

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Halla-aho: ”Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä”
Ensin meille kerrottiin, että maatiloille on saatava ulkomaalaista työvoimaa, koska suomalaisille ei työ kelpaa. Kun suomalaiset sitten hakevatkin kausitöitä, heitä ei haluta palkata, koska he todennäköisesti ovat vähemmän tehokkaita kuin ulkomaalaiset, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Suomalaiset ovat vastanneet viljelijöiden huutavaan työvoimapulaan ja lähettäneet roppakaupalla hakemuksia maatiloille. Julkisuudessa esiintyneet viljelijät eivät ole kuitenkaan innostuneet suomalaisten hakemuksista, vaan he kaipaavat yhä ulkomaisia ”erikoisosaajia” maatalouden kausitöihin.
– On varmaan totta, että kylmiltään maataloustöihin tulevalla suomalaisella teho/kustannus-suhde on työnantajan kannalta heikompi kuin kyseistä työtä 15 vuotta tehneellä ukrainalaisella. Ukrainalainen olisi yrittäjän kannalta parempi vaihtoehto, Jussi Halla-aho kirjoittaa.
Maatalouden pärjääminen on kansallinen etu
Halla-ahon mukaan asiaa voi katsoa myös toiselta kantilta:
– Minä ostan aina suomalaisia kasviksia ja marjoja. Ostan niitä, vaikka ne ovat kalliimpia kuin espanjalaiset tai puolalaiset. En osta niitä siksi, että se olisi minun lyhyen tähtäyksen intresseistäni käsin järkevää, vaan siksi, että haluan suomalaisen maatalouselinkeinon pärjäävän. Ajattelen, että suomalaisen maatalouden pärjääminen on kansallinen etu ja kansallinen etu pitkällä tähtäyksellä myös minun etuni.
– Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, vaikka ne ovat kalliimpia kuin tuontituote, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä, vaikka he ovat kalliimpia kuin tuontituote.
Veronmaksaja maksaa seuraukset
Halla-aho muistuttaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Jokainen joutuu tekemään uhrauksia ja tinkimään jostakin yhteisen hyvän vuoksi.
– Kenenkään ei pitäisi ryhtyä osaoptimointiin. Minä maksan kasviksistani vähän enemmän, koska jos suomalainen maatalous ei pärjää, joudun joka tapauksessa veronmaksajana rahoittamaan seurauksia. Jos taas suomalaiset ovat työttömänä, myös maatalousyrittäjä joutuu veronmaksajana rahoittamaan sen seurauksia, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
– Globalisaation ystävät kertovat meille, että ilman halpaa ulkomaalaista työvoimaa kaikki maksaisi enemmän ja me kaikki olisimme köyhempiä. Tämä on osittain silmänlumetta, sillä jos ihminen on (halpatyövoiman seurauksena) työttömänä, hän ei ostele mansikoita eikä ajele taksilla eikä syö ravintolassa, vaikka se olisi kuinka edullista. Halpatyövoiman maahantuonti on tulonsiirtoa hyvätuloisille, eli niille, joilla olisi varaa maksaa tuotteistaan ja palveluistaan vähän enemmänkin, Halla-aho muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä

Hallitus avaa työmarkkinoita ulkomaiselle halpatyövoimalle koronakriisin varjolla – ”Viljelijöitä höynäytettiin pahan kerran”

Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”

Kokoomus hamuaa ohituskaistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen – Huhtasaari: Valtion tehtävä ei ole omalla kustannuksellaan järjestää tietyille yrityksille halpatyövoimaa

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen

Saksan ”koronahautomo” on ulkomaalaisten halpatyöntekijöiden teurastamo – globalisaation uhrialttarilla kansanterveys jää toiselle sijalle

Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








