
EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?
Euroopan keskuspankki aikoo miettiä arvopapereidensa osto-ohjelman useiden rajoitusten purkamisen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Aie aiheutti ison riidan EKP:n johtokunnassa. Pohjoiset maat vastustavat höllennyksiä, kun taas eteläiset maat suorastaan vaativat niitä.
EKP on asettanut itselleen rajoituksen, ettei se osta minkään euromaan velkakirjoja kuin korkeintaan kolmanneksen. Tähän on useita syitä.
Keskeisin kysymys EKP:n halusta luopua rajoituksista liittyy EU-lain tulkintaan. EKP ei saa rahoittaa jäsenmaitaan.
EKP:n ”kolmanneksen rajoite” laadittiin, koska Saksan perustuslakituomioistuin haastoi keskuspankin oikeuteen jäsenmaiden rahoittamisesta. EU-tuomioistuin katsoi, että ostojen rajoittaminen korkeintaan kolmannekseen kunkin jäsenmaan velasta ei täytä jäsenmaan rahoituksen tunnusmerkkiä.
Rahoittaako sittenkin jäsenmaita?
Rajoitus on tärkeä juridisessa mielessä. Mikäli EKP on suurempi velkoja, se joutuu velkajärjestelyjen kohdalla äänestämään kyseisestä järjestelystä. EKP joutuu silloin ottamaan suoraan kantaa siihen, saako jäsenmaa velkahelpotuksia vai ei. Mikäli saa, muodostuvat EKP:n tukiostot lahjoituksiksi. Ja se on suoraa jäsenmaan rahoittamista ja lainvastaista.
EKP voi siis joutua syytetyn penkille, mikäli se purkaa rajoituksen. Toisaalta koronaviruksen pandemia on luonut hyvin poikkeukselliset olosuhteet. Suurimmillaan tämä tarkottaisi, että koko euroalueen kohtalo lepäisi muutaman lainoppineen käsissä.
On hyvin todennäköistä, että kaikki jäsenmaat joutuvat velkaantumaan massiivisesti pandemian edessä. Tällöin kolmanneksen rajoite siirtyy samalla kauemmas.
Kolmanneksen rajoitteella on muitakin vaikutuksia. Liian suuri ja määräävä velkoja vaikeuttaa kyseisen velkakirjamarkkinan hinnanmuodostusta. Epärealistinen riskin hinnoittelu voi johtaa vakaviin markkinahäiriöihin.
Tasapuolisuus vaakalaudalla
Muut rajoitukset koskevat velkakirjojen juoksuaikaa. Ennen EKP osti vain velkakirjoja, jotka erääntyvät 1-30 vuoden kuluttua. Uusi raja kulkisi 70 vuorokaudessa.
Tämän lisäksi ostojen tasapuolisuus voi kadota. Tällä hetkellä EKP ostaa eri euromaiden velkakirjoja keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa. Se merkitsee sitä, että suurten jäsenmaiden velkakirjoja ostetaan samassa suhteessa kuin kukin jäsenmaa on pääomittanut keskuspankkia.
Jos tasapuolisuudesta luovutaan, se voi aiheuttaa poliittisia myrskyjä. Rajoitteen purkaminen voisi äärimmillään tarkoittaa sitä, että EKP ostaisi koko 750 miljardilla eurolla vain Espanjan ja Italian velkakirjoja kaikkien euromaiden riskiksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Suuret EU-maat sulkeutuvat koronaviruksen vuoksi

Koskenkylä: Hallituksen tukipaketin koko suurehko, mutta suoran tuen määrä on liian pieni

Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








