

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho ja sisäministeriö eri mieltä – kumman luvut ovat oikein?
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi puolustusasemiin, kun perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoitti, kuinka yli 70 prosenttia Suomeen äskettäin saapuneista turvapaikanhakijoista on saamassa myönteisen päätöksen.
Torstaina perussuomalaisten puoluetoimistolla Työmiehen tuumaustunnilla puhuneen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon pääviesti oli, että vuonna 2015 Suomeen turvapaikanhakijoina tulleista yli 70 prosenttia tulee saamaan myönteisen päätöksen. Halla-ahon laskelma nojaa muun muassa Maahanmuuttoviraston vuoden 2015 turvapaikkapäätöstilastoon.
Tilaston mukaan muun muassa viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä, eli irakilaisten osalta hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä, hyväksymisprosentin ollessa peräti 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä, eli hyväksymisprosentti oli 72.
Tuumaustunnilla Halla-aho otti esille myös keskeisen turvapaikkamenettelyn epäkohdan, eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien aseman. Esimerkiksi Irak ei toistaiseksi ota vastaan omia kansalaisiaan, elleivät nämä palaa vapaaehtoisesti.
Sisäministeriö puhuu 30-40 prosentista
Halla-ahon esityksen johdosta sisäministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi nopeasti puolustuskannalle. Yleisradiolle eilen antamassaan haastattelussa Nerg kommentoi, ettei myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tulisi laskea käsiteltyjen hakemusten perusteella, koska useita turvapaikkahakemuksia ei käsitellä ollenkaan esimerkiksi sen vuoksi, että maahan jo saapuneet turvapaikanhakijat usein poistuvat maasta ennen hakemuksensa käsittelyä.
Nergin mukaan on myös huomioitava Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat, eli ne turvapaikanhakijat, jotka on jo ennen Suomeen saapumistaan rekisteröity jossain toisessa EU-maassa. Lisäksi jonkin verran turvapaikanhakijoita myös palaa vapaaehtoisesti ja itsenäisesti kotimaahansa.
Sisäministeriö myös julkaisi eilen 11.2. verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan arviolta vain 30-40 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen. Luvussa mukana ovat myös eri syistä tutkimatta jääneet ja rauenneet hakemukset.
Halla-aho: 70% perustuu tilastoon
Halla-aho vastasi Nergille nopeasti facebookissa. Europarlamentaarikko huomautti laskelmiensa perustuvan puhtaaseen tilastotietoon. Halla-aho osoittaa, kuinka esimerkiksi somalien osalta viranomaisten käsittelemä turvapaikkahakemus johtaa yleensä myönteiseen päätökseen.
– Linkitän alle Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöstilaston vuodelta 2015. Somalien jättämiä hakemuksia käsiteltiin kaikkiaan 662. Myönteisiä päätöksiä (turvapaikka, toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu, muut oleskeluluvat) näihin tehtiin 486 kpl. Myönteisten päätösten osuus KAIKISTA somalien jättämistä hakemuksista on siis 73,41%, Halla-aho kirjoittaa.
”Stubbko näitä prosentteja laskee?”
Halla-aho muistutti, ettei myönteisten turvapaikkapäätösten osuutta edes pitäisi laskea kaikista jätetyistä hakemuksista, vaan pelkästään käsitellyistä hakemuksista, eli niistä, joiden osalta Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksen.
– Dublin-tapauksia oli 120 ja rauenneita hakemuksia 10. Näiden osalta Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt päätöstä. Aitoja kielteisiä päätöksiä oli 17. Turvapaikkapäätös siis tehtiin 503 somalin jättämästä hakemuksesta. Myönteisten osuus oli 96,62%, kuten esityksessäni totesin.
Maahanmuuttoviraston mukaan myönteisten päätösten osuus oli 38%. Stubbko näitä prosentteja laskee? Halla-aho ihmettelee.
Orpo: Lukuja voidaan pyöritellä
Sisäministeri Petteri Orpo kommentoi hänkin eilen Halla-ahon julkistamia tietoja eduskuntakeskustelussa pitämässään puheenvuorossa. Myös Orpon mukaan myönteisiä turvapaikkapäätöksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri syistä rauenneet hakemukset tai Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat. Sisäministerin mukaan turvapaikkahakemuksiin liittyviä lukuja voidaan ”pyöritellä”.
– Jos lasketaan yhteen vain myönteiset ja kielteiset, voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä, Orpo esitti.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisilta voimakasta tukea kansalaisaloitteelle – rikolliset helpommin maasta pois

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – ”Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”

Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille

Halla-aho: ”Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti

Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä – kriisistä tulossa jo nyt miljardilasku

PS-Nuoret: Suomi on Pohjolan heikoin lenkki – miksi, ministeri Orpo?

Itävalta rajoittaa maahantuloa – suuri osa jatkaa matkaa Pohjoismaihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








