
EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?
Euroopan keskuspankki aikoo miettiä arvopapereidensa osto-ohjelman useiden rajoitusten purkamisen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Aie aiheutti ison riidan EKP:n johtokunnassa. Pohjoiset maat vastustavat höllennyksiä, kun taas eteläiset maat suorastaan vaativat niitä.
EKP on asettanut itselleen rajoituksen, ettei se osta minkään euromaan velkakirjoja kuin korkeintaan kolmanneksen. Tähän on useita syitä.
Keskeisin kysymys EKP:n halusta luopua rajoituksista liittyy EU-lain tulkintaan. EKP ei saa rahoittaa jäsenmaitaan.
EKP:n ”kolmanneksen rajoite” laadittiin, koska Saksan perustuslakituomioistuin haastoi keskuspankin oikeuteen jäsenmaiden rahoittamisesta. EU-tuomioistuin katsoi, että ostojen rajoittaminen korkeintaan kolmannekseen kunkin jäsenmaan velasta ei täytä jäsenmaan rahoituksen tunnusmerkkiä.
Rahoittaako sittenkin jäsenmaita?
Rajoitus on tärkeä juridisessa mielessä. Mikäli EKP on suurempi velkoja, se joutuu velkajärjestelyjen kohdalla äänestämään kyseisestä järjestelystä. EKP joutuu silloin ottamaan suoraan kantaa siihen, saako jäsenmaa velkahelpotuksia vai ei. Mikäli saa, muodostuvat EKP:n tukiostot lahjoituksiksi. Ja se on suoraa jäsenmaan rahoittamista ja lainvastaista.
EKP voi siis joutua syytetyn penkille, mikäli se purkaa rajoituksen. Toisaalta koronaviruksen pandemia on luonut hyvin poikkeukselliset olosuhteet. Suurimmillaan tämä tarkottaisi, että koko euroalueen kohtalo lepäisi muutaman lainoppineen käsissä.
On hyvin todennäköistä, että kaikki jäsenmaat joutuvat velkaantumaan massiivisesti pandemian edessä. Tällöin kolmanneksen rajoite siirtyy samalla kauemmas.
Kolmanneksen rajoitteella on muitakin vaikutuksia. Liian suuri ja määräävä velkoja vaikeuttaa kyseisen velkakirjamarkkinan hinnanmuodostusta. Epärealistinen riskin hinnoittelu voi johtaa vakaviin markkinahäiriöihin.
Tasapuolisuus vaakalaudalla
Muut rajoitukset koskevat velkakirjojen juoksuaikaa. Ennen EKP osti vain velkakirjoja, jotka erääntyvät 1-30 vuoden kuluttua. Uusi raja kulkisi 70 vuorokaudessa.
Tämän lisäksi ostojen tasapuolisuus voi kadota. Tällä hetkellä EKP ostaa eri euromaiden velkakirjoja keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa. Se merkitsee sitä, että suurten jäsenmaiden velkakirjoja ostetaan samassa suhteessa kuin kukin jäsenmaa on pääomittanut keskuspankkia.
Jos tasapuolisuudesta luovutaan, se voi aiheuttaa poliittisia myrskyjä. Rajoitteen purkaminen voisi äärimmillään tarkoittaa sitä, että EKP ostaisi koko 750 miljardilla eurolla vain Espanjan ja Italian velkakirjoja kaikkien euromaiden riskiksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Suuret EU-maat sulkeutuvat koronaviruksen vuoksi

Koskenkylä: Hallituksen tukipaketin koko suurehko, mutta suoran tuen määrä on liian pieni

Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa
Viikon suosituimmat
Uusimmat

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää





