

MATTI MATIKAINEN
EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikot keskustelivat Eduskunnassa maahanmuuttopolitiikasta – Purra: ”Selvästi kuultavissa, että nyt on siirrytty kriittisempään ja realistisempaan suuntaan”
Eduskunnan Pikkuparlamentissa kokoontui tänään Suomen EU-parlamentaarinen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden kokous. Paikalle oli saapunut useita maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikista EU-jäsenvaltioista.
Kokouksen puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra käsitteli omassa puheenvuorossaan muun muassa sitä, miten maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat lähentyneet toisiaan. Purran mukaan turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen.
Purra sanoo, että muidenkin EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikkojen puheenvuoroissa oli selvästi kuultavissa, että EU:ssa ollaan nyt kansallisella tasolla siirrytty maahanmuuttopolitiikassa kriittisempään ja realistisempaan suuntaan.
– Abstraktin tason kaunopuheita ei tänään juurikaan kuultu. Oma kysymyksensä sitten on, miten jäsenvaltioiden parlamentaarikot voivat vaikuttaa maahanmuuttoon EU-tasolla. Totta kai asiat muuttuvat maiden väestön ja kansaa edustavien parlamentaarikkojen kautta.
Eri käytännöt ja vetovoimatekijät ongelmana
Kokouksessa ei tehty päätöksiä, vaan tilaisuus oli luonteeltaan keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi.
– Kun aiheena oli turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, on tietenkin selvää, että paikalle oli valikoitunut ihmisiä, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita ja perehtyneet siihen, näin myös Suomen edustajien osalta.
Parhaimmillaan, mikäli unioni onnistuisi tekemään yhtenäistä politiikkaa, joka perustuisi tarkalle ulkorajavalvonnalle ja tehokkaalle palauttamiselle, koko järjestelmä toimisi paremmin.
– Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhtenäistä EU-politiikkaa ja jäsenvaltioiden käytännöt poikkeavat toisistaan, niin järjestelmä ei toimi ollenkaan.
Suomen sosiaaliturva vetää puoleensa
Purra toteaa, että toisaalta on ihan sama, millaisia yhtenäisiä määritelmiä EU-jäsenvaltioiden lainsäädännössä on, jos esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia.
– On päivänselvää, että jos esimerkiksi Unkarin lainsäädännössä on sama määritelmä kansainväliselle suojelulle kuin Suomessa, ihmiset eivät jää Unkariin siitä syystä, että Suomessa on vetovoimaisempi sosiaaliturva, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-puheenjohtajakausi vetovoimatekijät lainsäädäntö jäsenmaat Turvapaikkapolitiikka Unkari Kansalaisuus Suomi Sosiaaliturva maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra torjuu valtiovarainministeri Lintilän esityksen: ”Kestävyysvajetta tai muitakaan julkisen talouden haasteita ei voi korjata työperäisellä maahanmuutolla”

EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous alkoi – Purra: Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko EU:n tulevaisuuden

Turvapaikkashoppailu ei ole perusoikeus

Peltokangas: Hallituksen haluttomuus laittomien siirtolaisten palauttamiseen kotimaihinsa on sylkemistä oman maan heikompiosaisten päälle

Rinne suli Orbanin edessä – hallituksen linja kärsi nöyryytyksen Euroopassa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








