

Halla-aholta tiukka ”ei” työvoiman saatavuusharkinnan poistamiselle: Johtaisi orjatyöhön – ”Kyse ei ole korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä pääministeri Juha Sipilällä ja monella muulla on puutteellinen käsitys työvoiman saatavuusharkinnasta. – Sillä pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla, Halla-aho toteaa.
Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta on viime aikoina ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa useat järjestöt ja tietyt eduskuntapuolueet ovat vaatineet saatavuusharkinnasta luopumista. Puheenjohtajan haastattelutunnilla myös Jussi Halla-aholta kysyttiin näkemystä asiaan.
Mitä mieltä olet, saataisiinko metro kulkemaan ottamalla lisää maahanmuuttajia tai pitääkö kaikkien Suomen siivoojien olla osa-aikaisia maahanmuuttajia?
– Minusta pääministeri Sipilällä ja monella muullakin on puutteellinen tieto siitä, mikä on lainsäädännön nykytila. Pääministeri Sipilä on puhunut, että saatavuusharkinnasta on luovuttava, koska Suomi tarvitsee osaajia. Saatavuusharkinnalla kuitenkin pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla.
– Osaajat ja asiantuntijat eivät ole tälläkään hetkellä saatavuusharkinnan piirissä. Lisäksi alueelliset ELY-keskukset ovat jo tehneet lukuisia poikkeuksia saatavuusharkinnan piirissä olevien ammattiryhmien osalta. Tänne pääsee jo tälläkin hetkellä erittäin helposti sekä osaajat että myös vähemmän osaavat ihmiset. Tyypillisin ammatti, joihin saatavuusharkinnan puitteissa tällä hetkellä tullaan on laitossiivooja. Eli kyse ei tosiaan ole mistään korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista.
Ruotsin kokemukset huonoja
Halla-aho huomauttaa, että saatavuusharkinnalla nimenomaan pyritään estämään massamittaista kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuontia. Hän kehottaa katsomaan tapahtumia Ruotsissa, missä on luovuttu työvoiman saatavuusharkinnasta.
– Ruotsissa kokemukset ovat olleet huonoja. Niillä aloilla, joilla työvoimapulaa on ollut, eli tyypillisesti korkeaa osaamista vaativilla aloilla, työvoimapula on säilynyt täysin ennallaan. Sen sijaan niin sanottua työvoimaa on tullut vain sellaisille aloille, jotka jo ovat täynnä työttömiä tai työtä hakevia maahanmuuttajia.
– Lisäksi se, että viranomaiset eivät suorita saatavuusharkintaa, johtaa siihen, että työpaikkoja ryhdytään myymään tulijoiden lähtömaissa. Eli työpaikkoja on lähtömaissa ostettu Suomessa tai Ruotsissa asuvalta siirtolaiselta. Tällöin henkilö saapuu maahan ja saa kurjaa palkkaa, jolla hän sitten lyhentää velkaa työnantajalleen, jolloin kyse on tosiasiassa orjatyöstä. Sitä esiintyy Suomessa jo sellaisilla aloilla, jotka työllistävät matalasti koulutettuja maahanmuuttajia.
Halla-ahon mielestä työvoiman saatavuusharkintaa pitäisi jopa tiukentaa nykyisestä.
– Ei missään tapauksessa ainakaan lieventää, koska se mahdollistaa jo nykyisellään sen, että meille muuttaa ihmisiä, jotka eivät tule toimeen omalla palkallaan ja joiden palkanmaksu on osittain käytännössä ulkoistettu veronmaksajalle erilaisten tulonsiirtojen muodossa. Työperäisen maahanmuuton ei pidä olla taloudellinen taakka vastaanottavalle yhteiskunnalle.
Suomen ei kannata harrastaa humanitaarista maahanmuuttoa
Halla-aho huomauttaa, että kokemusperäisesti humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle huono asia.
Pitäisikö Suomen lopettaa kokonaan humanitaarinen maahanmuutto?
– Keskustelua on toki käyty siitä, pitäisikö suosia kiintiöpakolaisia, jotka on jo todettu suojelun tarpeessa oleviksi vai pitäisikö painopisteen olla tänne spontaanisti tulevissa turvapaikanhakijoissa. Tämä on sinänsä relevanttia, mutta mielestäni pitäisi myös pohtia, onko Suomen tai maailman kannalta hyvä asia, että Suomi harrastaa kumpaakaan. Onko pakolaisuuden kaapuun puettu siirtolaisuus oikeasti hyvä asia?
– Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan, että yksittäisiä ihmisiä muuttaa. Pakolaisuudessa ei kuitenkaan ole kyse yksittäisten ihmisten muuttamisesta vaan kansainvaelluksesta, jolla on huomattavia vaikutuksia esimerkiksi talouteen, sosiaalisiin kysymyksiin ja laajemminkin tämän maan ja –voidaan sanoa- länsimaisen sivilisaation jatkumiseen. Mielestäni tavoitteen pitäisi olla se, että Suomi ei harrastaisi humanitaarista maahanmuuttoa ollenkaan.
Väestönkehitys huolestuttaa
Halla-aho kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, millainen väestökehitys Suomessa on.
– Tiedämme myös, miten tietyistä kulttuuripiireistä tulevien maahanmuuttajien osuus kasvaa jatkuvasti paitsi uusien tulijoiden myötä, myös paljon korkeamman syntyvyyden myötä. Tällä hetkellähän Suomessa on suhteellisesti vähemmän maahanmuuttajia kuin monessa muussa maassa – esimerkiksi Ruotsissa. Jos maahanmuuttajien osuus kuitenkin kasvaa kaiken aikaa, niin missä se katto sitten on? Sanotaanko jossain vaiheessa, että meillä on jo riittävästi maahanmuuttajia? Ja jos sanotaan, mitä asialle aiotaan tehdä? Lopetetaanko maahanmuutto sitten kokonaan?
Halla-ahon mukaan olennaista olisi ymmärtää, miten pieni Suomi on ja miten suuri maailma on. Eurooppaan ja Suomeen kyllä riittää maailmalta halukkaita tulijoita.
– Väestökehitys monessa Euroopan maassa on ollut häkellyttävää. Esimerkiksi Ruotsissa sellaisten ihmisten ryhmä on käynyt melko pieneksi, jotka ovat itse syntyneet Ruotsissa ja joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Tämä muutos on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä. Sama muutos tulee tapahtumaan myös Suomessa. Nyt äskettäin jo uutisoitiin, että Turun Varissuolla yli 50 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.
– Jos tietyn väestöryhmän osuus kasvaa kaiken aikaa, niin jossain vaiheessa osuus on 100 prosenttia – ellei sitä pysäytetä. Kysymys kuuluu; pysäytetäänkö kehitys aiemmin vai vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä enää tehdä mitään.
Kehitysapu ei ole tuonut tulosta
Halla-ahon mukaan Suomen kannattaa sinänsä toimia maailmalla, mutta hän ei ole vakuuttunut kehitysavun toimivuudesta.
Jos kuvittelemme, että tällainen maahanmuutto Suomeen voitaisiin kokonaan lopettaa, niin voisiko perussuomalaiset siinä vaiheessa harkita esimerkiksi kehitysmäärärahojen lisäyksiä, paikan päällä auttamista tai ylipäätään globaaleihin ongelmiin paneutumista?
– Mielestäni Suomen on oltava aktiivinen maailmalla. Riippumatta siitä, mitä kansallisia tai laajempia toimenpiteitä tehtäisiin maahanmuuton hallitsemiseksi, on kuitenkin melko työlästä ja resursseja vievää pyrkiä estämään ihmisten maahantuloa. Suomen ja koko Euroopan etu on se, että meidän lähialueemme – ja koko maailma – voi niin hyvin kuin mahdollista.
– Kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen harrastettu kehitysapu ei ole johtanut kovin hyviin tuloksiin. Kehitysavulla on saavutettu lähinnä pistemäisiä hyviä tuloksia yksittäisissä kohteissa. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaiskuvaa vaikka Afrikassa, joka on ollut merkittävä kehitysavun saaja ja myös tärkein siirtolaisuuden lähde muulle maailmalle, niin kyllä kehitys on siellä ollut aika heikkoa. Kehitysavulla on ennen kaikkea lamautettu ja tuhottu yritteliäisyyttä ja kotimaista tuotantoa näissä maissa. Omalta osaltamme meidän on tietysti tehtävä kaikkemme, jotta aasialaiset, afrikkalaiset ja muutkin ihmiset olisivat mahdollisimman tyytyväisiä omissa maissaan. Se on ihmiskunnan etu ja samalla Suomen etu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puheenjohtajan kyselytunti TYövoiman tarveharkinta Juha Sipilä Ruotsi Jussi Halla-aho kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sipilä haluaa ovet auki ETA-alueen ulkopuoliselle työvoimalle – Tavio: Vastuutonta ja hallitusohjelman vastaista puhetta

Kehitysapu valui johtajan ökypalkkaan ja kalalammikkoon – Suomen ulkoministeriö odottelee yhä rahojaan takaisin

PS-nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila Mykkäsen turvapaikkamöläytyksestä: Afrikka kaipaa kouluja, kondomeja ja kaivoja, ei väestönsiirtoja

Immonen: Kokoomuslaiset pikkuporvarit eivät ymmärrä kansallismielisyyden käsitettä

Kehitysmaiden johtajat polkevat omien kansalaistensa oikeuksia – Eerola: ”Tilanne olisi parempi, jos Afrikan valtioiden rajat olisi muodostettu kansallisuuksien pohjalta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








