
EU:n muokattu elpymispaketti käytännössä ennallaan, budjettiin kosmeettisia leikkauksia, kriittisiä maita voidellaan jäsenmaksualennuksilla
EU esitteli tänään elpymisrahastosta päivitetyn version. Muutokset aiempaan ovat pääosin kosmeettisia. Paketissa 750 miljardin elpymisosuus pysyy pilkulleen ennallaan. Uutta on sen sijaan se, että EU pyrkii lahjomaan pakettia kritisoineita maita jäsenmaksualennuksilla.
Aiemman esityksen kritiikki kohdistui nimenomaan Next Generation EU -nimellä kulkeneeseen elpymispakettiin. 750 miljardin euron paketista kaksi kolmasosaa olisi lahjoituksia ja kolmasosa lainamuotoista tukirahoitusta. Tämä jaottelu ennallaan. Läpimenoa on pyritty voitelemaan EU:n jäsenmaksualennuksilla. Alennusta saisivat nuukana nelikkona tunnetut Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi. Alennuksia tarjotaan myös Saksalle.
Suomen perustuslakivaliokunta kritisoi pakettia voimakkaasti, eikä paketti ole kriittisiltä osin siis muuttunut miksikään.
Kosmeettisia leikkauksia EU-budjettiin
EU:n monivuotista rahoituskehystä eli budjettia on laskettu helmikuun esityksestä 1 074 miljardiin euroon. Leikkauskohteiden rahoitus silti lisääntyy paikoittain, kun elpymisrahaa on kanavoitu joillekin budjetin momenteille.
Budjetin koko on nyt suurin piirtein samaa kokoluokkaa kuin mitä Suomi esitti vajaa vuosi sitten EU:n puheenjohtajuutensa aikana. Budjettia pidettiin tuolloin liian kireänä ja Suomen esitys ei mennyt läpi.
Budjetin kosmeettiset leikkaukset jäävät kuitenkin armotta elpymispaketin mittakaavan jalkoihin. Esitys on Suomelle poskettoman kallis hyväksyä. Esitys tarvitsee yksimielisen hyväksymisen jokaiselta jäsenmaalta. Suomi voisi siis torpata veronmaksajilleen kalliiksi tulevan paketin.
EU-veroja tasaiseen tahtiin
EU aikoo nostaa sääntöjensä vastaisesti markkinoilta lainaa 750 miljardin euron pakettiinsa. Lainat olisi tarkoitus maksaa pois erilaisilla uusilla EU-tason veroilla.
EU on iskenyt silmänsä jo ensi vuoden alusta kannettavaan muoviveroon.
Perussuomalaiset kartoitti äskettäin suomalaisten halukkuutta muoviveron maksamiseen. Selvitys paljasti, että suomalaisten enemmistö olisi valmis maksamaan muoviveroa vuodessa korkeintaan kympin. Neljä suomalaista kymmenestä ei maksaisi muoviveroa lainkaan.
Digiveroa kaavaillaan vuodesta 2023 alkaen.
Lisäksi EU aikoo miettiä muita veromuotoja kyetäkseen maksamaan elpymispaketin vuoksi nostetut luotot takaisin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

Tavio EU-neuvotteluista: Suomelle jäämässä luu käteen – ”Hallitus on viemässä Suomea historialliseen tappioon ja häviämässä 9 miljardia veronmaksajien rahaa”

Sanna Antikainen ja Jani Mäkelä: EU:n hätärahoituspaketti on Suomen edun vastainen ja tulee tyrmätä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








