Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Velkakirjat

Elpymisväline oli lähtökohtaisestikin Suomen kannalta surkea, ja nousevat korkokustannukset heikentävät Suomen tilannetta vielä entisestään, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto <a href="https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000009480170.html">toteaa</a> Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Talouslehti Financial Times uutisoi alkuvuodesta EU:n yhteisvelan ennakoitua suuremmiksi kohonneista kustannuksista. Tähän vaikuttavat Euroopan keskuspankin tiukentunut rahapolitiikka ja korkojen nousu, mikä vaikeuttaa elpymisvälineen rahoittamista.
Käytännössä kyse on siitä, että EU joutuu maksamaan liikkeelle laskemistaan velkakirjoista aikaisempaa kovempaa korkoa. Se lisää elpymisvälineen rahoittamiseen käytettävän yhteisvelan kustannuksia.
Perussuomalaiset varoittivat etukäteen
Alun perin Suomen saannon arvioitiin olevan 3,2 miljardia euroa. Sittemmin arvio on tullut alas ja on enää enintään 2,6 miljardia. Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta sen sijaan on käyvin hinnoin peräti 7,2 miljardia euroa. Tämä ei kuitenkaan vielä sisällä yhteisvelasta syntyviä korkokuluja, jotka tulevat kokonaisuudessaan maksettaviksi vuosina 2028—2058.
– Ennen elpymisvälineen hyväksymistä varoitimme, että korkokulut voivat kasvattaa maksuamme paljon ja että tukipakettia ollaan hyväksymässä ilman tietoa todellisista kustannuksista, kansanedustaja Sakari Puisto huomauttaa.
Saarikko ei hahmota korkokustannuksia
Eduskuntakauden lopussa Puisto esitti kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikolle kysymyksen elpymisvälineen nousseista korkokustannuksista ja jätti perään kirjallisen kysymyksen.
Vastauksessa todettiin seuraavaa: &#8221;Tulevista korkokustannuksista vuosille 2028—2058 ei ole tällä hetkellä saatavissa luotettavaa arviota. Korkomenot riippuvat tulevasta elpymisvälineen lainanlyhennyssuunnitelmasta ja vallitsevista markkinakoroista vuoteen 2058 asti.&#8221;
– Vastauksessa ei edes yritetty hahmottaa, mitä korkokustannukset voivat olla. Kun Suomen maksuosuus on nykyisen arvion mukaan 7,2 miljardia euroa, yhteisvelan takaisinmaksuaika vuoteen 2058 asti ja vallitseva markkinakorko tälläkin hetkellä 3–4 prosentin tasoa, on kuitenkin selvää, että kyse on mahdollisesti miljardeista.
– Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla, Puisto muistuttaa.
&nbsp;

Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: ”Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”

Yhdysvallat on Eurooppaa pidemmällä elvytyksen tiellä. Yhdysvallat on toteuttamassa 1 900 miljardin dollarin elvytyspakettia ja toinen 3 000 miljardin paketti on valmisteilla. Suunnitteilla on myös perustulon toteuttaminen, terveydenhuoltouudistus, vihreä New Deal ja monia muita huikean kalliita uudistuksia. Kaiken tämän rahoittamiseksi hallitus myy valtavan määrän velkakirjoja &#8211; eli lainaa rahaa markkinoilta samaan aikaan kun niiden ostamisesta on tullut kannattamatonta.

Rahojen tallettaminen ja korkoinstrumentteihin sijoittaminen on korkojen alhaisuuden vuoksi vailla mieltä. Liittovaltiolle aiheutuu päänvaivaa, kun sijoittajat ryhtyvät karsastamaan sen velkakirjoja hallituksen eläessä yli varojensa.
Pahimmillaan sijoittajat päättävät myydä nykyisiäkin Yhdysvaltojen velkakirjoja samaan aikaan kun hallitus haluaisi myydä heille uusia velkakirjoja. Markkinoille tulvisi valtava määrä velkakirjoja, kun ostajia ei juuri ole.
Velkakirjojen myynti markkinoille aiheuttaa joko korkojen nousun tai sitten on painettava lisää rahaa, jolla keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja. Korot nousevat, jos valtion velkakirjoja myydään markkinoille, joissa ei ole riittävästi kysyntää. Tällöin velkakirjojen hinta laskee ja sijoittajien saama tuotto nousee.
Velkakirjat menevät kaupaksi
Esimekkinä: valtio lupaa maksaa velkakirjan haltijalle tuhat dollaria kymmenen vuoden kuluttua ja valtio huutokauppaa miljardi kappaletta näitä velkakirjoja. Velkakirjat kyllä menevät kaupaksi, mutta mitä enemmän niitä lasketaan liikkeelle, sitä vähemmän niistä maksetaan. Näin sijoittajan saama korko velkakirjasta kasvaa, ja tätä sijoittajan saamaa keskimääräistä vuotuista tuottoa kutsutaan Yhdysvaltojen liittovaltion 10 vuoden koroksi. Pankit eivät lainaa rahaa edullisemmin ehdoin asuntovelalliselle kuin valtiolle, näin ollen valtiolainojen korkojen nousu heijastuu myös kuluttajien ottamiin lainoihin ja lyhyempiin korkoihin.
Hallitus voi myydä velkakirjansa myös sen omalle keskuspankille. Tällöin keskuspankki laittaa painokoneen käyntiin ja maksaa valtiolle velkakirjoista tuoreella painetulla rahalla, jonka valtio voi sitten käyttää omiin tarpeisiinsa. Tällöin valtion ei tarvitse lisätä vapailla markkinoilla olevien omien velkakirjojensa määrää, mutta markkinoilla olevan rahan määrä kasvaa ja aiheuttaa painetta valuutan arvon laskuun ja inflaatioon.
Verotus nousee vauhdilla
On ilmeistä, että hallituksen valinta tulee kohdistumaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Jo viime vuonna keskuspankki oli suurin yksittäinen Yhdysvaltojen liittovaltion velkakirjojen ostaja.
Yhdysvallat tulee nostamaan veroja rahoittaakseen valtavaa rahan tarvettaan – eivätkä korotukset ole pieniä. On todennäköistä, että Yhdysvallat toteuttaa lähivuosina myös merkittävän varallisuus- ja yritysverouudistuksen.
Kaikkien näiden uudistusten seurauksena Yhdysvallat menettää asemaansa maana, johon kannattaa investoida ja rakentaa liiketoimintaa, joten sijoittajien ja liikemiesten rahoja ohjautuu kiihtyvästi pois Yhdysvalloista. Hallitus tuskin istuu käsiensä päällä ja antaa rahan virrata Yhdysvalloista, vaan odotettavissa on kontrolloivia lainsäädäntötoimia.
Johtaa kasvavaan inflaatioon
Edellä esitetyt <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-wPKUoLjKLo&amp;feature=youtu.be">ajatukset</a> on esittänyt Ray Dalio. Dalio on perustanut yhden maailman suurimmista investointiyhtiöistä ja käärinyt itselleen siinä sivussa henkilökohtaisen 20 miljardin dollarin omaisuuden. Dalio näkee, että negatiivisia seurauksia rahan painamisesta on nähtävissä jo tänä vuonna.
Kun rahaa painetaan markkinoille, se kiihdyttää valuutan arvon laskua ja luo korkotason nousupaineita. Tämä johtaa kasvavaan inflaatioon. Inflaatio kasvaa jopa talouden heikentyessä, ja tätä kutsutaan stagflaatioksi. Työttömyys yhdistettynä korkotason nousuun aiheuttaisi vakavaa päänvaivaa monille.
Koko artikkeli on luettavissa <a href="https://www.bridgewater.com/">täältä</a>.

Rahaa painetaan – riski inflaatiosta ja korkojen noususta kasvaa

Euroryhmän valtiovarainministerit kokoustivat viime viikolla päästäkseen yhteisymmärrykseen toimista koronaepidemian aiheuttaman kriisin korjaamiseksi. Näitä euroalueen ongelmia on käsitelty julkisuudessa pinnallisesti, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto.
 
Yksi koronakriisin pahiten kurittamista maista on Italia.
&#8211; Täytyy ymmärtää, että talouden sakatessa Italian ja siten koko euroalueen ongelmat ovat valtavat. Italian valtionvelka on 2 500 miljardia euroa, ja nyt julkinen alijäämä revähtää. Sen pankkien tase on useiden tuhansien miljardien euron luokkaa. Ja nyt nähtävillä olevaa konkurssien ja alaskirjausten shokkiaaltoa ei ole vielä edes kohdattu, Sakari Puisto kuvailee.
Nykyiset tukimekanismit eivät riittäisi
Mittakaavaa Italian ongelmiin voi hakea pankkiunionin kriisirahastosta, jonka suuruus on 60 miljardia, ja Euroopan vakausmekanismista, joka on tällä hetkellä kapasiteetiltaan enintään 500 miljardia euroa.
&#8211; Nyt käyttöön otetut tukimekanismit on tarkoitettu ehdoitta terveydellisten ongelmien kohtaamiseen, ja ne auttaisivat rahoitusmarkkinoiden ongelmia korkeintaan välillisesti.
&#8211; Ja vaikka koko keinovalikoima otettaisiin käyttöön rahoitusmarkkinoiden ongelmiin, sekään ei riittäisi patoamaan vyöryviä ongelmia, joita nyt koronaepidemia on puhkaisemassa. Suomen taloudellista tilannetta ne voisivat kyllä horjuttaa maksusitoumuksillaan, kansanedustaja varoittaa.
Euroalue nähnyt vasta esinäytöksen
Toinen ongelma liittyy sisäpolitiikkaan.
&#8211; Pohjoisille maille yhteisvastuulliset velkakirjat eivät käy; se olisi piikki auki Etelä-Euroopalle. Toisaalta Italia ei suostu tukeen, johon liittyy tiukkoja talouspoliittisia vaatimuksia.
&#8211; Akuutti tuki ja keskinäinen solidaarisuus varsinaisissa terveysasioissa rehdisti toteutettuna voi olla perusteltua. Sen sijaan euroalueen ja sen pankkien kriisitoimenpiteissä on nähty vasta esinäytös, eivätkä ongelmat ole vielä edes tulleet pinnalle, Puisto sanoo.

Puisto: Velkainen euroalue vaarassa huojuttaa myös Suomen koronan runtelemaa taloutta entisestään

Euroopan keskuspankki aikoo miettiä arvopapereidensa osto-ohjelman useiden rajoitusten purkamisen, talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/d775a99e-13b2-444e-8de5-fd2ec6caf4bf">Financial Times</a> kirjoittaa. Aie aiheutti ison riidan EKP:n johtokunnassa. Pohjoiset maat vastustavat höllennyksiä, kun taas eteläiset maat suorastaan vaativat niitä.
EKP on asettanut itselleen rajoituksen, ettei se osta minkään euromaan velkakirjoja kuin korkeintaan kolmanneksen. Tähän on useita syitä.
Keskeisin kysymys EKP:n halusta luopua rajoituksista liittyy EU-lain tulkintaan. EKP ei saa rahoittaa jäsenmaitaan.
EKP:n &#8221;kolmanneksen rajoite&#8221; laadittiin, koska Saksan perustuslakituomioistuin haastoi keskuspankin oikeuteen jäsenmaiden rahoittamisesta. EU-tuomioistuin katsoi, että ostojen rajoittaminen korkeintaan kolmannekseen kunkin jäsenmaan velasta ei täytä jäsenmaan rahoituksen tunnusmerkkiä.
Rahoittaako sittenkin jäsenmaita?
Rajoitus on tärkeä juridisessa mielessä. Mikäli EKP on suurempi velkoja, se joutuu velkajärjestelyjen kohdalla äänestämään kyseisestä järjestelystä. EKP joutuu silloin ottamaan suoraan kantaa siihen, saako jäsenmaa velkahelpotuksia vai ei. Mikäli saa, muodostuvat EKP:n tukiostot lahjoituksiksi. Ja se on suoraa jäsenmaan rahoittamista ja lainvastaista.
EKP voi siis joutua syytetyn penkille, mikäli se purkaa rajoituksen. Toisaalta koronaviruksen pandemia on luonut hyvin poikkeukselliset olosuhteet. Suurimmillaan tämä tarkottaisi, että koko euroalueen kohtalo lepäisi muutaman lainoppineen käsissä.
On hyvin todennäköistä, että kaikki jäsenmaat joutuvat velkaantumaan massiivisesti pandemian edessä. Tällöin kolmanneksen rajoite siirtyy samalla kauemmas.
Kolmanneksen rajoitteella on muitakin vaikutuksia. Liian suuri ja määräävä velkoja vaikeuttaa kyseisen velkakirjamarkkinan hinnanmuodostusta. Epärealistinen riskin hinnoittelu voi johtaa vakaviin markkinahäiriöihin.
Tasapuolisuus vaakalaudalla 
 
Muut rajoitukset koskevat velkakirjojen juoksuaikaa. Ennen EKP osti vain velkakirjoja, jotka erääntyvät 1-30 vuoden kuluttua. Uusi raja kulkisi 70 vuorokaudessa.
Tämän lisäksi ostojen tasapuolisuus voi kadota. Tällä hetkellä EKP ostaa eri euromaiden velkakirjoja keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa. Se merkitsee sitä, että suurten jäsenmaiden velkakirjoja ostetaan samassa suhteessa kuin kukin jäsenmaa on pääomittanut keskuspankkia.
Jos tasapuolisuudesta luovutaan, se voi aiheuttaa poliittisia myrskyjä. Rajoitteen purkaminen voisi äärimmillään tarkoittaa sitä, että EKP ostaisi koko 750 miljardilla eurolla vain Espanjan ja Italian velkakirjoja kaikkien euromaiden riskiksi.

EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?

Keskuspankit ovat olleet finanssikriisistä lähtien markkinoiden herkeämättömässä seurannassa. Talouden huonot uutiset, kuten heikko talouskasvu, epäsuotuisa työllisyyskehitys ja valmistusteollisuuden vaikeudet, ovat olleet markkinoille varsinaista ilosanomaa.

Tämä nurinkurinen tilanne on muodostunut, koska keskuspankit ovat lähteneet ennennäkemättömään elvytykseen. Samasta syystä ne ovat vaarassa kadota, kirjoittaa kotimainen talousanalyysiyhtiö <a href="https://gnseconomics.com/en_US/2019/08/26/will-central-banks-survive/">GnS Economics</a>.
Keskuspankit ovat kuin mitä tahansa pankkeja kahdella erolla. Ensiksi ne saavat tuloja rahanluontioikeutensa turvin. Tämä tulo on rahan fyysisen kustannuksen ja rahan nimellisarvon erotus. Toiseksi niitä ei koske keskeinen kirjanpitosääntö, jonka mukaan pankki tarvitsee pääomaa tappioiden kuittaamiseen.
Keskuspankki voi mistä muusta yhtiöstä poiketen toimia negatiivisella pääomalla, mutta tällä on yleensä vakavat seuraukset. Zimbabwen keskuspankki kaatui hyperinflaatioon, mutta luhistuminen voi kohdata suuria länsimaisiakin keskuspankkeja. Keskeinen syy luhistumiseen on niiden taseisiin ostetut arvopaperit.
Negatiivinen pääoma
Suurten keskuspankkien taseissa on tuhansien miljardien velkakirjat. Velkakirjojen hinnat ovat nousseet pilviin ostojen myötä. Tämä merkitsee samalla yleisen korkotason laskua.
Velkakirjojen massiivinen määrä merkitsee myös sitä, että niiden arvo voi laskea epäsuotuisassa kehityksessä. Tämä merkitsee tappioita ja tappiota kuitataan pääomalla. Mikä tahansa muu yhtiö ajautuisi konkurssiin pääoman loputtua, mikäli yhtiö ei onnistu hankkimaan riittävästi uutta pääomaa.
Keskuspankki on kuitenkin poikkeus, koska se voi &#8221;printata rahaa&#8221; ja saada rahanluontituloa. Keskuspankin taseissa on vain niin mittavat määrät velkakirjoja, että suurten tappioiden rahoittaminen rahanluontitulolla johtaa armottomasti rivakkaan inflaatioon.
Tämä on johtanut niin 1920-luvun Saksassa kuin 2010-luvun Zimbabwessa koko rahajärjestelmän luhistumiseen. Keskuspankkien uskottavuus joutuu vaakalaudalle, jos markkinat arvelevat keskuspankin suoltavan rahaa vain tappioidensa kuittaamiseen.
Keskuspankkeja voidaan pääomittaa
Keskuspankit voivat muiden yhtiöiden tavoin haalia lisää pääomaa. Tämä merkitsee pääomitusta.
Jälleen kerran ongelmaksi voi muodostua pääomituksen tarve eli suuruus. Vaikka keskuspankkien taseissa olevat velkakirjat tuskin menettävät kokonaan arvoaan, niin pääomitustarve voi markkinaromahduksessa nousta siltikin tuhansiin miljardeihin maailmanlaajuisesti.
Tämän kokoluokan pääomitus on mitä ilmeisimmin poliittisesti täysin mahdotonta. Satojen miljardien pääomitus on sekin hyvin vaikeasti selitettävä tapahtuma turhautuneille ja raivostuneille äänestäjille.
Vastuuttomat keskuspankit
Hallitukset voivat joutua katsomaan keskuspankin luhistumista sivusta liian suuren pääomitustarpeen vuoksi. Keskuspankki menee konkurssiin. Kaatuneen keskuspankin valuutta-alue määrittää uuden rahan ja kenties pystyttää uuden keskuspankin aloittamaan puhtaalta pöydältä.
GnS Econimics kirjoittaa, etteivät keskuspankit välttämättä selviä vastuuttomasta keskuspankkipolitiikasta. Yhtiön mukaan ne tuhosivat pääomamarkkinoiden hinnanmuodostuksen tällä vuosikymmenellä.

Keskuspankit voivat luhistua

Arvostettu talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/eeadb2a8-a32e-11e9-974c-ad1c6ab5efd1">Financial Times</a> kirjoittaa Saksan budjettiylijäämien aiheuttavan outoja ongelmia euroalueen talouteen. Velkakirjoista alkaa olla huutava pula, kun sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita. Sijoittajat ovat jopa valmiita maksamaan rahaa etuoikeudestaan sijoittaa Saksan velkaan.

Saksan lakien mukaan maa on kieltänyt itseltään alijäämäiset budjetit. Budjettiylijäämä tarkoittaa, että Saksan velka kutistuu. Se johtaa puolestaan siihen, että markkinoilla on alati hupeneva määrä Saksan velkakirjoja.
<h4>Sijoittajat maksavat Saksalle</h4>
Eriskummallinen – ja hyvin poikkeuksellinen – tilanne koettiin, kun Saksa huutokauppasi 3,2 miljardin euron edestä 10 vuoden joukkovelkakirjoja negatiivisella korolla. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat häviävät varmuudella rahaa, jos he pitävät velkakirjat hallussaan niiden erääntymiseen asti. Toisin sanoen Saksa maksaa lainaajilleen vähemmän rahaa kuin mitä maa lainaa.
Ainoa selitys tälle pähkähullulle luotottamiselle on se, että sijoittajat jäävät voitolle ainoastaan silloin, jos he myyvät velkakirjat jälkimarkkinoilla edelleen muille sijoittajille vielä parempaan hintaan. Tällainen uusi sijoittaja häviäisi varmuudella vielä enemmän rahaa.
Sijoittajien joukossa on esimerkiksi eri maiden eläkevakuutusyhtiöitä, joiden tulee sääntöjensä mukaan sijoittaa osa varallisuudestaan vastuullisesti maineellisesti hyviin kohteisiin.
<h4>Hyvälaatuinen vakuusaines</h4>
Saksan velkakirjojen omistus on tuiki tärkeää esimerkiksi euroalueen pankeille, jotka käyttävät velkakirjoja omien luottojensa vakuutena. Kun pankki lainaa toiselta pankilta, haluaa lainaaja-pankki vakuudet luotolleen. Saksan velkakirjat ovat tässä mielessä hyväksyttäviä hyvälaatuisia vakuuksia.
Mutta jos Saksan velkakirjojen määrä ehtyy, käy samoin myös vakuusmäärälle. Tämä voi johtaa pankkien välisen luototuksen hupenemiseen ja sitä kautta myös euroalueen talouden hyytymiseen. Sijoittajat eivät enää hurraakaan jämptin taloudenpidon nimeen.
Saksan velkakirjojen ostajien joukossa yksi &#8221;sijoittaja&#8221; on ylitse muiden. Se on Euroopan keskuspankki EKP.
<h4>EKP rajasi aiemmin elvytystään</h4>
EKP kertoi ennen ensimmäistä laajaa velkakirjaostokierrostaan, ettei se aio pitää hallussaan yli kolmasosaa minkään maan velkakirjoista. Tällä haavaa tämä raja on jo ylittynyt.
Euroalueen aneemisen talouskasvun piristämiseksi EKP on ajatellut ostaa lisää arvopapereita markkinoilta. Tasapuolisuuden nimissä EKP haluaa ostaa velkakirjoja kaikilta euromailta. Se ei onnistu, jos Saksan velkakirjoista on pulaa.
EKP on viestittänyt, että se voisi jättää huomiotta aiemman rajauksensa ja siten ostaa Saksan velkakirjoja uuden elvytyskierroksen alkaessa. Mutta jos EKP:stä tulee Saksan velan ylivoimaisesti suurin omistaja, se alkaa määrätä Saksan velan hinnan. Tällöin muiden sijoittajien ei ole mielekästä ostaa tai myydä Saksan velkakirjoja, koska niiden lähiajan hintatasoa ei tarvitse veikkailla. Perinteisesti sijoittaja ostaa esimerkiksi Saksan velkakirjoja, jos sijoittaja arvelee niiden hinnan nousevan.
<h4>Saksan ylijäämä kuormittaa muita</h4>
Muilla euromailla on hyvä syy harmistella Saksan tiukkaa talouspolitiikkaa. Muiden maiden on vaikeaa viedä tuotteitaan saksalaisille kuluttajille tai osallistua saksalaisiin investointeihin. Se nimittäin vaatii sen, että Saksa kuluttaisi rahaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistuvasti kehottanut Saksaa investoimaan enemmän jo <a href="https://www.wsj.com/articles/imf-urges-germany-to-ramp-up-investment-1436968888">vuosien ajan</a>. Saksan pitäisi kuitenkin muuttaa lakiaan ja hyväksyä alijäämäisiäkin budjetteja.

Saksan talouden ylijäämät aiheuttavat ongelman: velkakirjoista on huutava pula

Saksan joukkovelkakirjat putosivat maanantaina jälkimarkkinoilla keskimäärin tasan nollaan prosenttiin. Mikäli sijoittajat pitävät velkakirjoja hallussaan niiden erääntymiseen asti, he eivät tienaisi sijoituksillaan kollektiivisesti mitään. Myös yrityslainoissa on paikoin nähty korkohäiriöitä. Tämä johtuu pääosin EKP:n hyvin keveästä rahapolitiikasta.

Maanantain tiedot tulivat Saksan keskuspankin päivittäisestä katsauksesta. Siinä huomioidaan kaikki Saksan liikkeelle laskemat joukkovelkakirjat niin, että eri pituiset lainat ja niiden volyymi huomioidaan mukaan. Saksan joukkovelkakirjoja kaupitellaan <a href="http://www.investing.com/rates-bonds/world-government-bonds" target="_blank">jälkimarkkinoilla</a> negatiivisilla koroilla aina 8 vuoden mittaisiin lainoin.
Myös Suomen joukkovelkakirjoissa on samansuuntainen tilanne. 8-vuoden lainasta sijoittajat tyytyisivät 0,04 prosentin tuottoon.
<h4>Tuotto ei koostu koroista</h4>
Saksan yrityslainamarkkinoilla nähtiin myös ihme, kun sijoittajat tyytyivät negatiiviseen korkoon jo velkakirjan liikkeellelaskuvaiheessa. Berlin Hyp -pankin rahoittajat toisin sanoen menettäisivät rahaa, mikäli he odottavat lainakirjojen erääntymistä.
Tuotto ei kuitenkaan koostu koroista, vaan EKP:n lainakirjaostoista. Niiden hinnat ovat kohonneet, mikä tarkoittaa jälkimarkkinoilla koron laskua. Tuotto-odotus koostuukin pääosin nousevista hinnoista.
Velkakirjoihin liittyy myös riski, jos niiden hinnat alkavat pudota ja korkotuottokin on pakkasella, koska velkakirja on ostettu liian korkeaan hintaan.

Saksan joukkovelkakirjojen korko keskimäärin nolla prosenttia

Euroopan keskuspankki EKP:n pääjohtaja Mario Draghi mainitsi mahdollisten epätavallisten keinojen saaneen yksimielisen hyväksynnän johtokunnalta. Tällaisiksi epätavallisiksi keinoiksi lasketaan esimerkiksi laajamittainen velkakirjojen ostaminen keskuspankin taseeseen. Myös Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmann on näiden toimien kannalla.
Uutistoimisto Reutersin analyysissä pureudutaan Weidmannin näkemykseen. Reuters on haastatellut useampia talousvaikuttajia, ja heidän mielestään Weidmannin uusi lähestymistapa on lempeämpi kuin mitä Saksan keskuspankilta on tavallisesti ollut lupa odottaa.
Jotkut näkevät Weidmannin voivan yrittää vaikuttaa siihen, ettei mahdollisista osto-ohjelmista tule liian leväperäisiä. EKP:ta on kritisoitu vuosien ajan siitä, että keskuspankki toimii mitättömillä liikkeillä ja silloinkin liian myöhään. Tämä on pitkälti johtunut pohjoisten euromaiden vastustuksesta ehdotettuihin toimiin. Eturistiriitojen vuoksi toimet ovat usein vesittyneet.
Täydellistä vastakohtaa tälle pehmenneelle linjalle tarjoaa EKP:n pääekonomistin paikalta eronnut Jürgen Stark. Starkin Financial Timesiin kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa käy selville, ettei hän pidä euroalueen matalaa inflaatiota vaarallisena, sillä inflaatio on matalampi maailmanlaajuisesti. Starkin eron syynä on pidetty EKP:n aiempia kriisimaiden velkakirjaostoja. Stark varoittaakin liian löysän rahapolitiikan tuottavan jatkossa vain odottamattomia sivuvaikutuksia.
Velkakirjaostot voivat tuudittaa europäättäjät hyvän olon tunteeseen. Näin kävi esimerkiksi Italiassa, jossa silloinen pääministeri Silvio Berlusconi peruutti lukuisat uudistukset, jotka hän oli luvannut toteuttaa EKP:n avun myötä.

Velkakirjat

Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: ”Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”

Rahaa painetaan – riski inflaatiosta ja korkojen noususta kasvaa

Puisto: Velkainen euroalue vaarassa huojuttaa myös Suomen koronan runtelemaa taloutta entisestään

EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?

Keskuspankit voivat luhistua

Saksan talouden ylijäämät aiheuttavat ongelman: velkakirjoista on huutava pula

Saksan joukkovelkakirjojen korko keskimäärin nolla prosenttia

Taipuuko Saksan keskuspankki?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025