

LEHTIKUVA
EU:ssa kannattaa olla suuri jäsenmaa: Saksalainen komission puheenjohtaja haluton rankaisemaan Saksaa unionin rokoteohjelman rikkomuksista
EU:n solidaarisuusprojektit näyttävät hyödyttävän yksinomaan suuria jäsenmaita. Pienet jäsenmaat käytännössä pääomittivat saksalaiset ja ranskalaiset jättipankit noin kymmenen vuotta sitten – ja EU:n 750 miljardin pelastuspakettikin on kohdistettu Italialle, joka on johtava G7-teollisuusmaa. Nyt Saksa selvinnee seuraamuksitta törkeästä EU:n rokoteohjelman rikkomuksesta, Politico kirjoittaa.
Lehti huomauttaa, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julisti viime perjantaina, ettei yksikään EU-maa saa kiilata muita jäsenmaita rokotteiden jakelujonon ohi.
– Yhdelläkään jäsenmaalla ei ole lupaa neuvotella aiheesta rinnakkain, von der Leyen totesi tomerasti.
Muutaman tunti tämän toteamuksen jälkeen Saksan terveysministeriö kertoi rikkoneensa tätä sääntöä tilattuaan kymmeniä miljoonia rokotteita omin päin.
Mitä seuraamuksia tällä on? Luulisihan isojen johtavan esimerkillään? Ei, komissio pitää silmien ummistamista moraalisesti oikeana strategiana.
Saksa neuvotteli omat sopimuksensa salassa
EU lähti rahoittamaan rokotetutkimuksia varmistaakseen sen, etteivät jäsenmaat olisi eriarvoisessa asemassa toimivien rokotteiden saatavuudessa. Toisin on käynyt.
Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että italialaiset ihmettelivät EU:n sisäisen rokotejakelun vinoumaa: Saksa sai alkuun 150 000 rokotetta. Muille jäsenmaille rokotteita heltisi huomattavasti vähemmän. Suomeenkaan rokotteita ei ole saatu odotettua määrää.
Saksan terveysministeriö painotti, ettei heidän rinnakkaistilauksillaan taklata muita jäsenmaita jonon hännille.
– Yksikään toinen EU-jäsenmaa ei saa rokotteita myöhemmin esimerkiksi BioNTechiltä siitä syystä, että Saksa on tilannut rokotteita täydentävästi, terveysministeriön tiedottaja Hanno Kautz selitti.
Rokotejakelun vinouma nostattaa palaneen käryä. Saksa on tehnyt rokotevalmistajien kanssa sopimuksia salassa jo loppukesästä lähtien. Maa olisi voinut kertoa avoimesti tilaavansa varmuuden vuoksi lisää rokotteita EU:n rokotetoimitusten jälkeen – jos se olisi ollut Saksan aikomus.
”Solidaarisuuden majakka”
Politico kirjoittaa Von der Leyenin julistaneen kesäkuusta asti EU:n rokoteohjelman toimivan solidaarisuuden majakkana. Tuntuisi siltä, että ollakseen tehtäviensä tasalla hän ei voi katsoa Saksan toimintaa läpi sormiensa.
Eurokriisissä solidaarisuus tarkoitti sitä, että muun muassa Suomi valjastettiin suojaamaan noin 20-25 miljoonan euron tappioriskinsä kreikkalaispankeista lapioimalla ensitöikseen noin 1 000 miljoonaa euroa Keski-Euroopan jättipankkien tappiosuojaksi.
Raha on toki tärkeää, mutta nyt solidaarisuuden nimissä leikitään terveydellä ja ihmishengillä.
EU:ssa ja Suomen hallituksessa toistetaan viestiä: Euroopan unioni on arvoyhteisö. Jos tämän arvoyhteisön johtoajatus on isomman oikeudella, niin se loogisesti selittäisi unionin arvomaailman.
Euroopan unionissa kannattaa olla suuri jäsenmaa. Muilta viedään rahat ja heidät tuupataan jonon hännille kerjäämään murusia.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa

Koronarokotteiden niukka saatavuus ja suuri kysyntä luomassa suuren ongelman: Mafia voi iskeä silmänsä ”vuoden 2021 nestemäiseen kultaan”

Ministeri Saarikko jakaisi Suomelle tulevaa EU-elvytystä kunnille: ”Nopeat nettiyhteydet kaikille” – Halla-aho palautti maan pinnalle: ”Suomi ei tosiasiassa saa EU:lta senttiäkään”

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Elomaa: Hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella

Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Reijonen: Mistä löytyvät suomalaisten rokotustiedot?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








