

LEHTIKUVA
EU pohtii Libyan auttamista siirtolaistulvan patoamiseksi
EU-maiden hallitukset viestittävät olevansa valmiita kasvattamaan Välimeren laivaoperaatioita. Syynä on pelko siitä, että Välimeren ihmissalakuljetus Libyasta Italiaan on kasvussa ja on mahdollisesti kasvamassa uusiin ennätyksiin. Lisäksi EU kaavailee Libyalle avustuspakettia, jolla pitäisi maahan saada aikaan YK:n tunnustama hallinto, riittävä oikeusjärjestelmä, koulutetut poliisivoimat sekä toimiva rannikkovartiointi salakuljetuksen torjumiseksi.
Laittomat siirtolaiset eivät ole ainoana salakuljetettavien listalla, sillä salakuljetus koskee myös huumeita ja aseita. Sekä Libya että EU hakevat vakautta yhteistyöllä. EU ei ainakaan tässä vaiheessa ole esittänyt keskisen Välimeren laivaoperaatioita ulotettavaksi Libyan aluevesille asti. Tämä vaatii päättäväisempää poliittista yhteistyötä EU:n tukeman Libyan hallinnon kanssa.
Libya toivoo apua Isisin kukistamiseksi
Libyan yhteistyölistalla ihmissalakuljetus ei ole kärkisijalla. Libya toivoo ensisijaisesti apua Isisin kukistamiseksi maan alueella. Lisäksi maa toivoo apua maan hallinnon vakauttamiseksi. Terrorismin torjunta on EU:n tavotteissa, joten yhteistyömahdollisuudet ovat olemassa, vaikka EU-maiden hallitukset myöntävät tehtävälistan olevan vaativa.
EU:n laivaoperaatio Sofian vuoksi on viimeisen puolen vuoden aikana pidätetty lähes 70 epäiltyä salakuljetuksesta, konfiskoitu ja tuhottu hieman yli 100 alusta ja pelastettu 13 000 henkeä.
Saksa torppaa Italian toiveet yhteisistä velkakirjoista
Italia on siirtolaismääriensä kasvettua laatinut ohjelmapaketin Brysseliin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on ollut mielissään paketista.
Paketissa ehdotetaan kuitenkin EU-maiden yhteisiä velkakirjoja siirtolaiskriisin kulujen kattamiseksi. Saksan liittokansleri Angela Merkel torjui ajatuksen suorilta käsin. Merkelin tiedottaja Steffen Seibert kertoi, että EU:n budjetista on jo korvamerkitty varat siirtolaisten käsittelyn vaatimiin kuluihin.
Italia on toistuvasti yrittänyt ehdottaa yhteisiä EU-velkakirjoja eli ”eurobondeja” milloin minkäkin toiminnan rahoittamiseksi vuoden 2008 finanssikriisin ajoilta asti. Saksa on toistuvasti torpannut tällaiset haaveet. Italia on Euroopan absoluuttisesti velkaisin maa yli 2 000 miljardin euron velkalastillaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Italian ja Itävallan välit kiristymässä rajavalvonnan vuoksi – Libyasta tänä vuonna jopa 270 000 tulijaa

Turvapaikkakriisin välitilinpäätös – miten tulijavirtaa Suomessa padottiin?

Italialaissyyttäjän hurja väite Välimeren ”meritaksipalveluista” – avustusjärjestöt toimivat kimpassa ihmissalakuljettajien kanssa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








