

LEHTIKUVA
Elomaa: Turpeen käyttöä ei saa tehdä mahdottomaksi
Turve on ollut varsinainen poliittinen kiistakapula jo pidemmän aikaa. Julkisessa keskustelussa turpeen käyttö saa jatkuvasti lokaa niskaan. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan turpeenkäytön alasajosta, jonka seuraukset saattavat osoittautua Suomelle katastrofaalisiksi.
Turpeen haittoja julkisessa keskustelussa kyllä nostetaan esille, mutta harvemmin puhutaan siitä, miten monipuolisesti turvetta hyödynnetään myös varsinaisen energiakäytön lisäksi. Turvetta käytetään muun muassa maataloudessa kuivikkeena sekä imeytysaineena ja kompostoinnissa. Kuivikkeena turve on todella toimiva ratkaisu. Se on puhdasta, pehmeää ja imukykyistä. Turve on hyvät lämpöominaisuudet omaava materiaali, joka sopii hyvin niin lypsykarjan, kanojen kuin hevostenkin kuivikkeeksi.
Lisäksi turve on oivallinen puutarhan kasvualusta, maanparannusaine ja lannoite. Turpeella on paikkansa myös viherrakentamisessa ja kompostoinnissa. Vähemmän tunnettuja käyttötarkoituksia ovat öljyntorjunta, kylpy- ja hoitokäyttö sekä hyödyntäminen tekstiileissä.
– Osaan näistä tarkoituksista voidaan käyttää soiden pintakerrosten huonosti maatunutta paremman nesteenpidätyskyvyn omaavaa turvetta, joka ei sovellu energiakäyttöön. Kerätty turve saadaan hyödynnettyä tehokkaasti mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Kuiviketurpeen katoaminen olisi monelle katastrofi
Jos turpeen käyttö ajetaan nopeasti alas, on Elomaan mielestä mietittävä seurauksia myös energiakäyttöä laajemmin. Turpeen energiakäytön lakkauttaminen lopettaisi turpeentuotannon myös muihin käyttötarkoituksiin, sillä kannattavuus ei olisi tällöin riittävä. Turvetta muuhun kuin energiakäyttöön nousee käytännössä sivutuotteena.
Kuiviketurpeen katoaminen markkinoilta olisi monille turvetta käyttäville tiloille sekä puutarha-alan toimijoille äärimmäisen synkkä uutinen. Turpeen ammoniakin ja nesteen sitomiskyky on aivan eri tasolla moniin muihin kuivikeratkaisuihin verrattuna. Sillä on merkittävä rooli eläintautien ennaltaehkäisyssä.
– Haluammehan antibioottivapaita lihatuotteita myös jatkossakin? Eläinten hyvinvoinnin kannalta turve on oivallinen tuote, joka pitää eläinten jalat kuivina.
– Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi turve on myös edullinen vaihtoehto. Monet puutarha-alan yritykset ovat ilmaisseet suuren huolen siitä, jos erinomaisena kasvualustana tunnettua turvetta ei olisi enää saatavilla. Kustannukset nousisivat pilviin ja moni joutuisi lakkauttamaan toimintansa, Elomaa kertoo.
Turpeen alasajosta seuraa työttömyyttä ja konkursseja
Turpeella katetaan noin viisi prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Elomaa uskoo turvetuotannon lakkauttamisella olevan energiantuotannon vajeen lisäksi paljon laajemmat seuraukset, joka on pidettävä mielessä, kun turvetta vaaditaan kovaan ääneen käyttökieltoon.
– Turve muodostaa monille elinkeinon ja tuo lämpöä lukuisiin suomalaisiin koteihin. Jos turpeen käyttö ajetaan nopeasti alas, seuraa valtavasti työttömyyttä, konkursseja sekä taloudellisia menetyksiä, joihin ei korona-aikana ole yksinkertaisesti varaa, Elomaa toteaa.
– Turpeen käytön alasajo kaksinkertaisen verotuksen myötä on katastrofi. Toistaiseksi turve on maatalouden ja energiantuotannon kannalta Suomessa niin tärkeä tuote, ettei sen käyttöä saa tehdä mahdottomaksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turpeen alasajo kuiviketurve energiantuotanto kotimainen energia Ritva ”Kike” Elomaa Turve Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hukari: ”Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta”

Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita

Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: ”Nouseeko sähkön hinta?”

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Elomaa: Hallituksella ei ole uskottavia vaihtoehtoja korvata turpeen käyttöä

Perussuomalaiset: Hallituksen vihamielinen suhtautuminen turpeeseen aiheuttaa laajaa työttömyyttä, energiahintojen nousua ja huoltovarmuuden rapautumista

Perussuomalaiset kyselytunnilla turpeenkäytön alasajosta: ”Edes keskustalla ei ole kanttia nousta vihreitä vastaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








