

KUVAKAAPPAUS/YLE
Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”
Päästökauppa ohjaa teollisuutta kohti hiilineutraalia huomista, mutta tarvitaanko sen päälle vielä vihreiden ajamaa lisäsääntelyä? Euroopan ilmastopolitiikan suunnasta väittelivät maanantain A-studiossa osin kovaäänisestikin perussuomalaisten kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila sekä vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö, joka on uudelleen ehdolla EU-parlamenttiin.
– Kysymyshän on siitä, että esimerkiksi päästökaupalla on hyvin vahva ohjaava vaikutus, painotti Vilhelm Junnila keskustelun aluksi.
– Ei ole mitään perustetta tehdä tämän päälle lisäsääntelyä, Junnila linjasi perussuomalaista politiikkaa.
Ville Niinistö perusteli vihreiden sääntelymyönteisyyttä sillä, että teollisuus haluaa vihreää siirtymää ja päästöille hintaa, koska edelläkävijäteollisuudelle on edullista, että ”sääntely kannustaa vähäpäästöisyyteen”.
Päästökauppa ohjaa teollisuutta
Junnilan mukaan päästökauppa itsessään ohjaa hyvin vahvasti sitä, miten teollisuuden haarat ja tuotantomallit toimivat.
– Ongelmamme on nimenomaan tämän päälle tehtävä sääntely, jolla määritetään vaikkapa kattoraja, kuinka paljon energiaa saa käyttää tai tehdään intensiivisyyteen liittyviä toimia.
Junnila otti esimerkiksi pienydinvoimalat ja hänen mukaansa niillä ei ole samoja pelisääntöjä kuin muilla päästöttömillä malleilla. Poliitikot ovat luoneet ylimääräistä sääntelyä, joka ”heikentää tällaisten mahdollisuuksien käyttöönottoa”.
Tavoitteet ja keinot sekaisin
– Pienydinvoima ei saa minkäännäköistä merkityksellistä tukea, eikä samoja sääntöjä kuin vaikkapa tuulivoima tässä yhteydessä, Junnila jatkoi.
Niinistö sai keskustelun tuoksinassa yhä enemmän tuulta purjeisiinsa ja väitti Junnilan puhuvan ”mielikuvitusenergiasta” sekä ”identiteettipolitiikasta”. Niinistön mukaan EU ei estä investointeja pienydinvoimaloihin.
Junnila totesi Niinistöllä ”tavoitteiden ja keinojen menevän sekaisin”.
Logistisesta kilpailukyvystä huolehdittava
EU on hyväksynyt Ylen juontaja mukaan tieliikenteen päästökaupan alkamisen viiden vuoden sisällä. Junnilalta tiedusteltiin, ajaako perussuomalaiset ylipäänsä muualle tiukempia normeja kuin suomalaiseen liikenteeseen.
– Meriliikenteen päästökaupan alkaessa sillä on meille aika suuriakin vaikutuksia. Kaikkihan tietävät, että Suomi on logistisesti kuin saari. Olemme aika erilaisessa asemassa kuin vaikkapa Saksa tässä suhteessa, Junnila muistutti ja huomautti samalla ammattidieselin käyttöönotosta.
– Kyllähän meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tieliikenteen päästökauppa logistinen kilpailukyky lisäsääntely EU:n ilmastopolitiikka EU-vaalit 2024 energiaintensiivisyys Hiilineutraalisuus pienydinvoima vihreä siirtymä Päästökauppa Vilhelm Junnila Ville Niinistö vihreät perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Politico-lehti: Kamppailu ”tiedostavaa kapitalismia” vastaan on alkamassa EU:ssa

Koskenkylä: Vihreästä siirtymästä tuskin tulee Suomelle kultakaivosta

Demarit uskoo, että vihreä siirtymä toisi mukanaan talouskasvua – Purra pyysi saada näyttöjä: ”Vihreällä etuliitteellä veronmaksajan raha on aina halpaa”

Purra: Suomen on korkea aika karistaa EU-mallioppilaan rippeet pois

Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla

Valtiovarainministeri Purra: Tarvitsemme yksityisiä investointeja tukevan kilpailullisen toimintaympäristön – ”EU:n pitää olla yrityksille houkutteleva investointikohde”

Ruohonen-Lerner valaisee todellisuutta meppien aktiivisuusvertailun takana – varapuhemies Hautalalle kertynyt ”touhupisteitä” vähäisellä vaivalla

Eurovaaliehdokas Arto Luukkanen: ”Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen”

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








