

LEHTIKUVA
Elomaa ja Koskela: Suomalainen maaseutu pitää pelastaa
Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva Elomaa ja Jari Koskela näkevät, että edessä olevat vaalit antavat kansalle mahdollisuuden pelastaa suomalaisten huoltovarmuutta ja omavaraisuutta tukeva maaseutu, jota keskustan tukema vihervasemmistolainen hallitus on kuluvalla kaudella kurittanut kohtuuttoman paljon muun muassa niin kutsutuilla ilmastotoimilla.
– Suomessa on liian pitkään harjoitettu maaseudulla elämistä ja yrittämistä hankaloittavaa politiikkaa esimerkiksi autoilun kustannuksia nostamalla ja turvetuotantoa alasajamalla. Tämän ei pitäisi mennä näin, vaan maaseutu pitää nähdä tasavertaisena alueena kaupunkien kanssa, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.
Perussuomalaisedustajia huolettaa erityisen paljon maatilojen määrän väheneminen. Tällä hetkellä Suomessa lopettaa kolme maatilaa joka päivä. Viime vuosien kustannuskriisit sekä maatalousyrittäjien ikääntyminen ovat kiihdyttäneet maatilojen alasajoa.
– Omaa epävarmuuttaan maatalousyrittäjille luo myös riippuvuus erilaisista tuista. Tukien maksatuksen kanssa on ollut ongelmia, ja tiloja on ajautunut kassakriiseihin. Laskut on maksettava ajallaan, ja investoinnit tulevaa satokautta varten on tehtävä ajoissa. Toimintaympäristön epävarmuus ei houkuta alalle uusia yrittäjiä, kansanedustaja Jari Koskela painottaa.
Edustajat pitävät erikoisena järjestelmää, jossa maataloustukia maksetaan sekä kansallisesti että kierrättämällä omia rahoja Euroopan unionin kautta. Toisinaan kuulee jopa viestiä, että unionia pitäisi kiittää suomalaisen maatalouden tukemisesta, vaikka tuet ovat suomalaisten omaa rahaa.
Suomen vientiteollisuus nojaa maaseutuun
Edustajat Elomaa ja Koskela muistuttavat, että suomalainen metsätalous on aina ollut suomalaisen hyvinvointivaltion selkäranka. Nyt Euroopan unioni haluaa ilmastopoliittisista syistä säädellä sitä, miten suomalaiset omia metsiään käyttävät. Perussuomalaisedustajien mukaan Suomen pitää päättäväisesti torjua kaikki sellaiset asetukset, joilla päätäntävaltaa metsäpolitiikasta siirrettäisiin Euroopan unionille.
– Muistetaan, että perustuslaki takaa omaisuudensuojan. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka joutuvat nyt miettimään, mitä metsillään tekevät. Heille on annettava varmuus siitä, että jatkossakin he saavat itse hyödyntää omistuksiaan parhaaksi katsomallaan tavalla, edustajat toteavat.
Koskela ja Elomaa huomauttavat myös, että vaikka suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa, on Suomen vientiteollisuus täysin riippuvainen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvaroista.
– Suomea pitää kehittää kokonaisvaltaisesti. Autoilun kustannuksia on yksinkertaisesti pakko saada alemmas. Samaan aikaan on huolehdittava, että liikenneverkko ei syrjäisimmilläkään alueilla pääse entistä huonompaan kuntoon. Teollisuuden ja maatalouden raskaiden kuljetusten pitää myös jatkossa päästä kulkemaan Suomen teillä, Elomaa ja Koskela sanovat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- omaisuudensuoja autoilun kustannukset maaseudun alasajo maatilat turvetuotanto ilmastotoimet omavaraisuus maataloustuet vihervasemmisto Euroopan unioni Jari Koskela Maaseutu Kike Elomaa Metsätalous vientiteollisuus Huoltovarmuus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maatiloja menee nurin – hallitus ei tunnu piittaavan: ”Jossain kohtaa tulee pulaa ruoasta”

Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: ”Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Koskela: Maaseutu ja pienituloiset joutuvat liian kireän ilmastopolitiikan maksajiksi

EU:n liikenneverkkoratkaisu on voitto Lapille – Seppänen: ”Näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon”

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








