

Eurovaaliehdokas Luukkanen: Suomen ei pidä hirttäytyä EU:n ilmastotavoitteisiin
– Jos emme halua enää olla EU:n renkejä, meidän on itse tehtävä asiaan muutos, koska EU pyrkii pakkovaltaan ja on kehittymässä imperiumiksi. Jokainen imperiumi kuitenkin hajoaa joskus, dosentti Arto Luukkanen pohtii.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas, yliopistolehtori, pastori ja dosentti Arto Luukkanen arvioi, että Suomi on joutunut hankalaan asemaan tilanteessa, jossa EU pyrkii muuttumaan supervaltioksi.
– On joitakin isoja asioita, jotka edellyttävät, että Suomen etua puolustetaan nyt vahvasti EU:n sisällä. EU pyrkii ensinnäkin kasvattamaan valtaansa. Samaan aikaan se hamuaa suoraa jäsenvaltioihin kohdistuvaa verotusoikeutta. Se sitten tekisi meistä EU:n siirtomaan, vähän niin kuin Ruotsin vallan aikaan, Luukkanen sanoo.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on väläyttänyt EU-armeijan perustamisen mahdollisuutta. Luukkanen ei ole innostunut tästäkään hankkeesta.
– En haluaisi, että suomalaiset nuoret joutuisivat rämpimään jossain Kongon viidakossa puolustamassa Ranskan asioita.
Suomi on ekologinen supervalta
Suomalaisen teollisuuden ja samalla työpaikkojen pysyminen Suomessa on Luukkaselle tärkeää. EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät siksi vakuuta.
– Nyt on käytettävä järkeä. Suomen ei pidä hirttäytyä EU:n ilmastotavoitteisiin. En oikein edes tiedä, mitä EU haluaa Suomelta. Näyttäisi siltä, että siellä olisi halua siihen, että Suomi taantuisi takaisin 1800-luvulle. Siihen aikaan koko elämä oli kovaa työtä aamuvarhaisesta iltaan saakka. Silloin myös kuoltiin nuorena, eikä laulettu iloisia lauluja. Tähänkö nyt pyritään, Luukkanen ihmettelee.
Hän nostaa esille, että vaikka suomalainen teollisuus on energiaintensiivistä, se on samalla jo nyt erittäin puhdasta ja ekologista.
Ilmastotoimien varjolla EU pyrkii vaikuttamaan myös Suomen metsäpolitiikkaan.
– Suomi on ekologinen supervalta. Jos Suomessa kaadetaan yksi puu, tilalle istutetaan viisi. Meillä kyllä riittää metsiä. Muualla Euroopassa asiat ovat toisin, koska puut on hakattu. EU haluaisi määrätä enemmänkin Suomen metsäpolitiikkaa. Heidän kannaltaan ongelma on vain se, että Suomessa aivan tavalliset ihmiset omistavat metsää, eikä EU pääse helposti määräilemään metsävarallisuudesta.
Pitäisikö suomalaiset tunnustaa alkuperäiskansana?
Luukkanen haluaa Euroopan parlamenttiin purkamaan sääntelyä ja byrokratiaa sekä vahvistamaan itsenäisen Suomen asemaa yhdessä muiden EU-kriittisten voimien kanssa.
– EU direktiiveineen myös häiritsee metsästystä ja samalla aseharrastusta Suomessa. Ne ovat kuitenkin osa suomalaista kulttuuria. Haluaisin myös lisää tukea suomalaiselle maanviljelylle, nythän tukipolitiikka on EU:n päätettävissä.
Puoliksi huumorilla Luukkanen pohtii, pitäisikö EU:ssa lanseerata ajatus siitä, että suomalaiset ovat pohjoinen alkuperäiskansa, jolla on oikeus omiin tapoihinsa.
– Sillä perusteella voisimme ainakin helpommin puolustaa suomalaista elämäntapaa.
EU-lainsäädäntö on usein vaikeaselkoista jopa virkamiehille ja lakia tulkitseville juristeille. EU-oikeutta on kuvattu vieteriukoksi, joka pomppaa esille silloin, kun sitä ei osaa odottaa.
Luukkanen pitää ongelmana sitä, että EU-oikeuden taustalla on kirjoittamattomia tavoitteita, jotka palvelevat suuryritysten etua. Kansalaiset harvoin tietävät, miten EU-päätökset vaikuttavat ihmisten elämään.
– Kun uutta lainsäädäntöä valmistellaan, niin isot yhtiöt ovat paikalla lobbaamassa. Eivät ne ilmoita kenellekään, että tarkoitus on vain viedä kansalaisten rahat. Suurpääoman tavoitteet piilotetaan direktiiveihin ja aloitteisiin, näihin on reagoitava ajoissa.
EU-jäsenyys tehnyt Suomesta renkivaltion
Luukkanen kuvaa, että EU-jäsenyys on tehnyt Suomesta renkivaltion, jonka tehtävä on palvella EU-hallintoa.
– EU:n pitäisi olla itsenäisten valtioiden vapaakauppajärjestelmä. Nyt EU pyrkii eri tavoilla pakkovaltaan, joten Suomi on tiukassa paikassa. Jos emme halua enää olla renkejä, meidän on itse tehtävä asiaan muutos ja hyökättävä armottomasti korruptiota vastaan.
– Sanon historijoitsijan varmuudella, että EU on kehittymässä imperiumiksi. Jokainen imperiumi kuitenkin hajoaa joskus, Luukkanen pohtii.
Kansallismieliset puolueet ovat nostaneet kannatustaan EU-jäsenvaltioissa. Luukkanen uskookin, että EU-eliitti pelkää tulevia vaaleja.
– Kansallismielisistä yritetään tehdä sisäisiä vihollisia, jota vastaan EU:ssa taistellaan. Näinhän on jo käynyt unkarin Viktor Orbánille, jota EU:ssa pidetään pahiksena.
EU-parlamenttiin on muodostumassa suuri kansallismielisten puolueiden ryhmittymä, johon perussuomalaiset on ilmoittanut halukkuutensa liittyä.
– Pääasia on, että saamme ryhmässä aikaan yhteistoimintaa. Monet varmaan tosin haluaisivat, että ryhdymmekin riitelemään.
Eurovaaleissa perussuomalaiset vastaan muut
Euroopan parlamentin vaaleissa kansalaisten äänestysinto on yleensä ollut matala. Luukkanen kuitenkin kehottaa kansalaisia äänestämään, koska vaalit ovat tärkeät.
Perussuomalaiset nousi eduskuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja kannatus on kasvanut senkin jälkeen joten myös eurovaaleissa voi odottaa menestystä.
– Näissä vaaleissa on selkeästi kaksi puoluetta: perussuomalaiset vastaan muut. Me olemme ainoa puolue, joka edustaa tervettä järkeä. Muissakin puolueissa on järkeviä ihmisiä, mutta puolueet ovat muuten kovin erilaisia.
Luukkanen arvioi, että perussuomalaiset voi saada jopa neljä paikkaa Euroopan parlamenttiin.
– Tilanne on se, että monilla puolueilla tökkii näissä vaaleissa. Olen jo jutellut useamman entisen keskustan äänestäjän kanssa, ja he ovat sanoneet, että monet keskustalaiset ovat nyt siirtyneet perussuomalaisten taakse.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-lainsäädäntö jäsenvaltiot kansallismieliset puolueet lobbarit Victor Orban Arto Luukkanen Angela Merkel ilmastopolitiikka Suomi Metsäteollisuus perussuomalaiset Eurovaalit EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Sitran ilmastokiristykset punavihreää pelottelua – ”On käsittämätöntä, että suomalaisia syyllistetään oman auton käytöstä”

Eurovaaliehdokas Kinnunen: Suomalaisille jatkossakin maitoa ja bensaa – ”Ilmastopolitiikassakin pitäisi ymmärtää realiteetit”

Eurovaaliehdokas Hakkarainen: Ilmastonmuutos on tekosyy kerätä rahat pois kansalta

Muut puoluejohtajat esittävät kireää ilmastopolitiikkaa – Halla-aho: Liika kunnianhimo ajaa teollisuuden eniten saastuttaviin maihin

Halla-aho kaipaa malttia ja realismia ilmastokeskusteluun: ”On vastuutonta lietsoa paniikkia ja ilmastoahdistusta nuoriin ihmisiin”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








