

LEHTIKUVA
Halla-aholta kysyttiin, kuka ylipäätään voi olla suomalainen – näin hän vastasi
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että vaikka kaikilla suomalaisilla onkin yhteisiä piirteitä, pelkän etnisyyden tai kielen perusteella ei ole mahdollista määritellä sitä, kuka voi olla suomalainen.
Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset tiedustelivat Jussi Halla-aholta myös hänen käsityksiään etnisestä suomalaisuudesta ja siitä, kuka ylipäätään voi olla suomalainen.
Kannatatko ajatusta avoimesta suomalaisuudesta niin, että kuka tahansa, toimimalla tietyllä tavalla tai oleskelemalla tietyssä paikassa tai omaksumalla tietyt tavat, voi olla suomalainen? Vai ovatko syntyperä, historia tai sukujuuret oleellinen osa suomalaisuutta?
Riikka Purra haastattelee Jussi Halla-ahoa.
– Myös perussuomalaisten sisällä on joskus käyty keskustelua siitä, miten suomalaisuus pitäisi määritellä. Toimittajatkin usein kysyvät, kuka voi olla suomalainen. Itse en mielelläni lähde mukaan tähän keskusteluun, koska poliittiset tavoitteemme eivät edellytä suomalaisuuden määrittelyä.
– Me vastustamme huonoa maahanmuuttopolitiikkaa. Sellaista joka vahingoittaa yhteiskuntaa tavalla tai toisella. Huono maahanmuuttopolitiikka on mahdollista korjata ilman minkäänlaista viittausta etnisyyteen.
– Vaikka suomalaiset eroavat toisistaan, meillä on kuitenkin yhteisiä piirteitä: suurin osa puhuu suomea, suurin osa on valkoihoisia ja niin edelleen mutta se, että suomalaiset olisivat suljettu ryhmä, ei oikein istu historialliseen todellisuuteen. Suomalaiset, kuten mikä tahansa kansa ovat tulos vuosisatojen ja –tuhansien sekoittumisesta ja ihmisten kohtaamisista.
– Kysymys kuuluu, ovatko jotkin historiassa tapahtuneet sekoittumiset huonompia kuin jotkin toiset: mihin vedämme rajan, jossa suomalaiset ovat tulleet valmiiksi, milloin tänne ei enää voisi tulla uusia etnisiä elementtejä? Tähän kysymykseen ei oikein ole vedenpitävää vastausta, kun kysymystä tarkemmin pohtii.
Ennen ei puhuttu vähemmistöryhmistä
Suomeen on aina tullut pieniä määriä ihmisiä pitkin historiaa. Halla-aho sanoo muistavansa hyvin ajan, jolloin hän itse kävi koulua, eikä monikulttuurisuutta tuolloin oltu vielä ”keksitty.”
– Siihen aikaan ei puhuttu vähemmistöryhmistä, paitsi näistä perinteisistä, mitä Suomessa silloin oli. Omassakin kokemus- ja kaveripiirissä oli ihmisiä, joiden toinen vanhempi oli jostain muualta ja nämä ihmiset erosivat ulkonäöltään siitä, mikä oli tyypillistä suomalaisille.
– Mutta tuolloin meillä oli niin vähän maahanmuuttajia, että ei tällaisiin asioihin kiinnitetty huomiota samalla tavalla kuin nykyään. Tuolloin erilaisuudet nähtiin yksilöiden ominaisuuksina eikä jonkinlaisina ryhmätunnusmerkkeinä. Valitettavasti olemme menneet toiseen suuntaan: nykyään tahdotaan nähdä ihmiset ennen kaikkea omien ryhmiensä edustajina.
Etninen määrittely ei ole johdonmukaista
Halla-aho sanoo, että jos palaamme kysymykseen miten suomalaisuus määritellään, niin täytyisi miettiä, ketkä kaikki suljettaisiin kategorisesti pois, mistä muuttanut ihminen tai hänen jälkeläisensä ei voisi enää muuttua suomalaiseksi.
– Pitäisin selvänä, että jos tänne muuttaa vaikka Venäjältä ihminen, asettuu asumaan, saa lapsia ja lapset asuvat suomenkielisessä ympäristössä, niin muutamassa sukupolvessa heitä on kielellisin tai muin perustein mahdotonta erottaa muista suomalaisista.
– Eivätkö nämä ihmiset sitten ole suomalaisia ja jos he ovat, niin onko tilanne erilainen verrattuna siihen, että jos ihminen muuttaa Afrikasta ja asettuu tänne ja saa lapsia jotka kasvavat suomenkielisessä ympäristössä? Tämän takia en oikein pidä etnisestä määrittelystä, kun siinä ei voida olla johdonmukaisia.
Halla-aho toteaa, ettei suomalaisuutta voi tyhjentävästi määritellä kielellisin perustein, koska Suomessa asuu myös ruotsinkielisiä, saamenkielisiä ja tataarinkielisiä.
– Kukaan ei varmaan kyseenalaista sitä, että nämä ihmiset ovat suomalaisia.
”Uskon avoimeen suomalaisuuteen”
Halla-aho pohtii, kuinka suomalaisuudessa saattaa lopulta olla kyse vain siitä, miten ihminen itse kokee itsensä.
– Jos Suomessa asuu henkilö, jolla on Suomen passi ja hän esimerkiksi jatkuvasti esittää kriittisiä arvioita suomalaisista, mutta ei koe itse olevansa kriittisten arvioiden kohteiden joukossa, eli hän omasta mielestään edustaa jotain muuta porukkaa, niin en minä sellaista ihmistä pidä suomalaisena. Suomalaisen pitää jakaa suomalaisuus hyvine ja huonoine puolineen muiden suomalaisten kanssa.
– Uskon avoimeen suomalaisuuteen, koska se on historiallinen todellisuus. Olemme muodostuneet aikana, jolloin ihmiset saattoivat muuttaa rajojen yli. Jos vaikka sulkisimme esimerkiksi tumman ihon pois suomalaisuudesta, niin yhtä hyvin voitaisiin kysyä, entäs ruskeasilmäiset tai tummatukkaiset? Kaikkihan ne ovat tulleet jostakin, ne ovat kaikki periytyviä ominaisuuksia.
Katso koko video täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Aikuisia miehiä kotoutetaan suomalaiskouluissa – jopa 65 prosenttia ikätestatuista ”alaikäisistä” turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä

Immonen: Liberaali maahanmuuttopolitiikka tuhoaa hyvinvointivaltion – ”Raja on jo tullut vastaan”

Rantanen: Poliitikot tuntuvat hyväksyvän mitä hyvänsä, jos se liittyy maahanmuuttajiin – ”Mikä ihme teitä vaivaa?”

Kokoomuslainen valtuutettu haluaa tehdä poikien ympärileikkauksista bisnestä – Turun PS-valtuutettu: ”En ymmärrä tällaisia avauksia – ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin”

Analyysi: Maahanmuuttajien kotoutuminen erityisen heikkoa ja kallista

Halla-aho kehuu Japanin tiukkaa linjaa: Vaikka väestö ikääntyy ja kutistuu, maahanmuutto ja väestönvaihto eivät ole ratkaisu

Halla-aho: maahanmuuttajat pärjäävät sitä heikommin, mitä voimakkaampi oma identiteetti heillä on

Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








