

EU:n rahankäytössä ongelmia – Ruohonen-Lerner pitää tilintarkastajien havaintoja huolestuttavina
Euroopan parlamentti käsitteli täysistunnossa Strasbourgissa 18.10. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuoretta vuoden 2022 vuosikertomusta. Täysistuntokeskusteluun osallistunut Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) pitää tilintarkastajien havaintoja huolestuttavina.
– EU:n budjettimenoja koskevat virheet lisääntyivät huomattavasti. EU:n talousarvioon kohdistuva kokonaisriski oli vuoden lopussa lähes 250 miljardia euroa. Koska korttitalo romahtaa? kysyi Pirkko Ruohonen-Lerner puheenvuorossaan.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat arvioivat joka vuosi EU:n tulot ja menot varmistaakseen, että vuotuiset tilinpäätökset ovat luotettavia ja sääntöjen mukaisia. EU:n 196 miljardin euron budjettimenoissa todettiin virhetason huomattava nousu 4,2 prosenttiin (kolme prosenttia vuodesta 2021).
EU velkaantuu huolestuttavaa vauhtia
Tarkastajat katsovat, että kaksi kolmasosaa tarkastetuista menoista oli suuririskisiä. Tämän tyyppisiä menoja koskevat säännöt ja tukikelpoisuusperusteet ovat usein monimutkaisia, mikä lisää virheiden todennäköisyyttä.
Vaikka tarkastajat antoivat tulopuolelta virheettömän lausunnon ja samalla totesivat, että vuoden 2022 tilit antavat taloudellisesta tilanteesta kattavan kuvan, on tilanne huolestuttava. Tarkastajat varoittavat kasvavista riskeistä, joita aiheutuu lisämaksutarpeiden vuoksi otetuista lainoista.
– EU ja sen monet jäsenvaltiot velkaantuvat huolestuttavalla tavalla. Viime vuonna EU:n velka kasvoi yli 100 miljardia ja oli vuoden lopussa 344 miljardia euroa, korosti Ruohonen-Lerner.
Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka
Tarkastajat kertovat menojen virhetason olleen merkittävä. Tämän vuoksi he antoivat kielteisen lausunnon EU:n vuoden 2022 menoista. Virhetaso ei kuvaa petoksia tai tuhlausta, vaan rahamääriä, joita ei ole käytetty sääntöjen mukaisesti. Tarkastajat tunnistivat lisäksi 14 petosepäilyä ja ilmoittivat niistä Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjävirastolle (EPPO).
Ruohonen-Lerner toi puheenvuorossaan esiin tilintarkastajien kertomukseen sisältyneen räikeän esimerkin EU-varojen väärinkäytöstä.
– Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka. Miten näitä varoja sitten käytetään? Esimerkiksi Italiassa viljelijä sai EU-tukea sitruunapuiden ylläpitämiseen. Maataloustuet juoksivat, vaikka alueella ei kasvanut ainuttakaan sitruunapuuta. Kansalliset viranomaiset eivät kumma kyllä tätä pikkuseikkaa havainneet.
Jokainen euro käytettävä avoimesti ja tehokkaasti
Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on tärkein osa EU:n 800 miljardin euron Next Generation EU -pakettia (NGEU), jonka avulla pyritään lieventämään koronapandemian taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettiin 13 avustusmaksua 11 jäsenvaltiolle, yhteensä 46,9 miljardia euroa. Näistä 13 maksusta peräti 11:ssä oli sääntöjenmukaisuusongelmia. Kuudessa maksussa virhetaso oli merkittävä.
Tarkastajat havaitsivat myös tilanteita, joissa toimenpiteiden ja niihin liittyvien välietappien tai tavoitteiden suunnittelu oli puutteellista. Lisäksi esiintyi ongelmia jäsenvaltioiden vahvistuslausumiin sisältyvien tietojen luotettavuudessa. Tästä johtuen tarkastajat antoivat varauman elpymis- ja palautumistukivälineen menoista.
– On tärkeää, että jokainen euro, joka ohjataan EU:n budjetin kautta, käytetään avoimesti ja tehokkaasti. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä ja karsia turhia menoja. Tarvitsemme myös parempaa valvontaa varojen käyttöön, Ruohonen-Lerner painotti puheenvuoronsa lopuksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n elpymisväline koronapandemia EU-tuet Euroopan unioni EU:n budjetti Euroopan parlamentti Velkaatuminen Pirkko Ruohonen-Lerner korruptio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”

Suomalaiset maksavat ensin italialaisten taloremontit ja remontoivat pakosta omat talonsa energiatehokkaiksi – ”Suomi on tehnyt valtavan virheen olemalla innokkain EU-komission ehdotusten tukija”

EU-pakko on viemässä Suomea maksajaksi sosiaaliseen ilmastorahastoon

Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita

Ruohonen-Lerner vaatii järkeä EU:n rahankäyttöön: Valtavia summia valunut väärinkäytöksiin ja turhiin menoihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








