

LEHTIKUVA
Hakkarainen biodiversiteettimietinnöstä: Talousmetsien pakkosuojelu ei lisää uhanalaisten lajien selviämismahdollisuuksia
Maapallolla on meneillään jo kuudes tunnettu sukupuuttoaalto. Aikaisemmin syynä ovat olleet luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, mutta nyt syypää on usein ihminen, ylenpalttinen väestönkasvu, ahneus ja jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä eliölajien menettämiseen ei meillä olisi varaa, mutta Suomen talousmetsien siirtäminen suojelukohteiksi ei pelasta uhanalaisia lajeja.
Menetettyjä lajeja ei saada takaisin, mutta elämä luonnossa ei pysähdy: luonto korjaa ja täyttää ekologisia lokeroita ihmeellisellä tarmokkuudella. Eniten eläinlajeja häviää siellä, missä lajikirjokin on suurin, eli trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Siellä väestöä on eniten ja väestönkasvu suurinta.
– Näillä alueilla ihmiset ovat valtaosin köyhiä, mutta tavoittelevat kehittyneiden maiden elintasoa. Luontaisia biotooppeja – pääosin erilaisia metsiä – raivataan yhä viljelyyn ja laidunmaaksi. Tästä tulee käsitys, että erityisesti metsälajit ovat uhanalaisia. Pohjoinen havumetsä on hyvin säilynyt elinympäristö, jossa asutus on harvaa ja metsien käyttö kohtuullista, sanoo Teuvo Hakkarainen.
Puolet Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa
Suomessa talousmetsissä vallitsee lajien runsaus. Kaikki kasvatettavat puulajit ovat kotoisia puita. Kun Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta, niin kolme neljäsosaa talousmetsien puista on luontaisia. Etelä- ja keskieurooppalaiset ovat maailman kansoista ensimmäisinä tuhonneet metsänsä jo 2 000-3 000 vuotta sitten laiduntamalla ja peltoja raivaamalla. Samoilta alueilta tulee nyt vaatimuksia pohjoisen metsäkansoille ja peltoa raivaaville kehittyville maille.
– Uhanalaiset lajit eivät turvaudu siirtämällä talousmetsiä suojeluun. Suomen metsistä on tiukasti suojeltua suurempi osa kuin missään läntisessä maassa, ja puolet koko Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa. Uhanalaiset metsälajit esiintyvät uhanalaisissa ympäristöissä, jotka on kaikki jo suojeltu metsälain, ympäristönsuojelulain tai suojeluohjelmien kautta. Lisäsuojelu ei juuri lisää uhanalaisten lajien selviytymisen mahdollisuuksia, Hakkarainen kertoo.
Yksityisomisteisesta metsästä hyötyy myös luonto
Suojeltu metsä tuhoutuu aina ennemmin tai myöhemmin joko myrskyn, tuholaisten tai metsäpalon kautta. Luonto uudistaa metsän kuten taitava metsänhoitaja. Talousmetsä sertifiointeineen on onnistunut poistamaan lukuisia lajeja pois uhanalaisten lajien listoilta. Tekopökkelöt, säästöpuut ja sopiva monimuotoisuus ovat talousmetsän arkipäivää, joka unohtuu suojelukiihkossa.
– Siellä, missä metsästä ei ole omistajalleen taloudellista hyötyä, sitä haaskataan ja tuhotaan. Yksityisomisteinen metsä tuottaa hyötyä, ja se kannattaa pitää metsänä – ja siitä hyötyy myös luonto.
Euroopan parlamentti äänesti biodiversiteettimietinnöstä. Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n puuttumista metsätalouteen eivätkä pakkosuojelun lisäämistä talousmetsiin. ENVI-valiokunnan äänestyksessä sosialistien César Luenan (S&D) esitystä kannatti 62 edustajaa äänestykseen osallistuneista 78:sta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- César Luena yksityisomisteinen metsä suojeluohjelmat sukupuuttoaalto pakkosuojelu talousmetsät biodiversiteettimietintö metsänomistajat biodiversiteettistrategia uhanalaiset lajit metsä väestönkasvu Euroopan parlamentti Eurooppa Ympäristönsuojelulaki Suomi Metsätalous Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hakkarainen EU:n biodiversiteettistrategiasta: Jäsenmaiden suvereniteetista metsäpolitiikassa ei tule luopua

Hakkarainen Välimeren siirtolaisliikenteestä: Miksi rajat ovat yhä auki?

Hakkarainen ympäristönsuojelijoista: ”Lakeja rikkovaa väkeä, suoranaisia terroristeja”

Hakkarainen metsäkadon torjumisesta: Ottakaa Suomesta mallia

Huhtasaari: ”Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








