

Keskustan Katri Kulmuni ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho SuomiAreenan puheenjohtajatentissä Allas sea poolilla Helsingissä 15. heinäkuuta 2020. / LEHTIKUVA
Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”
Eduskuntapuolueiden johtajien mielipiteet jakautuivat jyrkästi MTV:n eilisessä puheenjohtajatentissä koskien EU:n 750 miljardin euron elvytysrahastoa. Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kristillisdemokraattien Sari Essayah ovat sitä mieltä, että Suomen tulisi jäädä paketin ulkopuolelle. Halla-ahon mukaan suomalaista teollisuutta pitäisi tukea suoraan eikä lähettää rahoja Italian kautta. -Olisi todella kummallinen ajatus, että Espanja tai Italia käyttäisivät Suomelta saamansa rahat ostaakseen suomalaisia vientiteollisuuden tuotteita, Halla-aho sanoi.
Halla-aho muistutti, että Suomi voi yksinkertaisesti vain kieltäytyä osallistumasta järjestelyyn.
-Suomihan pystyy estämään koko järjestelyn luomisen. Siinähän on paljon ongelmia: Yksi on se, että se rikkoo EU:n omia sääntöjä koska EU rahoittaisi omaa toimintaansa lainarahalla. Siinä jäsenmaille luodaan yhteisvastuu toisten jäsenmaiden veloista. EU:n perussopimukset yksiselitteisesti kieltävät sen.
Halla-aho korosti, että elvytysrahastossa ei ole järkeä suomalaisten kannalta.
-Tällä ei ole mitään tekemistä suomalaisen viennin kanssa, siis jos me lähdemme rahoittamaan Italian kansallista koronaelpymistä tai rahoitamme espanjalaisten perustuloa.
Elvytyksestä avautumassa pysyvä elementti
Essayahin mielestä Suomen pitäisi nyt esittää, että rahasto muutettaisiin sellaiseksi, että siihen osallistuvat vain halukkaat.
-Myös monet asiantuntijat, kuten Vesa Vihriälä ovat todenneet, että rahastoa pitäisi lähteä viemään eteenpäin siten, että siihen osallistuvat vain ne, jotka haluavat. Varmaan ainakin Saksalle olisi tärkeää, että Italia pysyy kunnossa ja Ranskan pankit pysyvät pystyssä, Essayah sanoi.
Hän jatkoi, että Suomi voisi käyttää Suomen omiin sisämarkkinoihin sen 13 miljardia, mikä nyt on menossa EU-elvytykseen. Essayah myös varoitti, että elvytyksestä on avautumassa uusi velkaelementti, jota tultaisiin käyttämään jatkossakin, vaikka järjestelyn pitäisi olla kertaluontoinen.
-Tässä tehdään rakennelmaa, jonka kautta tultaisiin ottamaan jatkossakin yhteistä velkaa. Sen lisäksi ollaan myös avaamassa verotusoikeutta EU:lle, siellähän valmistellaan jo digiveroa ja muoviveroa ja erilaisia ilmastoveroja.
Keskustan Kulmuni näennäisen kriittinen
Hallituspuolue keskusta kannattaa elvytysrahastoa. Puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni pyrki kuitenkin esiintymään kriittisenä elvytysrahastohanketta kohtaan.
-Tämmöinen se paketti ei voi olla. Sen täytyy olla lyhyempi ja lainapainotteisempi. Jos se on tällainen kuin on esitetty, niin Suomi ei hyväksy pakettia, Kulmuni sanoi.
Keskustajohtaja pyrki haastamaan Halla-ahoa sillä, että Suomen viennistä 60 prosenttia menee Euroopan markkinoille.
-Mitä sinä sanot kemiläisille ja imatralaisille tehdastyömiehille ja naisille, jotka menettäisivät työnsä sen takia, että eurooppalainen vienti ei vedä Suomessa, Kulmuni kysyi Halla-aholta.
-Olisi todella kummallinen ajatus, että Espanja tai Italia käyttäisivät Suomelta saamansa rahat ostaakseen suomalaisia vientiteollisuuden tuotteita. Toki Saksalla on rationaalinen intressi pitää Espanjaa ja Italiaa pystyssä, koska joka toinen auto Italiassa ja Espanjassa on saksalainen. Suomella ei ole vastaavaa intressiä sinne. Keskustalla näyttää nyt olevan kova rahan lapioimisen himo, Halla-aho vastasi.
-Olemme mieluummin suomalaisen kuin kiinalaisen teollisuuden puolella, Kulmuni yritti.
-Jospa sitten tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta, Halla-aho sanoi.
Demareilta ja vihreiltä tuttuja selityksiä EU- yhteisvastuusta
Pääministeri Sanna Marinia (sd) puheenjohtajatentissä tuurannut puoluetoveri, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari lausui monesti kuullut selitykset sen puolesta, että Suomen kannattaisi kanavoida rahaa EU-elvytykseen.
-Jos Eurooppa ei elvy, niin Suomikaan ei elvy. Tämä on tosiasia. Euroopan ja Suomen pitää nousta tästä. Suomalainen teollisuus tarvitsee tätä, Skinnari lausui elvytysrahaston puolesta.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan Suomen kannattaa ”tehdä yhteistyötä” niiden kanssa, joiden kanssa se on järkevää. Vihreät kannattavat myös EU-elvytystä.
Myös Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan eurooppalaista elvytystä tarvitaan. Kokoomus siis tukee elvytysrahastoa. Orpo sanoi olevansa varma siitä, että elvytysrahasto toteutuu. Orpokin tosin pehmensi puheitaan vaatimalla, että Suomen hallituksen pitäisi neuvotella paremmat ehdot.
Liike Nytin Harry Harkimo moitti sekä elvytysrahastoa että Suomen hallituksen toimintaa epämääräiseksi.
-Täällä puhutaan että pitää saada muutoksia, mutta kukaan ei kerro mitä ne muutokset ovat. Hallitus ei kerro, mitä se haluaa eikä hallitus kerro, paljonko elvytyksestä pitää olla suoraa apua ja paljonko lainaa, Harkimo päivitteli.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Nuuka nelikko” vastustaa EU-elvytysrahaston jättimäistä rahalahjaa etelän maille – miksi Suomi hairahtui pois tästä joukosta?

VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – ”Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”

Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: ”..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”

Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset

Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut ”hävittäjähankintojen luokkaa”

Sanna Antikainen: Tiedossa maksajan rooli, Suomen uskallettava sanoa EU-neuvotteluissa ”ei”

Suomen pääministeri Marinilla tiukka paikka: Suomen pitäisi velkaantua lahjoittaakseen rahaa Italiaan, jotta Italia pysyisi jatkossakin tuettavien maiden joukossa

Taloustieteen dosentti Malinen ruotii keskustan puheenjohtajavaaleja: ”Kuinka tyhminä poliitikot meitä oikein pitävät?”

Purra: Vihreän elvytyksen sijaan pitäisi puhua vihreästä tainnutuksesta – ”Päätökset kohdistuvat palkansaajien rahapussiin siten, että asumisen, autoilun ja lämmityksen kustannukset kohoavat”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








