

LEHTIKUVA
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – ”Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Suomeen jätettiin viime vuonna 32 476 turvapaikkahakemusta. Kiihkein kuukausi oli syyskuu, jolloin hakemuksia jätettiin lähes 11 000. Näistä yli 9 000 oli irakilaisia. Suuri osa irakilaisista saapui Suomeen Belgiasta, joka jäädytti irakilaisten turvapaikkahakemusten käsittelyn. Hiukan myöhemmin Suomi teki samoin arvioidakseen Irakin (ja Somalian) turvallisuustilanteen uudelleen.
Tulijavirta hiljeni loppuvuotta kohden. Marraskuussa turvapaikanhakijoita oli n. 5 700 ja joulukuussa n. 1 800.
– On kuitenkin huomattava, että joulukuunkin tulijamäärä on suurempi kuin vuoden ensimmäisen viiden kuukauden määrät yhteensä, Työmiehen tuumaustunnilla puhunut perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho huomauttaa.
– Eniten tulijavirran hiljentymiseen on vaikuttanut useiden muiden EU-maiden päätös ottaa rajavalvonta uudelleen käyttöön. Rajavalvonta ainakin periaatteessa pakottaa tulijat hakemaan turvapaikkaa niistä maista, joiden kautta liikenne on tähän asti kulkeutunut Suomeen.
Sisäministeriön arviot kyseenalaisia
Rajavalvonnan palauttaminen Schengen-alueella on Halla-ahon mielestä kuitenkin tilapäinen keino.
– Jos kauttakulkureitti avautuu uudelleen, Suomeen tulevien määrä todennäköisesti palaa hyvin korkealle tasolle. Välimeren yli tuli pelkästään tammikuussa 60 000 ihmistä, joten paine ei ole vähenemään päin.
– Suomessa sisäministeriö on arvioinut, että noin 30 % viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista saisi oleskeluluvan. Media on toistellut tätä lukua kyseenalaistamatta, ja kustannusarviot on rakennettu sen pohjalle. Arvio on kuitenkin erittäin kyseenalainen. Se perustuu aiempien vuosien lukuihin, mutta aiempina vuosina paljon suurempi suhteellinen osuus tulijoista on saapunut turvallisista maista. He ovat pitäneet myönteisten päätösten osuuden pienenä, Halla-aho varoittaa.
77 prosentille irakilaisista myönteinen päätös
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2014 1 346 myönteistä ja 2 050 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Myönteisten päätösten osuus oli reilu kolmannes.
– Irakilaisia koskevia päätöksiä oli kuitenkin vain 717, ja somaleja vain 239. Hakijoissa oli suhteellisen paljon esimerkiksi albaaneja, länsiafrikkalaisia, pohjoisafrikkalaisia ja ukrainalaisia, joista melkein kaikki saivat kielteisen päätöksen. Jos Dublin-tapaukset ja ilmeisen perusteettomat hakemukset jätetään laskuista, irakilaisten hyväksymisprosentti oli 77 %, Halla-aho muistuttaa.
Paluu vain vapaaehtoisesti
Halla-aho epäilee, onko kielteisen päätöksen saaneitakaan saatu poistettua maasta. Irak ei ota vastaan kansalaisiaan, jos nämä eivät palaa vapaaehtoisesti.
– Viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 72, Halla-aho luettelee.
– Irakin turvallisuustilanteen uudelleenarviointi ei siis näytä ainakaan vielä vaikuttaneen turvapaikkapäätöksiin. Päinvastoin, irakilaisten hyväksymisaste on vain noussut! Viime vuonna maahan saapui n. 32 500 turvapaikanhakijaa. Näistä irakilaisia oli 20 500, somaleja n. 2 000 ja afgaaneja n. 5 200. Yhteensä näiden maiden kansalaisia tuli 27 700 eli 85 % kaikista turvapaikanhakijoista.
”Suomeen asti päässeet saavat jäädä”
Halla-aho huomauttaa, että jos hyväksymisprosentti pysyy samana kuin viime vuonna, irakilaisista saa oleskeluluvan 17 500, somaleista 1 940 ja afgaaneista 3 700.
– Yhteensä oleskeluluvan saisi siis viime vuonna tulleista irakilaisista, somaleista ja afgaaneista reilu 23 000 eli noin 70% kaikista hakijoista. Tämän päälle tulisivat muita kansallisuuksia koskevat myönteiset päätökset.
– Luvuissa on lisäksi huomioitava se seikka, että sekä Dublin-palautukset että muut palautukset toimivat EU:ssa ja Suomessa erittäin huonosti. Edes kielteisen päätöksen saaneita ei käytännössä pystytä palauttamaan, jos nämä eivät halua lähteä. On siis syytä olettaa, että jotakuinkin kaikki Suomeen asti päässeet myös jäävät tänne.
Halla-aho kävi läpi siirtolaiskysymystä torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho ja Tavio tuumaustunnilla torstaina – aiheina turvapaikkatilanne ja asedirektiivi

Mäkelä: Turvapaikanhakijoiden maksettava oleskelu- ja paluukustannuksensa omista varoistaan

Lehto: Perusteettomasti maksetut vastaanottorahat perittävä takaisin

Tavio: Hallituksen syytä valmistautua käyttämään ”rajat kiinni” -vaihtoehtoa

Ikätestin tulos: 60 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui aikuisiksi

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille

Halla-aho: ”Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








