

KUVAKAAPPAUS/YLE
Halla-aho näpäytti Orpoa ja Haavistoa: ”Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen”
Kokoomuksen ja vihreiden puoluejohtajat tarjosivat Ylen tv-tentissä kylmää kyytiä suomalaisille duunareille ja työttömille työnhakijoille. Haaviston mukaan Suomi ei pyörisi, jos työmahdollisuuksia ei annettaisi niille, jotka eivät ole suomen- tai ruotsinkielisiä. Petteri Orpon mielestä Turun telakalla ei voida rakentaa risteilijöitä ilman maahanmuuttajia.
Ylen vaalitentissä eilen illalla puoluejohtajat keskustelivat työperäisestä maahanmuutosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti, että työperäisen maahanmuuton tulee olla vaikutuksiltaan julkiselle taloudelle neutraalia.
– Jos kuitenkin otetaan esimerkiksi kokoomuksen, vihreiden ja keskustan lempilapsi, eli ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Se koskettaa vain matalapalkkaisia, yleensä vähän koulutettuja henkilöitä EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Asiantuntijatehtävät on jo vapautettu saatavuusharkinnasta, tai asiantuntijat eivät ole koskaan olleet saatavuusharkinnan piirissä.
– Saatavuusharkinnasta puhuminen tarkoittaa halpatyövoimaa, jota nyt halutaan tänne, jotta yritykset pystyisivät henkilöstökustannuksia laskemalla parantamaan menestymisen edellytyksiään, Halla-aho sanoi.
PS esittää 3 000 euron tulorajaa
Perussuomalaiset vastustaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Halla-aholta kysyttiin, millaisiin tehtäviin tai ammatteihin Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
– Me olemme esittäneet 3 000 euron tulorajaa. Jos ihminen pystyy elättämään itsensä ja mielellään myös ne ihmiset, jotka hänen mukanaan tänne tulevat ja jotka eivät itse käy töissä, ei kenelläkään ole mitään tällaista maahanmuuttoa vastaan. Me haluamme, että tänne tulevat ihmiset mielellään myös antavat panoksensa Suomen julkiseen kassaan, koska sinne ei ole tulossa kovin paljon lisää maksajia.
– Tällä hetkellä ne ihmiset, jotka tulevat saatavuusharkinnan kautta Suomeen, niin heidän työllisyysasteensa laskee muutaman maassa vietetyn vuoden jälkeen alle kantaväestön keskiarvon. Tämä vaihtelee hieman kansalaisuusryhmittäin. Kaikkein pahin tilanne on Lähi-idästä ja Afrikasta tuleville, mutta se ei ole muillakaan halpatyöläisillä hyvä, Halla-aho sanoi ja lisäsi:
– Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen.
Haavisto aloitti valehtelun heti
Suomessa on tällä hetkellä puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla. Ylen vaalitentissä kävi selväksi, että perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet eivät juurikaan ole kiinnostuneita työttömien työnhakijoiden työllistämiseen, vaan avoimet työtehtävät tulisi täyttää ulkomaalaisella halpatyövoimalla.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto väitti, että Suomeen ei muka tulisi kukaan töihin alipalkattuna tai normaaleista työehdoista poiketen.
– Kyllä tulee, Halla-aho huokasi.
Haaviston väite on valhetta. Se tiedetään, että jo nyt useat henkilöstönvuokrausyritykset käyttävät paljon maahanmuuttajatyövoimaa. Henkilöstövuokrausbisneksessä sovelletaan nollatuntisopimuksia ja työehdot ovat erittäin heikkoja.
Lieveilmiöitä ja oleskelulupien kauppaa
Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin laajan selvityksen, jonka mukaan suomalaisten suosimissa nepalilaisissa ravintoloissa esiintyy laajaa työntekijöiden hyväksikäyttöä, johon liittyy työehtojen polkemista, harmaata taloutta ja jopa ihmiskauppaa.
Työvoiman saatavuusharkinnan poistamista on kokeiltu Ruotsissa, eivätkä tulokset vakuuta. Seurauksena on ollut erilaisia lieveilmiöitä, kuten kaupankäyntiä oleskeluluvilla. Ruotsissa saatavuusharkinnan poisto on myös lisännyt työvoiman ylitarjontaa matalapalkka-aloilla, eli esimerkiksi siivous- ja ravintola-aloilla. Työvoiman ylitarjonta on omiaan polkemaan alan palkkatasoa.
Halla-aho vaiensi Orpon
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tarjosi Haaviston tavoin kylmää kyytiä työpaikkaa etsivälle tai työpaikkansa puolesta huolissaan olevalle suomalaiselle duunarille
– Me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Meillä ei riitä täällä väki meidän yritysten tarpeisiin, Orpo väitti.
Seuraavaksi kokoomuspomo esitti huolensa siitä, että turvapaikkakriisin myötä työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuminen on muuttunut negatiiviseksi. Halla-aho vastasi heti Orpolle:
– Haitalliseen työperäiseen maahanmuuttoon on syytäkin suhtautua negatiivisesti, siis sellaiseen, jossa veronmaksaja käytännössä maksaa osan yksityisten yritysten palkkakustannuksista täydentämällä työssäkäyvän matalapalkka-alan työntekijöiden toimeentuloa tulonsiirroilla.
Orpo yritti vielä väittää, että työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste olisi 90 prosenttia. Halla-aho totesi, että ei varmasti ole.
– Tuo perustuu virheelliseen tulkintaan puutteellisesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin ulkomaalaisilta, ovatko he töissä. Jopa pimeän työn tekijä saattoi vastata olevansa töissä, jolloin hänet kirjattiin työlliseksi, Halla-aho tarkensi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuloraja Turun telakka duunarit kahdet työmarkkinat Työllisyysaste työttömät Työvoiman saatavuusharkinta halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Nollatuntisopimukset Pekka Haavisto Petteri Orpo Ruotsi vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: ”Aika monen hitsarin tai sairaanhoitajan koko vuoden aikana maksamat verot menevät yhden maahanmuuttajan elättämiseen”

Hesarin mukaan Suomi tarvitsee jopa 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa eläkkeiden turvaamiseksi – Halla-aho: ”Julkisen talouden rahoituspohja ei kohene vaan pahenee”

Rkp:n Henriksson puolusti halpatyövoiman maahantuontia – Halla-aho kuittasi: ”Yrityksen velvollisuus on maksaa työntekijöidensä palkat, se ei ole veronmaksajien tehtävä”

Perussuomalaiset: Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa

Antikainen vaatii ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan säilyttämistä

Halla-aho: Suomi ei ole osaajien ykköskohde maailmalla – ”Hallitus pyrkii tuomaan matalapalkkaisia, vähän koulutettuja ulkomaalaisia työntekijöitä tekemään huonosti palkattua työtä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








