

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagard vieraili viime vuoden helmikuussa Inarissa. / LEHTIKUVA
Euroopan keskuspankkiin halutaan vain vihreitä – viherryttämiseen kriittisesti suhtautuvat työntekijät pelkäävät työnsä puolesta
Euroopan keskuspankin johtoryhmään kuuluva Frank Elderson sanoi digilehti Politicon mukaan kansainvälisessä tilaisuudessa, että jos et ole vihreä, sinua ei haluta Euroopan keskuspankkiin töihin. – Miksi haluaisimme palkata ihmisiä, jotka joudumme uudelleenohjelmoimaan? Vaikka he tulevat parhaista yliopistoista, he eivät silti osaa tavata sanaa ilmasto, hän totesi.
Euroopan keskuspankin henkilökunnasta valtaosa kannattaa pankin lisääntyneitä toimia ilmaston lämpenemistä vastaan. Silti Frank Eldersonin mielestä jokainen Euroopan keskuspankissa työskentelevä pitäisi kouluttaa uudelleen.
Euroopan keskuspankin henkilökunta pitää Eldersonin kommentteja autoritäärisinä ja haitallisina pankin päätöksenteolle.
Euroopan keskuspankin pääjohtajalta Christine Lagardelta kysyttiin asiasta Euroopan parlamentissa. Hän sanoi tukevansa Frank Eldersonia, mutta arvostavansa myös johtamansa pankin monimuotoisuutta.
Pankin fokus hukassa
Euroopassa on herännyt huoli siitä, että Euroopan keskuspankin toimien kohteeksi on joutumassa ilmastonmuutos, vaikka fokuksen pitäisi olla työllisyydessä ja talouskasvussa. Pankin päätehtävä on vastata talouden vakaudesta ja tukea Euroopan unionin talouspolitiikkaa.
Ne työntekijät, joiden mielestä pankin pitäisi keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä eivätkä ole innoissaan pankin vihertymisestä, pelkäävät menettävänsä työnsä.
Kun Politico kysyi Euroopan keskuspankin palkkaus- ja koulutuskäytännöistä, pankki vastasi, että ilmasto- ja luontoriskit vaikuttavat rahapolitiikkaan ja pankkivalvonnan valtuuksiin ja että kaikkien työntekijöiden pitää ymmärtää, mitä se merkitsee heille heidän työssään.
Virkaan perustuslain mukaisesti
Suomen Uutiset kysyi kommenttia Eldersonin sanomisista sekä palkkaamisen perusteista Suomen Pankilta ja Nordealta. Kumpikaan pankki ei puuttunut Eldersonin sanomisiin.
Suomen Pankin vastauksen mukaan pankin virkoihin nimitetään perustuslain virkanimitysperusteiden mukaisesti.
– Merkitystä on toisin sanoen henkilön koulutuksella, työkokemuksella ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Nämä määritellään tarkemmin kussakin työpaikkailmoituksessa vastaamaan täytettävänä olevaa tehtävää. Hakijan poliittista toimintaa tai mielipiteitä ei selvitetä rekrytoinnin yhteydessä, eikä niillä ole vaikutusta rekrytointipäätökseen, todettiin Suomen Pankista.
Ilmastoon liittyvät asiat otetaan kuitenkin työssä huomioon.
– Toimintaamme liittyen yksi Suomen Pankin vastuullisuusohjelman painopiste on ilmastoriskien hallinta. Olemme sitoutuneet ottamaan ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat osaksi sijoituspäätösten tekoa ja omistajakäytäntöjä, ja olemme allekirjoittaneet YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet joulukuussa 2019. Sijoittamalla vastuullisesti Suomen Pankki antaa panoksensa ilmastotyöhön, Suomen Pankin viestinnästä kerrottiin.
Osaaminen tärkeä kriteeri
Nordealla painotetaan osaamista ja vastuullisuutta.
– Tärkein kriteeri rekrytoinneissa on osaaminen. Työnhakijat ovat usein kuitenkin jo etukäteen tutustuneet arvoihimme, ja arvoista keskustellaan jokaisen haastatteluprosessin aikana. Vastuullisuus on pankin toiminnan ytimessä, joten työpaikka todennäköisesti houkuttelee enemmän sellaisia henkilöitä, joille nämä asiat ovat tärkeitä, vastattiin Nordeasta.
Euroopan pankkimaailmassa keskustellaan nyt siitä, kuinka paljon keskuspankin päätösten pitäisi ohjata markkinoita kohti ”vihreämpää” taloutta vai pitäisikö pankin pysyä päätavoitteessaan eli pyrkiä pitämään euroalueen hinnat vakaina. Pankkien viherryttäminen on polarisoitunut. Viherryttämistä kritisoivaa syytetään ilmastonmuutosvastaiseksi, ja hän saa helposti kimppuunsa erilaisia ympäristöryhmiä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Frank Elderson Politico ilmaston lämpeneminen Christine Lagarde Euroopan unioni Euroopan keskuspankki Suomen Pankki Ilmastonmuutos Nordea Viherryttäminen Talouskasvu Talouspolitiikka vihreät työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ideologisen energiapolitiikan kylmät ajat – ”Viherhumppa vastamelukuulokkeilla ei päästänyt läpi järjen ääntä”

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: ”Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”

Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








