
PS ARKISTO
Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon lähipiiri ja kaikki hänet tuntevat ovat tunnistaneet Halla-ahon olevan luonteeltaan sisään päin kääntynyt, siis introvertti persoona. Tähän piirteeseen samalla liittyy Halla-ahon kyky keskittyä intohimoisesti siihen, mitä milloinkin on tekemässä.
Tänään kirjakauppoihin saapuneessa, kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertateoksessa Halla-aho tunnustaa kokevansa kaikenlaisen sosiaalisen kanssakäymisen pitkälti hyvin kuormittavana.
– Tämä ei tarkoita, että kanssakäyminen ei voisi olla hyvää ja tyydyttävää, mutta se vie minulta voimia samalla tavalla kuin fyysinen ponnistelu. Minun näkökulmastani suurella osalla muista ihmisistä tuntuu olevan jatkuva puheripuli, tarve täyttää kaikki hiljaisuus puheella, Halla-aho kuvailee.
Rivien välistä lukeminen ei ole Halla-ahon juttu
Itsestään tunnistamistaan autistisista piirteistä Halla-aho ottaa kirjassa esiin pakonomaisen tarpeen pitää asioita järjestyksessä sekä haluttomuuden ja kyvyttömyyden tulkita rivien välejä ja taipumuksen ymmärtää asiat kirjaimellisesti. Esimerkiksi hän ottaa tapauksen, joka nostatti polemiikkia joulukuussa 2024:
– Kun kansanedustaja Krista Kiurua pahoinpideltiin ja toimittajat pyysivät minulta asiaan kommenttia, vastasin, että ei ole eväitä kommentoida, koska tekijästä tai tämän motiiveista ei tiedetä mitään.
– Tästä seurasi suuri pöyristyminen niin toimittajien kuin poliitikkojenkin keskuudessa; minun olisi pitänyt kuulemma tuomita ehdottomasti kyseinen väkivallanteko. Olin ymmärtänyt kommenttipyynnön luonteelleni ominaiseen tapaan kirjaimellisesti eli siten, että minulta haluttiin jonkinlainen analyysi tapahtuneesta tai ajatuksia jatkotoimenpiteistä, toisin sanoen jotain, missä on sisältöä ja informaatiota.
– Minulle ei tullut edes mieleen, että tässä haettiin määrämuotoisia, ritualistisia taikasanoja ja itsestäänselvyyksien toistamisia. On kai sanomattakin selvää, että jokainen normaali ihminen – etenkin lainsäätäjä – pitää laitonta hyökkäystä tuomittavana. Mitä lisäarvoa tai informaatiota tällaisen asian ääneen lausuminen ja toistelu tuottaa?
Luonne hakee johdonmukaisuutta
Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.
– En luultavasti olisi ryhtynyt analysoimaan yhteiskunnallisia ongelmia enkä olisi lähtenyt politiikkaan ajamaan asioihin muutosta, elleivät vallinneisiin totuuksiin sisältyvät ristiriidat ja epäloogisuudet olisi riivanneet järjestystä ja johdonmukaisuutta kaipaavaa luonnettani.
TV:n vaalitenteissä ja muissa keskusteluissa Halla-aho esiintyy sangen eri tavalla kuin muut poliitikot. Hän ei keskeytä muita, ei puhu heidän päälleen eikä yritä saada mahdollisimman paljon sanoja mahtumaan omiin puheenvuoroihinsa, vaan puhuu hitaasti ja rakentaa ehjiä virkkeitä.
Suomen Uutiset
Lue myös
Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Suostuessaan mukaan elämäkertakirjaan Halla-aho päätti, että hän avaa elämäänsä avoimen rehellisesti – ”Muuten tämä kirja olisi historiallisesti arvoton”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalinen kanssakäyminen introvertti loogisuus järjestelmällisyys autistiset piirteet Markku Heikkilä elämäkerta politiikka Krista Kiuru Pahoinpitely Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Epäonninen sattuma ohjasi nuoren Jussi Halla-ahon perehtymään ukrainan kielen opiskeluun – noin 30 vuotta myöhemmin ukrainalaiset palkitsivat kunniamerkillä
Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.

Jussi Halla-ahon elämäkerta julkaistaan viikon kuluttua – tulossa on vaihteeksi kirja, jossa esitetyt tiedot pitävät paikkansa
Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.

Halla-aho: ”Palestiinan valtio olisi puhdas illuusio, eikä tunnustaminen tätä asiaa muuksi muuttaisi”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








