

LEHTIKUVA
FT laski: Euromaiden budjettialijäämä lähes biljoona euroa
Euromaat ovat lähettäneet budjettiesityksensä Euroopan komissiolle tarkastettavaksi. Talouslehti Financial Timesin mukaan euromaiden budjettialijäämä tulee olemaan yhteenlaskettuna 976 miljardia euroa.
Budjettivaje on 8,9 prosenttia koko alueen bruttokansantuotteesta. Budjettivaje lähes kymmenkertaistuu. Euroopan komissio ei aio koronapandemian vuoksi pitää kiinni talouskurisopimuksesta. Poikkeusolot kestävät tämän ja ensi vuoden.
Poikkeustilanne saattaa saada jatkoa, sillä pandemian toinen aalto voi sysätä euroalueen uudelleen taantumaan. Talouskurisopimuksen mukaan budjettialijäämät eivät saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vajeet jatkuvat
Budjettialijäämät saavat jatkoa, vaikka talous toipuisikin ensi vuonna. Tuolloin yhteisvaluutta-alueen budjettialijäämä olisi noin 700 miljardia euroa.
Finanssikriisin jälkeen euromaiden budjettialijäämät kohosivat yli kuuteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Velkamäärien kasvu huolestutti sijoittajat sytyttäen euromaiden velkakriisin.
Tällä kertaa vastaavasta sijoittajien hermoilusta ei ole merkkejä, sillä Euroopan keskuspankki imuroi euromaiden velkakirjoja yhteiseen taseeseensa. EKP toimii siten enenevissä määrin euromaiden velkojana.
Suomen alijäämä jää alle keskiarvon
Euromääräisesti suurimmat vajeet ovat suurimmilla euromailla. Maan talouden kokoon nähden yli kymmenen prosentin vajeet ovat Espanjalla, Italialla, Belgialla ja Ranskalla.
Suomen budjettialijäämä on 17,3 miljardia euroa, mikä merkitsee hieman alle 8 prosentin vajetta. Vähiten alijäämää suhteessa talouden kokoonsa tekevät Kypros, Irlanti, Saksa ja Viro.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi on pudonnut talouskehityksessä useiden EU-maiden kyydistä – Koskenkylä: ”verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava”

Suomen julkinen sektori kärsii kroonisesta vajeesta, vaikka kokonaisveroaste on maailman korkeimpia – Koskenkylä: ”poikkeuksellisen vastuutonta ajattelua”

Taloustieteiden tohtori Lacalle: Euroopan heikko tuottavuus johtuu julkisen sektorin rahantuhlauksesta ja keskuspankkien negatiivisista koroista

Riikka Purran kolumni: Maksa, älä kysele – EU-politiikan epädemokraattisuudesta

Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa

EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa

EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle

EKP senkuin lisää arvopaperiostojaan – pankin sisällä vastustus ostoille kasvaa

Euroalueen talous jäämässä taas Yhdysvaltain ja Kiinan toipumisesta jälkeen – kaksoistaantuma häämöttää
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








