

Outi Virtanen
Viikon 18/2014 luetuin
Halla-aho vappupuheessaan: ”Suomesta on käytännössä tullut Tallinnan sosiaalitoimisto”
Hyvät mikkeliläiset vapunviettäjät!
Vappupuheeseen pitäisi sisältyä vitsi tai pari. Aloitankin siis kiittämällä maamme hallitusta ja Euroopan komissiota tähänastisesta hyvästä työstä!
Tämän kevään puheenaihe on eurovaalit. Ennakkoäänestyksen alkuun on enää 14 päivää. Siksi on paikallaan, että myös vappupuhe on Eurooppa-henkinen.
Oikeusasiain komissaari Viviane Reding sanoi uudenvuodenpuheessaan, että nämä ovat EU:n historian tärkeimmät vaalit. Tämä näkyy myös ehdokasasettelussa, niin Suomessa kuin muuallakin. Näissä vaaleissa määritellään, mihin suuntaan unioni lähtee, ja sieltä, minne se viiden vuoden aikana päätyy, ei välttämättä ole paluuta.
Perussuomalaisten eurovaaliohjelmassa sanotaan, että tahdomme vähemmän ja parempaa EU:ta. Mitä tämä tarkoittaa?
Euroopan unioni ei ole kauttaaltaan mätä. Euroopalla on tämän päivän maailmassa yhteisiä haasteita ja ongelmia, joihin ei voida vastata pelkillä kansallisilla toimilla. Keskeisin niistä on tietysti eurooppalaisen työn ja tuotannon tulevaisuus globaalissa kilpailussa. Tuottava työ karkaa ja on jo suurelta osin karannut halvempien tuotantokustannusten maihin, etenkin Aasiaan. Toisin kuin vasemmisto kuvittelee, julkinen sektori ei voi työllistää koko väestöä, koska jonkun pitäisi tahkota lisäarvoa, jolla julkinen sektori rahoitetaan.
Integraatio ja ylikansalliset toimenpiteet voivat olla tässä ratkaisu, tai ne voivat olla osa ongelmaa. Ne ovat osa ongelmaa, jos Eurooppa esimerkiksi liian kunnianhimoisilla ja yksipuolisilla ympäristö- ja ilmastotavoitteilla tai liian ankaralla verotuspolitiikalla, tai liian raskaalla tulonsiirtojärjestelmällä tuhoaa yrittämisen ja työn edellytykset ja ajaa ne sinne, missä tavoitteet ovat vähemmän kunnianhimoisia. Integraatio on osa ongelmaa, jos Eurooppa liian sinisilmäisellä ja idealistisella maahanmuuttopolitiikalla kuormittaa muutenkin rahoituskriisissä olevan julkisen sektorinsa yli sen kantokyvyn.
Yksi perussuomalaisten keskeisistä huolenaiheista on juuri elintasokuilun synnyttämä siirtolaisuus Välimeren eteläpuolelta. Kylmä tosiasia on, että Euroopalla ei ole mitään mahdollisuuksia työllistää satojatuhansia tai miljoonia, pääosin kouluttamattomia tulijoita, eikä varsinkaan varaa tarjota heille vastikkeetonta ylläpitoa.
Yhteiskunnallisesti Euroopalla ei ole varaa säilöä näitä satojatuhansia tai miljoonia ihmisiä syrjäytymään suurkaupunkiensa lähiöihin. Näimme vuosi sitten Tukholmassa ja sitä ennen Pariisissa, Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja monissa muissa paikoissa, mihin se johtaa. EU voi olla osa ratkaisua, jos sen puitteissa pystytään luomaan yhteiset ja tiukat pelisäännöt maahanmuutolle ja toimiva ulkorajavalvonta.
Toinen aihe, joka on ollut viime aikoina vahvasti esillä, on työvoiman ja ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. Ne eivät olleet ongelmia siinä EU:ssa, johon Suomi liittyi vuonna 1995. Niistä on tullut ongelmia, koska EU ei enää koostu suunnilleen samalla kehitystasolla olevista jäsenistä. Nyt vapaa liikkuvuus on luonut kohdemaihin, kuten Suomeen, valtavat halpatyövoiman markkinat. Yksi ongelma tässä on se, että palkkatulot eivät päädy kiertoon kohdemaassa, kuten Suomessa, ja toisaalta erilaisten perhe-etuisuuksien vuoksi Suomesta on käytännössä tullut Tallinnan sosiaalitoimisto.
Mikä EU:ssa on tällä hetkellä vikana? Me kannatamme sektorikohtaista yhteistyötä silloin, kun se tuottaa lisäarvoa kaikille jäsenille. Mitä vastustamme, on poliittinen integraatio, harmonisointi harmonisoinnin vuoksi, päätösvallan keskittäminen, sanalla sanoen liittovaltiokehitys. Viime vuosina on vängätty ahkerasti siitä, onko EU:sta tulossa liittovaltio vai ei. Kysymys on väärä ja vanhentunut, koska monessa suhteessa EU on jo liittovaltio. Meillä on yhteinen valuutta, yhteinen keskuspankki, käytännössä yhteinen kansalaisuus, käytännössä yhteisvastuu veloista, ei sisärajavalvontaa. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kirjattu paperille, samoin yhteinen turvapaikkapolitiikka. Meillä on suorilla vaaleilla valittu federalistinen parlamentti, ja kansallisen lainsäädännön ohittava federalistinen lainsäädäntö. Ei ole mitään selkeää pistettä, jonka jälkeen on liittovaltio, ja jota ennen ei ole liittovaltiota. Kyse on siitä, miten pitkälle federalisoituminen päästetään, ja onko se Suomen kansallisen edun mukaista.
EU:n keskeinen ongelma on legitimiteettivaje. Jäsenet noudattavat yhteisiä sääntöjä hyvin vaihtelevasti, mistä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kasvu- ja vakaussopimus. EU ei noudata omia sääntöjään, mistä karmeimpana esimerkkinä voidaan mainita Kreikan velkojen sosialisointi veronmaksajien niskoille. EU ei kunnioita demokratiaa, mistä esimerkkinä kansanäänestysten uusiminen aina, kun niiden tulos ei miellytä. EU ei kunnioita läheisyysperiaatetta, jonka pitäisi olla lainsäädännön punainen lanka. Komissiosta on tullut generaattori, joka tuottaa sääntelyä mittaluokaltaan täysin naurettavissa asioissa.
Oma vaalilauseeni on ”Suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa”. Tällä tarkoitan sitä, että yhtäältä Euroopan on pakko omaksua nykyistä protektionistisempi ja vähemmän idealistinen asenne suhteessa ympäröivään maailmaan, ja toisaalta Suomen on nykyistä pontevammin varjeltava omaa kansallista etuaan ja päätöksentekosuvereniteettiaan suhteessa Euroopan unioniin. Suomalaisuus ja eurooppalaisuus eivät ole ristiriidassa keskenään. On eurooppalaisia intressejä, joita kannattaa pyrkiä edistämään yhdessä, mutta on myös puhtaasti suomalaisia intressejä, joita Suomen pitää puolustaa, koska ketään muuta ne eivät kiinnosta.
Yhä suurempi osa jäsenmaista on esimerkiksi tukien osalta nettosaajia. Tällainen laajeneminen korostaa Suomen nettomaksajan roolia ja vahvistaa unionin luonnetta velka- ja tulonsiirtounionina. Ikävä kyllä EU nähdään unionin ulkopuolellakin kassana, josta voi saada tukea omiin kansallisiin ongelmiin. Jäsenyydestä ovat kiinnostuneet Serbian, Makedonian ja Turkin kaltaiset maat. Kun Islannin pankkijärjestelmä romahti, se jätti jäsenyyshakemuksen. Nyt, kun Islanti on päässyt jaloilleen, sivumennen sanoen toimenpiteillä, jotka eivät olisi olleet mahdollisia EU:n jäsenenä, se on vetämässä jäsenhakemustaan takaisin. Sveitsi ja Norja eivät ole kiinnostuneita jäsenyydestä.
Hyvät ihmiset!
Eurovaaleissa äänestysprosentti on pyörinyt 40 hujakoilla. Monet ajattelevat, että europarlamentti on epämääräinen ja epämielenkiintoinen elin. Kuitenkin suurin osa meidän kansallisesta lainsäädännöstämme tulee tällä hetkellä Euroopan unionista. Jos katsotte ympärillenne täällä torilla tai kotonanne, ette näe mitään, mitä EU ei tavalla tai toisella säätelisi. Europarlamentti on kotimaan politiikkaa ja nämä ovat kotimaan vaalit.
Alhainen äänestysaktiivisuus on johtanut myös siihen, että nykyisessä europarlamentissa liittovaltiokiimaisilla on n. 5/6 enemmistö. Tämä ei vastaa kansalaismielipidettä sen enempää Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa. Se on seuraus siitä, että liittovaltiokiimaisten puolueiden, kuten kokoomuksen ja RKP:n, kannattajat ovat paljon ahkerampia äänestämään kuin unioniin kriittisesti suhtautuvat.
Tähän asiaan on tulossa muutos. Hollannissa, Britanniassa ja Ranskassa eurokriittisistä puolueista on tulossa eurovaalien suurimpia puolueita. Tämä on mahdollista myös Suomessa, jos kansalaiset heräävät siihen, että äänestämättä jättäminen ei ole mikään protesti.
Eurovaaleissa meillä on kaksipuoluejärjestelmä, perussuomalaiset vastaan kaikki muut. Tässä suhteessa äänestäjän ei kannata pettää itseään. Keskusta pyrkii keräämään kaikkien äänet asettamalla ehdolle yhtäältä liittovaltiomies Olli Rehnin ja toisaalta Paavo Väyrysen, joka vastustaa kaikkea sitä, mitä Rehn edustaa. Kokoomus yrittää samaa tarjoamalla vasemmistoliberaaleille Sirpa Pietikäistä ja oikeistokonservatiiveille Kaj Pöntistä. Demareilta löytyy liittovaltion ja euron nimeen vannova Liisa Jaakonsaari ja toisaalta Thomas Wallgren, joka haluaa erota niin eurosta kuin unionistakin. RKP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton linjauksista nyt on turha edes sanoa mitään.
Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka johdonmukaisesti ja muuallakin kuin vaalipuheissa puolustaa itsenäisiä kansallisvaltioita ja vastustaa vallan keskittämistä Brysseliin.
Toivotan perussuomalaisten puolesta teille kaikille iloista vappua ja kehotan olemaan hereillä kahden viikon kuluttua. Tulevaisuutemme riippuu näistä vaaleista.
Jussi Halla-aho Mikkelissä 1.5.2014
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maria Lohelan vappupuhe – mihin EU:n tuet virtaavat?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








