
Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista
Torstaina pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksessa on tarkoitus sinetöidä euroryhmän suunnittelema noin 500 miljardin euron tukipaketti koronaviruksen vuoksi pysäytetyn talouden paikkaamiseen. Sapelit kalisevat toipumisrahoituksen kanssa. Eteläiset maat haluavat yhteistä velkaa tai suoria tukia. Pohjoiset maat eivät hyväksy kumpaakaan.
EU-maiden johtajien videokokouksen alla eritoten eteläiset euromaat ovat toistuvasti kertoneet halustaan joko euromaiden yhteiseen velkaan (koronabondit) tai EU:n budjetilla taattavaan massiiviseen tukirahoitukseen. Esimerkiksi Italian pääministeri Giuseppe Conte on kertonut, että mitään päätöstä toipumisrahoituksesta ei saada ilman euromaiden yhteistä velkaa.
Poliittinen riski
Uutistoimisto Reuters kirjoittaa, ettei tällä erää ole vaaraa uuteen eurokriisiin. Euromaat saavat huokeaa rahoitusta, koska EKP on valmis ostamaan euromaiden velkakirjoja. Sijoittajille ei siten koituisi euromaiden maksukyvyttömyysvaaraa.
– EKP:n ostaessa kirjaimellisesti kaikki sijoittajien arvopaperit, on euromaiden velkakriisin mahdollisuus likimain nolla, Saxo Bankin ekonomisti Christopher Dembik kertoo Reutersille.
Riski on poliittinen ja se on merkittävän suuri Italiassa. Maan suurin oppositiopuolue Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini pitää kansanäänestystä EU-erosta ”täysin ymmärrettävänä”, Il Messaggero uutisoi.
Pääministeri Conten pitäisi videokokouksen päätyttyä tuoda italialaisille EU-mannaa. Salvini torjuu jyrkästi turvautumisen Euroopan vakausmekanismiin. Se merkitsee hänen mukaansa itsemääräämisoikeudesta luopumista. Myös hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu lievän penseästi EVM:n käyttöön.
Epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta?
Pohjoiset maat ovat puolestaan valmiita tulemaan vastaan juuri EVM:n käytön kanssa. Toisin kuin eurokriisin vuosina, EVM ei merkitsisi tiukkoja talouspoliittisia ehtoja. EVM:llä on vain kolkko maine.
EVM:stä on ajateltu jakaa tukiluottoja aina 200 miljardiin euroon asti, mikä on noin puolet sen jäljellä olevasta kapasiteetista. Tukiosuus olisi kaikkien halukkaiden euromaiden käytettävissä niiden talouksien suhteellisen koon mukaan.
EU-johtajilla on Reutersin mukaan edessään varsinainen ongelma. Johtajien pitäisi jollain lailla estää eteläisten maiden raju velkaantuminen ilman pohjoisten maiden karsastamaa yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja.
EU:lla on ollut taipumus saada kasaan epämääräisiä kompromisseja, jotka voidaan esitellä voittoisa jäsenmaiden kotikatsomoille. Tällaisia suhmurointeja ovat olleet esimerkiksi mittavat takausvastuut, joiden kohdalla on unohtunut vanha viisaus: ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Toinen varsin eriskummallinen järjestely oli Suomen vaatimat vakuudet yhdestä Kreikan tukipaketeista.
Ei olisi ihme, jos pohjoisille maille myytäisiin varsin epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta. Tämä johtuu nimenomaan Italian kasvaneesta eurovastaisuudesta, eikä euromailla taida olla uskallusta päästää Italiaa eroamaan eurosta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puisto: Velkainen euroalue vaarassa huojuttaa myös Suomen koronan runtelemaa taloutta entisestään

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: ”On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Italian ja Saksan lainakorkojen ero kasvoi kriittiselle tasolle

Suomi velkaantuu ennennäkemätöntä vauhtia, maa putoamassa pois Euroopan keskikastista – PS-talousraati puntaroi: Tuleeko koronakriisistä pelkkä veruke kasvattaa EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuuta?

Ranskan koronasolidaarisuus: Lääkkeet vientikieltoon – vaatii tukea ehkäisemään maan pankkikriisiä

Euroalueen talous pakitti historiallisen paljon – ekonomistit arvelevat talouskuopan syvenevän

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Perussuomalaisten Junnila, Ranne ja Vähämäki: Suomen ei tule allekirjoittaa numeroimatonta sekkiä Euroopalle

Nyt puskee yhteisvastuullisia takaushimmeleitä oikealta ja vasemmalta – Vähämäki torppaisi ongelmalliset yhteisvastuumekanismit
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








