

Halla-aho: Julkisen talouden pitää elää suu säkkiä myöten – ”Emme voi paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti puheenjohtajan haastattelutunnilla esille kolme keskeistä tekijää valtiontalouden kehittämiseksi.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kannattaa talouspolitiikassa ensinnäkin sitä, että julkisen talouden pitää elää suu säkkiä myöten.
– Emme voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kuluttaa enemmän kuin mitä ansaitsemme. Emme siis voi paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla.
– Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, vaan on muistettava, että Suomi käyttää pelkkiin velanhoitokuluihin vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin se käytti siirtolaiskriisin pahimpana vuonna 2015. Tämä tapahtuu joka vuosi ja se raha on pois niistä perustoiminnoista, jotka ovat julkisen vallan vastuulla.
Varojen käyttöä pystyttävä priorisoimaan
Halla-ahon mukaan meidän pitää myös pystyä huomattavasti paremmin priorisoimaan sitä, mihin me käytämme julkisia varoja. Tässä suhteessa perussuomalaiset eroavat voimakkaasti sekä perinteisestä vasemmistosta että oikeistosta.
– Keskeinen demareita ja kokoomusta erottava asia ei niinkään ole se, että tuhlataanko vai ei. Kumpikin puolue on erittäin halukas tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin, esimerkiksi eurooppalaiseen integraatioon tai ennen kaikkea maahanmuuttoon.
– Demarien ja kokoomuksen ero on lähinnä siinä, että kun SDP haluaa itse tuottaa niitä toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla, niin kokoomus haluaa sijoittaa sinne väliin yksityisen sektorin vetämään omat voittonsa välistä. Tämä näkyi hyvin erityisesti vuoden 2015 syksyllä, kun ilmaantui kuin tyhjästä erilaisia keinottelijoita ja yrittäjiä, jotka käyttivät hyväkseen Suomeen tullutta siirtolaisvyöryä. Tuolloin alkoi turvapaikkabisnes ja perustettiin vastaanottokeskuksia, joista veronmaksaja maksoi hillittömiä summia, usein ylihintaa.
Suomeen lisää tuottavaa työtä ja työpaikkoja
Kolmas tekijä on Halla-ahon mukaan se, että jaettavaa pitää pystyä kasvattamaan.
– Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää olla enemmän tuottavaa työtä ja tuottavia työpaikkoja. Suomi on, kuten tiedämme, edelleen vientivetoinen talous. Teollisuutemme on energiaintensiivistä, joten tässä kohdassa aivan keskeistä on energiaverotus ja ympäristöpolitiikkaan liittyvät velvoitteet, kuten se, miten Suomi osallistuu Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämiin päästötavoitteisiin EU:n taakanjakomekanismin puitteissa.
Halla-aho myöntää, että ilmastonmuutos asettaa talouskasvulle omat haasteensa.
– Ilmastonmuutos on tosiasia ja ilmasto-ongelmat ovat todellisia, mutta ne ovat globaaleja haasteita. Suomi ei pysty niitä yksin ratkaisemaan. Jos Suomi tekee itsestään ympäristö- tai energiapoliittisilla linjauksillaan yrityksille mahdottoman paikan toimia, niin tuotanto siirtyy jonnekin muualle, jossa se on kannattavampaa. Se on usein kannattavampaa niissä paikoissa, joissa ollaan vähemmän kunnianhimoisia päästötavoitteiden kanssa. Tällöin lopputulos on globaalisti ajatellen entistä huonompi.
– Suomen pitää osallistua ilmastotalkoisiin, mutta vain oikeudenmukaisen laskutavan mukaan. Nyt ei näin ole asianlaita.
Perintövero on epäoikeudenmukainen
Kansalaiset olivat lähettäneet Halla-aholle myös kysymyksiä verotuksesta.
Pitäisikö verotuksen progressiota keventää?
– Verotuksen progressiolla pyritään tasaamaan tuloeroja, mutta tuloerokysymystä lähestytään usein väärästä kulmasta, koska tuloerojen kasvu voi johtua siitä, että eniten tienaavat tienaavat entistä enemmän. Ongelmahan on se, että vähiten tienaavat tienaavat liian vähän. Tuloerot eivät sinänsä ole ongelma, vaan se, että meillä on liikaa köyhiä ihmisiä.
– Veroprogression pitää olla kohtuullinen. Jos ihminen tekee enemmän töitä, siitä pitää myös saada palkinto. Työnteosta pitää saada kohtuullinen korvaus. Veroprogressiolla ei siis pidä vesittää ihmisten halua yrittää enemmän.
Mikä on puolueen kanta ja oma kantasi perintöveron poistamiseen?
– Perintövero aiheuttaa usein kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia tilanteita. Varsinkin, kun kyse on peritystä kiinteästä omaisuudesta. Perintövero saattaa olla niin kova, että omaisuus on tällöin pakko myydä.
– Itse pidän perintöveroa epäoikeudenmukaisena, koska vero kohdistuu jo moneen kertaan verotettuun omaisuuteen. Puolueessa tästä kysymyksestä tosin on vaihtelevia mielipiteitä. Yksimielisyyttä kuitenkin on varmaan siitä, että jollain tavalla pitäisi korjata nykyisen perintöveron epäkohtia nimenomaan tavallisen perijän kannalta, joka ei peri käteistä vaan esimerkiksi sellaisen kiinteistön, jolla on hänelle tunnearvoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Yhteiset verovarat jaettava oikeudenmukaisesti

Halla-aho: Merkittävä osa Suomessa syntyvistä lapsista syntyy maahanmuuttajille – ”Tulevaisuudessa entistä pienempi joukko suomalaisia elättää entistä suurempaa joukkoa vapaamatkustajia”

PS: Veronmaksajien rahojen jakaminen ulkopuolisille ei lupaa hyvää tulevaisuutta

Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







