Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

puheenjohtajiston kyselytunti

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola vastasi kansalaisten lähettämiin kysymyksiin koskien muun muassa perussuomalaisten näkyvyyttä mediassa. Eerolaa haastatteli poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

Onko käypää konstia päästä mediassa positiivisesti esille, pois tästä pimeydestä, jossa perussuomalaiset nyt on?
&#8211; Ei ole. Hyvä esimerkki on Venäjä-kommenttini, jotka käännettiin mediassa täysin päälaelleen. Antamassani haastattelussa tuomitsin hyvin jyrkästi Venäjän toimet ja Krimin miehittämisen. Medialla on kuitenkin jostain syystä sellainen suhtautuminen perussuomalaisiin, että jos teemme jotain hyvää tai fiksua, niin siitä ei kirjoiteta juuri missään, mutta annas olla kun vähän kämmäät tai teet jotain sopimatonta, niin siitä seuraa isot otsikot.
<iframe loading="lazy" title="Juho Eerola PS-kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/RndYu5qVeUg?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Selvää on ettei mediassa tykätä siitä, että olemme tuoneet esille epäkohtia esimerkiksi Ylen ohjelmatuotannosta sekä esittäneet Ylen rahoituksen leikkaamista. Ei meille sitten tule myötäsukaisia juttuja, emmekä pääse edes tv-jutun taustakuvitukseen eduskunnan kyselytunnilla. Näin karu maailma on.
&#8211; Osasyy voi olla myös se, että toimittajan ammattiin kenties hakeutuu pitkälti tietynlaisen maailmankuvan ja katsomuksen omaavia henkilöitä, lähinnä siis kyse on vasemmistovihreän maailmankatsomuksen omaavista henkilöistä. Koska perussuomalaiset ovat tässä katsannossa täysin toisella puolella, niin jo lähtökohta on melko hankala.

Eerola: Perussuomalaiset nostavat esiin epäkohtia, joista media ei puhu

Juho Eerola muistuttaa, kuinka 1990-luvulla EU-äänestyksen alla media lobbasi vahvasti unionijäsenyyden puolesta. &#8211; Mediassa puhuttiin lähinnä vain positiivisista asioista, kuten siitä että ruuan hinta halpenee. Missään ei kerrottu, että Suomi joutuu luopumaan omasta valuutastaan. Sitäkään ei kerrottu, että EU:ssa rajat aukeavat niin, että tuhansia ihmisiä pääsee vaeltamaan Suomeen.

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola sai vastattavakseen hänelle lähetetyn kysymyksen suoran demokratian toimivuudesta. Eerolaa haastatteli perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Mitä mieltä olet suorasta demokratiasta ja millaisissa asioissa se voisi toimia?
&#8211; Sveitsissä se käytännön tasolla saattaa hyvinkin toimia. Verkossa törmää usein kommentteihin siitä, kuinka sveitsiläiset ovat tietyssä asiassa äänestäneet fiksusti. Suora demokratia on sinänsä kaunis ja hyvä ajatus. Suomessa on kysytty suoraan kansan mielipidettä kaksi kertaa: toinen aikoinaan oli kieltolain poistaminen ja toinen taas se tilanne kun Suomi 1990-luvulla liittyi Euroopan unioniin. Muistan itse hyvin EU-äänestyksen. Se oli toinen vaali, missä itse pääsin äänestämään. Siihen aikaan media kampanjoi hyvin voimakkaasti EU:n puolesta, että ikään kuin meidän olisi pakko liittyä unioniin.
<iframe loading="lazy" title="Juho Eerola PS-kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/RndYu5qVeUg?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Eerolan haastattelu. Youtube, 38 min. 
&#8211; Media ei kuitenkaan kertonut esimerkiksi siitä, että EU:hun liittymisen myötä käyttöön tulisi myöhemmin yhteinen raha. Missään ei siis kerrottu, että Suomi joutuu luopumaan omasta valuutastaan unionijäsenyyden myötä. Sitäkään ei kerrottu, että EU:ssa rajat ovat auki niin, että tuhansia ihmisiä pääsee vaeltamaan Euroopasta Suomeen. Puhuttiin lähinnä vain positiivisista asioista, kuten siitä, että ruuan hinta halpenee.
&#8211; Suora demokratia voi siis olla myös vaarallista. Kansaa voidaan johtaa pahastikin harhaan luomalla tietynlaisia mielikuvia, ei pelkästään valemediassa vaan myös perinteisessä mediassa, jonka vyörytys EU:n puolesta oli massiivista tuolloin 1990-luvun puolessavälissä. EU-kriittiset näkemykset eivät päässeet esille käytännössä missään.

Eerolan mielestä suorassa demokratiassa piilee vaaroja: ”Media voi johtaa kansaa harhaan luomalla tietynlaisia mielikuvia”

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola huomauttaa, että pakkoruotsi ja RKP:n kielipolitiikka on syytä erottaa isänmaallisista suomenruotsalaisista.

Eräs Facebookin kautta kysymyksensä lähettänyt kysyy: Olen havainnut perussuomalaisissa vihaa suomenruotsalaisia kohtaan. Monet suomenruotsalaiset ovat poliittisesti tuuliajolla, varsinkin isänmaalliset. Monella on sankarihaudoissa omaisia, jotka uhrautuivat meidän kaikkien edestä. Haluaako perussuomalaiset profiloitua puolueeksi, joka halveksii ja vihaa isänmaallisia suomalaisia vain heidän äidinkielensä takia?
&#8211; Ei halua. Nyt on kuitenkin erotettava toisistaan tietyt asiat: ensinnäkin ruotsinkieliset henkilöt Suomessa, toiseksi RKP puolueena ja sitten kolmantena pakkoruotsi. RKP ja kaikille suomalaisille pakolla opetettava ruotsi, siis pakkoruotsi ovat asioita, joita voi hyvin vastustaa. Mutta sitten taas ruotsinkielisiä ihmisiä, jotka ovat isänmaallisia samalla tavalla kuin muutkin, ei tietenkään ole mitään syytä vastustaa.
&#8211; Minun näkemykseni mukaan, jos katsotaan Suomen historiallista kulttuuri- ja taide-elämää sekä elinkeinoelämää, niin tässä katsannossa ruotsinkieliset ovat historiallisesti tämän maan kaikkein hyödyllisin vähemmistö. Meillä ei siis tietenkään ole mitään ruotsinkielisiä vastaan. Mielestäni heillä pitää olla kaikki oikeudet käyttää ja puhua omaa äidinkieltään. Minulla on myös paljon ruotsinkielisiä tuttavia ja eräs lähisukulaiseni on jopa naimisissa ruotsinkielisen kanssa, joten minulla ei tietenkään ole mitään ruotsinkielisiä vastaan.
&#8211; Vastustan kuitenkin RKP:n politiikkaa. Lisäksi vastustan pakkoruotsia, eli sitä, että kaikkia suomalaisia pakotetaan opiskelemaan ruotsin kieltä jota kaikki eivät edes kunnolla opi.
Sama propaganda on kyseessä siinä, kun perussuomalaisten väitetään vihaavan maahanmuuttajia, mikä ei pidä paikkaansa, kun tosiasiassa me kritisoimme järjestelmää.
&#8211; Juuri näin. Minullahan on myös itselläni maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ihan kaiken värisiä henkilöitä ympäri maailmaa. He kaikki ansaitsevat paikkansa tässä yhteiskunnassa. He tekevät töitä ja noudattavat Suomen lakia. Monet heistä ovat myös hyvin maahanmuuttokriittisiä ja joukossa on myös perussuomalaisten äänestäjiä.
&#8211; On siis virheellistä väittää, että perussuomalaiset vastustaisivat kaikkea maahanmuuttoa: emme me vastusta, vaan vastustamme turvapaikkashoppailua.

Eerola: PS vastustaa pakkoruotsia, ei ruotsinkielisiä suomalaisia

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla kansalaiset halusivat tietää puolueen 3. varapuheenjohtajalta Juho Eerolalta, miksi Suomen tiet ovat niin surkeassa kunnossa. Eerolaa haastatteli perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

Trafi kerää meiltä ajoneuvon käyttöveroja enemmän kuin koskaan. Tarkoitus ei varmaankaan ole, että näillä veroilla kerätään yksistään palkka Trafin työntekijöille tai pelastetaan maailma niin, että pakoputkista tulee päivänkakkaroita. Miksi siis Suomen tiet ovat surkeammassa kunnossa kuin koskaan?
&#8211; Siksi, ettei rahaa ole ohjattu tarpeeksi tienpitoon. Tästä yksinkertaisesta syystä. Tämä on valitettava seikka, minkä itsekin pitkin Suomea ajellessani olen huomannut. Tiet ovat käsittämättömän surkeassa huonossa. Valtaväylät ovat kyllä hyvällä tasolla, mutta sitten niin sanotussa mönkijä-Suomessa tiet ovat erittäin huonossa kunnossa.
&#8211; Tämä on juuri sellainen kohde, mihin pitäisi nimenomaan laittaa enemmän rahaa, koska se palvelisi koko Suomea: elinkeinoelämää, ihmisten liikkuvuutta ja ylipäätään kaikkea positiivista pöhinää. Se että tiet olisivat kunnossa ja ihmiset pääsisivät liikkumaan, vaikka sitten työpaikkojen perässä. Liikenneväylät pitävät Suomen kunnossa ja niihin pitäisi ehdottomasti laittaa lisää rahaa.

Eerola haluaa ohjata lisää rahaa tieverkon kunnostamiseen: ”Palvelisi koko Suomea ja saisi aikaan positiivista pöhinää”

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola ei pidä aktiivimallia hyödyllisenä sen paremmin työnhakijan kuin työnantajankaan kannalta.

Hallitus lupasi, ettei työttömiltä leikata, jos kiky menee eduskunnassa läpi. Hallitus kuitenkin rikkoi lupauksensa ja aktiivimalli astui voimaan. Syksyllä esitetään jo aktiivimalli kakkosta. Mitä mieltä olet aktiivimallista?
&#8211; Ensinnäkin on sinänsä hyvä, että ihmisiä aktivoidaan. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa. Kuitenkin sellaiset henkilöt, jotka tekevät pienipalkkaista työtä, niin heidän elintasonsa ei ole juurikaan parempi kuin niiden, jotka eivät tee töitä ollenkaan ja sitten heillä on vielä vähemmän vapaa-aikaa.
&#8211; Nyt kun kuitenkin katsotaan aktiivimallia, joka on ollut muutaman kuukauden voimassa, niin ei se ole ollut sellainen keino, joka olisi parantanut työllisyyttä. Suomen työllisyys on kyllä parantunut, mutta se on parantunut aktiivimallista riippumattomista syistä. En siis ollenkaan usko aktiivimalliin, vaan se on lähinnä ihmisten kiusaamista. En kannata sen paremmin aktiivimalli ykköstä kuin kakkostakaan.
Aktiivimalli on ilmeisesti vain lisännyt byrokratiaa ja samalla yksittäisten työttömien ihmisten tehtäviä, joista ei kuitenkaan ole näille ihmisille mitään hyötyä.
&#8211; Kyllä. Tämä on aivan turhaa touhua. Ja jos ajatellaan työnantajankin tilannetta, jossa joku yrittää olla aktiivinen, niin hakemuksia tulee valtavan paljon, vaikka työpaikkoja ei olisi edes tarjolla. Millä siinä sitten ketään palkkaat. Tällainen menettely vain aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta joka tasolla.

Eerola ei usko aktiivimallin työllistävään vaikutukseen: ”Se on ihmisten kiusaamista”

&#8211; Jos hallitukseen mennään, meille tärkeät seikat täytyy kirjata hyvin vahvasti hallitusohjelmaan, Juho Eerola sanoo. Hän ei lähtökohtaisesti sulje mitään puoluetta hallitusyhteistyön ulkopuolelle, kunhan vain ohjelmasta sovitaan tarkasti.

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla kansalaiset olivat lähettäneet puolueen 3. varapuheenjohtajalle Juho Eerolalle kysymyksiä ensi vuoden vaaliputkesta ja tulevista hallituskuvioista. Eerolaa haastatteli perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Edessä on eduskuntavaalit, Euroopan parlamentin vaalit sekä todennäköisesti myös maakuntavaalit. Minkä puolueen kanssa uskoisit pärjääväsi parhaiten hallituksessa ja minkä puolueen kanssa et menisi mihinkään hallitukseen?
&#8211; No, liki pitäen kaikki suurimmat puolueethan ovat jo ilmoittaneet etteivät mene perussuomalaisten kanssa hallitukseen. Minun pitäisi tässä tietysti vastavuoroisesti sanoa, että minä en mene niiden kanssa hallitukseen, mutta en ajattele näin. Päinvastoin: minkä tahansa puolueen kanssa voi mennä hallitukseen, jos ohjelmasta sovitaan. Se pitää vain sopia paremmin kuin viime kerralla.
&#8211; Viimeksi tuntui vähän siltä, että oli tärkeää mennä hallitukseen. Mutta silloin kun hallitukseen mennään, ne itselle tärkeät seikat täytyy kirjata hyvin vahvasti ja alleviivata hallitusohjelmassa, ettei meitä vedetä kölin alta. Hallitusohjelmassa pitää näkyä oma kädenjälki, että myös äänestäjät kokevat saavansa sitä mitä ovat tilanneet. Nyt äänestäjät ovat ehkä kokeneet niin, että kun he äänestivät perussuomalaisia, asiat menivät ihan päinvastoin.
Jos nyt kävisit hallitusneuvotteluja, mitkä kolme asiaa olisivat tärkeimpiä?
&#8211; Maahanmuuttokysymys olisi tärkeä. Se on myös ollut itselleni ehkä tärkein syy liittyä puolueeseen vuonna 2005. Olin tuolloin ollut aiemmin vastaanottokeskuksissa töissä ja huomasin, että maahanmuutto on oikeastaan koko maailman kohtalonkysymys. Nythän sen jo huomaa muutenkin, koska maahanmuutto on ykkösuutisten joukossa missä päin maailmaa tahansa. Hallitusneuvotteluissa ykköskysymys olisi edelleen maahanmuutto tai paremminkin siihen liittyvät epäkohdat ja puutteet.
&#8211; Toinen tärkeä asia ovat juuri ja juuri toimeen tulevat ihmiset. Siis he, jotka kyllä käyvät töissä ja saavat maksettua laskunsa, mutta heille ei jää sen jälkeen oikein mitään ylimääräistä käteen. Pienituloisten verotusta olisi siis syytä helpottaa. Se olisi yksi ehdottoman tärkeä asia, jonka nostaisin esille. Tähän liittyy myös asumiskustannusten laskeminen, etenkin pääkaupunkiseudulla, missä myös on paljon työpaikkoja. Asuminen on keinotekoisen kallista Helsingissä, missä asuu paljon ihmisiä tuetun asumisen piirissä. Yhteiskunnan rahoittama asuminen on omiaan nostamaan asumisen kustannuksia ja tämä epäkohta olisi syytä korjata.
&#8211; Sitten on pienempiä asioita, jotka kuitenkin saattavat olla joillekin ihmisille hyvin tärkeitä. Esimerkiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistus, josta nyt on tulossa hallituksen esitys. Olen iloinen siitä, että tuo kirjaus tehtiin hallitusohjelmaan silloin, kun perussuomalaiset vielä oli hallituksessa. Kuitenkin nyt, kun olen lukenut kyseistä hallituksen esitystä, niin siihen on jäänyt epäkohtia, jotka pitäisi korjata, esimerkiksi liittyen elatusapumaksujen määrän oikeudenmukaisuuteen.
Kenen pitäisi mielestäsi olla perussuomalaisten kärkiehdokas tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa ja oletko mahdollisesti itse kiinnostunut lähtemään ehdokkaaksi?
&#8211; Niin, olin itse ehdokkaana vuonna 2014. Jos oikein muistan, niin olin omalla listallani viidentenä. Jotenkin koen juuri nyt, että ainakaan tällä tietoa en ole lähdössä ehdolle Euroopan parlamentin vaalissa.
&#8211; Vierastan hieman sellaista ajatusta, että meillä pitäisi olla joku kärkiehdokas. Mielestäni kaikkien listallemme valittavien ehdokkaiden pitää olla kärkiehdokkaita. Listan pitää myös olla kokonaisuudessaan hyvä niin, että siellä on erilaisia ehdokkaita ja että lista kokonaisuudessaan samalla puhuttelee koko perussuomalaisten äänestäjäkenttää. Äänestäjät saavat sitten päättää. Kyllä se kärki sieltä aina löytyy. Olisi myös hieman epäreilua muita ehdokkaita kohtaan, että me etukäteen nimeäisimme, kuka heistä on kärkiehdokas.

Eerola: Hallitusneuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin maahanmuuttopolitiikka, asumiskustannusten laskeminen ja pienituloisten verotuksen keventäminen

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtajalta Juho Eerolalta kysyttiin näkemyksiä Venäjä-politiikasta ja kehitysapupolitiikasta. 

Juho Eerolalle kansalaisten lähettämiä kysymyksiä esitti poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Miksi kehitysmaiden vallanpitäjiltä ei vaadita vastuuta omista kansalaisistaan? Suuret pakolaismäärät, kurjuus, ihmisoikeuksien polkeminen, korruptio, köyhyys, sodat, kehittymättömät yhteiskuntarakenteet ja valtava yhteiskunnallinen epätasa-arvo ovat yleisiä monissa maailman kolkissa. Ratkaisuksi ehdotetaan silti aina jotakin, mitä meidän täällä tulisi tehdä. Miksi näin?
&#8211; Hyvä kysymys. Useat kehitysmaiden johtajat ovat johtajia monikulttuurisissa hybridivaltioissa, mitkä eivät perustu kansallisvaltiolle, kuten useat Euroopan maat joissa taas pääsääntöisesti yksi kieliryhmä muodostaa valtion. Afrikkalaisissa valtioissa samojen rajojen sisällä tyypillisesti asuu useita eri kansoja. Valta-asemassa on aina jokin tietty kansa ja johtajana tämän kansan edustaja. Tällöin johtaja keskittää kaiken hyvinvoinnin ja usein myös kehitysavun omalle lähipiirilleen ja omalle kansalleen.
&#8211; Tässä tapauksessa se oma kansa tarkoittaa vain tiettyä porukkaa kyseisessä valtiossa eikä esimerkiksi niitä muita kieliä tai muita uskontoja tunnustavia kansoja, joita samassa valtiossa on. Ne muut ryhmät nähdään usein jopa vihollisina, joille ei pidä antaa mitään hyvää. Tilanne olisi parempi, jos Afrikassa valtioiden rajat olisi muodostettu kansallisuuksien pohjalta.
Kommentoit jokin aika sitten Venäjän pakotteita ja vertasit Krimin valloitusta Karjalan luovutukseen. Sait jonkin verran palautetta tästä. Oletko edelleen samaa mieltä?
&#8211; Se, mitä sanoin näyttäytyi ihan eri tavalla ja vääristeltynä joissakin iltapäivälehdissä. En siis todellakaan pidä sitä hyvänä asiana, että meiltä on aikoinaan mennyt Karjala. Samoin en pidä hyvänä sitä, että menetimme yhteyden jäämerelle. Nämä ovat olleet valtavia tragedioita Suomelle.
&#8211; Puhuin lähinnä siitä, että kun nämä alueluovutukset toisen maailmansodan jälkeen jouduttiin tekemään, niin sitten meille tuli myös talouspakotteita, eli jouduimme maksamaan sotakorvaukset Venäjälle. Mutta sen jälkeen alkoi idänkauppa, aloimme viemään sinne tavaraa ja se vahvisti Suomea. Idänkauppa oli erittäin merkittävää 1960-1980-luvuilla. Tätä lähinnä tarkoitin.

Kehitysmaiden johtajat polkevat omien kansalaistensa oikeuksia – Eerola: ”Tilanne olisi parempi, jos Afrikan valtioiden rajat olisi muodostettu kansallisuuksien pohjalta”

&#8211; Valtava väestönkasvu Lähi-idässä, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa on loppujen lopuksi se syy, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta ja muita kriisejä, muistuttaa perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola.

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla kansalaisten lähettämiin kysymyksiin vastasi tällä kertaa puolueen 3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola. Haastattelijana toimi poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Osallistuit tasavallan presidentti Sauli Niinistön järjestämiin Kultaranta-keskusteluihin, miltä siellä näytti ja millaiset kansainväliset ja globaalit asiat koskettavat erityisesti Suomea?
&#8211; Hyvältähän siellä ulkoisesti näytti. Ne ongelmat, mistä siellä puhuttiin olivat kuitenkin hyvin vakavia. Päällimmäisenä minulle jäi mieleen useiden keskustelijoiden sanomana se, että maailman väestönkasvu on suurin tulevaisuuden haaste. Itse ajattelen jopa niin, että väestönkasvu on suurin syy muille ongelmille. Siitä on seurauksena muun muassa ilmastonmuutos ja muut kriisit jotka saavat ihmiset lähtemään liikkeelle. Väestönkasvu on siis saatava kuriin.
<iframe loading="lazy" title="Juho Eerola PS-kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/RndYu5qVeUg?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Väestönkasvusta ei yleensä haluta puhua, vaan mieluummin keskitytään ilmastonmuutokseen tai siirtolaisuuteen.
&#8211; Kuten sanoin, näin minä sen itse näen: valtava väestönkasvu Lähi-idässä, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa on loppujen lopuksi se syy, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta ja muita kriisejä. Niukat resurssit aiheuttavat sen, että ihmiset lähtevät etsimään elämänmahdollisuuksia muualta.
Mitä Suomi voi tehdä?
&#8211; Suomen pitäisi olla vastuullinen tässä tilanteessa. Jos puhumme esimerkiksi kehitysavun toimivuudesta, niin oma näkemykseni on se, että ainoa mitä sillä on saatu globaalisti aikaan on ollut se, että avustettavissa kohteissa lapsia on syntynyt lisää ja näin seuraavassa sukupolvessa on ollut entistä enemmän avustettavia kun lapsikuolleisuutta on saatu vähennettyä.
&#8211; Lapsikuolleisuuden väheneminen on sinänsä hyvä asia. Kuitenkin samalla näissä avustettavissa maissa mitkään muut rakenteet eivät ole muuttuneet, joten asiat eivät ole menneet parempaan suuntaan vaan tuloksena on vain entistä enemmän avustettavia ihmisiä. Jos kehitysapua jatkossakin annetaan, se pitäisi tarkemmin kohdistaa naisille, lapsille ja seksuaaliterveyteen. Esimerkiksi suomalaisen neuvolajärjestelmän vieminen ympäri maailmaa saattaisi olla teko, joka kenties pelastaisi tämän meidän maapallomme.

Eerola: Maailman väestönkasvu on suurin syy tulevaisuuden ongelmille

&#8211; Euroopassa tuuli on kääntynyt, ja useat Euroopan maat ovat huomattavasti kiristäneet maahanmuuttopolitiikkansa. Se tarkoittaa sitä, että tulijat eivät pääse enää etenemään yhtä helposti kuin aikaisemmin. Valitettavasti Suomi seuraa eurooppalaista kehitystä jälkijunassa, Juho Eerola sanoo.

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola vastasi kansalaisten lähettämiin kysymyksiin koskien muun muassa rajavalvontaa ja maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia. Eerolaa haastatteli poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/RndYu5qVeUg" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Miten hallitaan seuraavaa pakolaisaaltoa, koska sivistysvaltio ei voi pysäyttää omalla rajallaan ihmisiä? (Kysymys viittaa rajavartiolaitoksen tulevan päällikön Ilkka Laitisen kommenttiin, jossa Laitinen esitti, kuinka sivistysvaltio ei voi estää ihmisiä tulemasta maahan vaan ihmiset vain tulevat rajan yli, jos ovat tullakseen.)
&#8211; Itse olen kyllä eri mieltä. Minusta sivistysvaltion pitää voida itse päättää siitä, ketä tänne tulee ja ketä tänne ei tule. Lohdullista tässä on se, että vaikka kenties jotkut päättäjät Suomessa ovat ehkä sitä mieltä, että jos rajojen yli joitakin ihmisiä tulee, niin meidän on muka heidät pakko tänne ottaa. Kuitenkin Euroopassa tuuli on kääntynyt.
&#8211; Useat Euroopan maat ovat huomattavasti kiristäneet maahanmuuttopolitiikkansa. Se tarkoittaa sitä, että tulijat eivät pääse enää etenemään Euroopasta niin helposti tänne kuin aikaisemmin pääsivät. Valitettavasti Suomi seuraa eurooppalaista kehitystä hieman jälkijunassa. Uskon kuitenkin, että tällä kerralla Euroopan suunnasta tulee meille jotain hyvää.
&#8211; Lainsäädäntö ja muut käytännöt siis kiristyvät jokaisessa Euroopan maassa, missä tulijamäärät ovat muutenkin olleet jo pitkään suurempia kuin Suomessa. Kun he ovat Euroopassa havainneet, mitä monikulttuurisuuden rikkaus todellisuudessa on, niin siellä on alettu tajuamaan se, että mikä on uusi normaali ja jossain kohtaa se tarkoittaa sitä, että rajat kiinni.
Riskinä kuitenkin on, että Suomi taas luottaa siihen, että muut maat ikään kuin tekevät päätökset Suomen puolesta.
&#8211; Tämä on todella noloa, jos vaan seuraamme ja odotamme, että muut maat hoitavat hommat. Näin sen ei tietenkään pitäisi olla, vaan me voisimme olla tässä asiassa jopa edelläkävijöitä eli hienosti sanottuna proaktiivisia.
&#8211; Hyvä kuitenkin, että ainakin muualla tämä on tajuttu, esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Näissä maissa, joissa pitkään puhuttiin siitä, että kaikki ovat tervetulleita, on nyt jo toinen ääni kellossa.
Millaisia terveisiä lähettäisit sisäministeri Kai Mykkäselle?
&#8211; Katso, mitä Itävallassa ja Tanskassa tapahtuu. Euroopassa ne puolueet, jotka tällä hetkellä puuhaavat kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ovat usein kokoomuksen veljespuolueita. Esimerkiksi palautuskeskukset tai -leirit, joita on nyt suunniteltu perustettavan Euroopan ulkopuolelle, se idea on sama, jonka perussuomalaiset esitti jo vuosia sitten.
&#8211; Kyse olisi siis leireistä, joihin vietäisiin ne henkilöt, jotka eivät vapaaehtoisesti suostu kotimaihinsa palaamaan. Kyse on pitkäkestoisesta ongelmasta, joka on tosin vasta äskettäin tullut julkiseen keskusteluun.
&#8211; Kun itse olen aiemmin työskennellyt useita vuosia turvapaikkahommissa, niin käytännössä tilanne on ollut se, että jos henkilö ei suostu lähtemään ja jos on vielä niin, että vastaanottava maa ei halua ottaa tätä kyseistä henkilöä takaisin &#8211; esimerkiksi Irakissa saatetaan ajatella, että tällaiset henkilöt ovat terroristeja &#8211; niin näitä henkilöitä varten tällainen käännytyskeskus olisi oiva paikka. Emme me voi väkisin kuljettaa ihmisiä lentokoneella Bagdadiin ja siellä päässä viskata heitä ulos lentokoneesta. Se on käytännössä mahdotonta ja se samalla sitoo valtavan määrän virkamiehiä kuten poliiseja.
&#8211; Välillä tulee kansalaisilta sellaista palautetta, että miksei niitä vain viedä sinne, mutta on konkreettisesti mahdoton tehtävä ajaa lentokone Suomesta johonkin sellaiseen maahan, joka ei joko anna edes laskeutumislupaa tai sitten ei ota terminaalissa näitä ihmisiä vastaan. Että ei se palautus noin vain onnistu. Siksi palautuskeskukset olisivat hyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Tällä (palautuskeskuksilla) päästäisiin myös siitä absurdista tilanteesta, että ne samat ihmiset jotka tulevat Suomeen ilman passia, eivät pääse enää matkustusasiakirjojen kanssa takaisin omaan maahansa.
&#8211; Tämä on aivan käsittämätöntä, että tosiaan nämä terveiset lähettäisin ministeri Mykkäselle: katso mitä Euroopassa tapahtuu, ja mene aktiivisesti itsekin mukaan. Suomen on nyt istuttava mukana niissä päättävissä pöydissä.
Eikä pitäisi välittää ikävistä äänenpainoista, vaan mennä tekemään suomalaisia hyödyttävää politiikkaa.
&#8211; Kyllä, nimenomaan sellaista politiikkaa, joka hyödyttää suomalaisia.

Eerola moittii rajavartiolaitoksen pomon lausuntoja: ”Sivistysvaltion pitää voida itse päättää, ketä tänne tulee ja ketä tänne ei tule”

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola vastasi kansalaisten lähettämiin kysymyksiin, jotka koskivat perustoimeentuloa ja eläkeläisiä.

Kyselytunnilla Juho Eerola ilmaisi huolensa erityisesti niiden kansalaisten jaksamisesta, joiden kaikki tulot hupenevat välttämättömiin elämisen kustannuksiin. Eerolaa haastatteli poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Miksi perussuomalaiset eivät ole ottaneet puheeksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean moitetta Suomen perusturvan liian alhaisesta tasosta. Valtio on saanut jo useita huomautuksia, mutta mikään puolue ei ole puhunut tästä. Onko perussuomalaiset vain hyvin toimeentulevien puolue?
&#8211; Ei perussuomalaiset tietenkään ole vain hyvin toimeentulevien puolue. Olemme myös pienituloisten tai huonosti toimeentulevien puolue. Itse koen &#8211; kun oletan tietäväni millaiset ihmiset äänestävät perussuomalaisia &#8211; että me olemme hyvinvoinnin tekijöiden eli kakunleipojien puolue. Niiden, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin.
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/RndYu5qVeUg" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
&#8211; Itse olen kuitenkin eniten huolissani niistä, jotka nippa nappa pärjäävät omillaan. Heistä, joilla on työpaikka, mutta se ehkä ei ole hyvin palkattu. He pystyvät palkastaan maksamaan kaikki perheensä menot itse, mutta he eivät saa mitään tukia mistään. Tästä ryhmästä ja heidän jaksamisestaan olen itse eniten huolissani. Ryhmä on tällä hetkellä iso, mutta se pienenee koko ajan ja samalla heidän maksuosuutensa pienenee. Osa on joutunut eri syistä työelämän ulkopuolelle. Samalla rajojen yli on tullut vielä lisää niitä, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja jotka ovat saamassa apua ja tukia.
Pienempi joukko maksaa kaikkien kulut
Eerola huomauttaa, kuinka usein puhutaan siitä, että täällä on paljon ihmisiä, jotka joutuvat elämään sosiaaliturvan varassa.
&#8211; Näin varmasti onkin, mutta siitä koko ajan kasvava määrä on muualta tulleita. Sitten samalla koko ajan pienempi määrä on niitä, jotka tuottavat verokertymän, josta kustannetaan kaikki. Olen siis eniten huolissani niistä ihmisistä, jotka päivittäin tekevät töitä kahdeksasta neljään, joskus pidempäänkin. Heidän elintasonsa ei kuitenkaan ole juuri yhtään sen parempi kuin niiden, jotka eivät kenties koskaan tee yhtään mitään.
&#8211; Tavallisella suomalaisella ei välttämättä ole varaa edes tulla pääkaupunkiseudulle töihin, koska asuminen on niin kallista. Mutta jos tilanne on se, että henkilö ei ole töissä ollenkaan, niin sitten yhteiskunta kustantaa elämisen ja asunnon. Pitäisi kuitenkin aina muistaa, että ne ihmiset jotka käyvät töissä ja maksavat paitsi omat menonsa, myös maksavat veroina näiden muiden kulut.
Mitä mieltä olet taitetusta indeksistä luopumisesta tai demarien eläkeläispopulismista? Entä ylipäätään kasvavan eläkeläisten joukon hyvinvoinnista?
&#8211; Eläkeläisten määrä on tosiaan kasvamassa vuosi vuodelta. Olennaista olisi huomata, että siellä on hyvinkin erilaisia eläkeläisiä. Nyt ne, jotka jäävät työeläkkeelle täyden työuran tehneenä, ovat minua noin parikymmentä vuotta vanhempia henkilöitä. Jos he ovat työskennelleet perusteollisuudessa, kuten monet ovat työskennelleet jo 1970-luvulta lähtien, niin heidän eläkekertymänsä on paljon parempi kuin esimerkiksi ”Laura lähihoitajan” palkka. Eli heillä ei ole mitään hätää, oli indeksi mikä tahansa.
&#8211; Sitten toinen ryhmä on esimerkiksi iäkkäät naiset, joiden koko elämä on mennyt lasten kasvattamisessa ja heillä työura on jäänyt melko olemattomaksi. Heidän tilanteensa on aivan kohtuuton. Tämä on sellainen porukka, joka joutuu oikeasti pohtimaan sitä, että ostavatko he lääkkeitä vai ostavatko ruokaa.
&#8211; Kysymys on siitä, että nyt, kun lähdetään parantamaan eläkeläisten tilannetta, meidän täytyy tarkasti katsoa, kenen tilannetta oikeastaan parannetaan. Indeksin korjaaminen on siis perusteltu vaatimus. Sitä ei kuitenkaan tule kohdistaa koko eläkeläiskaartille vaan kohdennetusti niille, joita se palvelisi ikään kuin eniten arjessa selviämisestä. Tämä on minun linjani: ei tasan kaikille eläkeläisille vaan niille, jotka ovat suurimmassa hädässä.
&#8211; Toki on olemassa myös itseni ikäisiä eläkeläisiä, jotka eivät ole tehneet päivääkään töitä. Jotenkin siksi tuntuisi väärältä sellainen, että eläkkeitä nostettaisiin kaikille niin, että parannus tulisi myös sellaiselle henkilölle, joka on elämässään lähinnä ”sluibaillut” &#8211; ja ehkä osin itse aiheuttanut sen, ettei nelikymppisenä ole enää työkykyinen. Hänellekö pitäisi maksaa saman suuruinen eläke kuin sellaiselle, joka on koko ikänsä raatanut töissä? Pitää siis olla oikeudenmukainen.
Monet puolueet, erityisesti perussuomalaisten poliittiset vastustajat puhuvat mielellään oikeudenmukaisuudesta. Monesti heille oikeudenmukaisuus vain tarkoittaa sitä, että kaikille pitää antaa tasapuolisesti. Monesti jää huomaamatta, että oikeudenmukaisuuden toisessa päässä on epäoikeudenmukaisuus. Perussuomalaiset haluavat katsoa myös sitä.
&#8211; Näin juuri. Työnteon pitää olla kannattavaa myös niille, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle. Eli niiden, jotka ovat tehneet työuraa, pitää pärjätä paremmin kuin niiden, jotka eivät ole tehneet töitä. Mutta tässä on edelleen muistettava ne iäkkäät naiset, jotka ovat olleet koko ikänsä kotiäiteinä. Heidän tilanteensa on kohtuuton ja haluaisin heille helpotusta.
&#8211; Kun puhutaan eläkeläisten tilanteen helpottamisesta, niin tässä yhteydessä usein nostetaan esille eläkerahastot, joissa on kymmeniä tai satoja miljardeja, että ne varat pitäisi ottaa käyttöön. Rahastot ovat kasvaneet pääasiassa lähimpien kymmenien vuosien aikana, eli suunnilleen silloin, kun meidän sukupolvemme on ollut työelämässä mukana.
&#8211; Rahastovaroista riittäisi varmasti rahaa eläkeläisille 2020- tai 2030-luvuilla, jos ne rahastot purettaisiin. Samalla on kuitenkin kysyttävä, että olisiko se oikeudenmukaista vaikka nykyisiä nelikymppisiä kohtaan. Kun he ovat eläkkeellä 2040-luvulla, niin mistä heidän eläkkeensä rahoitettaisiin? 2000- ja 2010-luvulla luvulla syntyneiden lasten vastuu ja kantokyky myöhempien eläkkeiden maksamisesta nousisi tällöin kohtuuttomaksi. On siis ajateltava myös tulevia sukupolvia. Tässä asiassa tarvitaan nyt sukupolvet ylittävää sisäistä solidaarisuutta.
Oletko onnellinen, ja mitä onnellisuus sinulle tarkoittaa?
&#8211; Olen erityisen onnellinen. Asiat ovat pääsääntöisesti hyvin, ja ne asiat jotka eivät ole hyvin, ovat erinomaisesti. Minulla on hyvä puoliso ja kolme lasta. Tällaiset asiat tekevät minut onnelliseksi.
Mitä kesäsuunnitelmiisi kuuluu, eli mitä aiot tehdä loppukesän aikana?
&#8211; Voi, kun vain ehtisin urheilla enemmän, kuin mitä olen tähän saakka ehtinyt. Minulla on hieman huono omatunto siitä, että liikunnan harrastaminen tuppaa joskus jäämään vähälle.
&#8211; Tarkoitus olisi myös kiertää koko Suomi ja hieman myös pohjoismaita oman porukan kesken. Toki myös rock-yhtyeeni Suuri tuntematon tekee kesän aikana muutamia keikkoja. Ehkä pääsemme myös nauhoittamaan uutta materiaalia bändin kanssa.
Artikkelia muokattu 27.6.2018 lasten lukumäärän osalta.

puheenjohtajiston kyselytunti

Eerola: Perussuomalaiset nostavat esiin epäkohtia, joista media ei puhu

Eerolan mielestä suorassa demokratiassa piilee vaaroja: ”Media voi johtaa kansaa harhaan luomalla tietynlaisia mielikuvia”

Eerola: PS vastustaa pakkoruotsia, ei ruotsinkielisiä suomalaisia

Eerola haluaa ohjata lisää rahaa tieverkon kunnostamiseen: ”Palvelisi koko Suomea ja saisi aikaan positiivista pöhinää”

Eerola ei usko aktiivimallin työllistävään vaikutukseen: ”Se on ihmisten kiusaamista”

Eerola: Hallitusneuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin maahanmuuttopolitiikka, asumiskustannusten laskeminen ja pienituloisten verotuksen keventäminen

Kehitysmaiden johtajat polkevat omien kansalaistensa oikeuksia – Eerola: ”Tilanne olisi parempi, jos Afrikan valtioiden rajat olisi muodostettu kansallisuuksien pohjalta”

Eerola: Maailman väestönkasvu on suurin syy tulevaisuuden ongelmille

Eerola moittii rajavartiolaitoksen pomon lausuntoja: ”Sivistysvaltion pitää voida itse päättää, ketä tänne tulee ja ketä tänne ei tule”

Eerola: Olemme hyvinvoinnin tekijöiden puolue

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025