Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Yhdistelmälupadirektiivi

EU-vaalien alla ovat syystäkin noussut otsikoihin Suomen lapsilisät, joita pitää maksaa tietyissä tilanteissa myös muihin maihin. Asia on hyvin ongelmallinen, mutta ei upouusi juttu. Suomesta on maksettu lapsilisiä toisiin EU-maihin EU-jäsenyytemme alusta asti.
Päätin ottaa asiasta tarkemmin selvää. Aikomukseni oli tarkistaa vain ”pari yksityiskohtaa ihan pikaisesti”, mutta siinäpä vierähti tunti jos toinenkin. Kylläpä on tehty asiat monimutkaisiksi! Ehkä nämä EU:n kummallisuudet saadaan tällä tavoin pidettyä paremmin pimennossa.
Lapsilisiä maksetaan rajojen yli EU-maasta toiseen
<div id="attachment_15000" style="width: 209px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/05/Piritta_Poikonen_087.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-15000" class="size-medium wp-image-15000" alt="Piritta Poikonen (ps.)" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/05/Piritta_Poikonen_087-300x300.jpg" width="199" height="199" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/05/Piritta_Poikonen_087-300x300.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/05/Piritta_Poikonen_087-100x100.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/05/Piritta_Poikonen_087-38x38.jpg 38w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/05/Piritta_Poikonen_087.jpg 500w" sizes="auto, (max-width: 199px) 100vw, 199px" /></a>Piritta Poikonen (ps.)</div>
Lapsilisää maksetaan Suomesta toiseen EU-maahan, jos Suomessa työtä tekevän toisesta EU-maasta tulevan työntekijän lapset asuvat toisessa EU-maassa. Vastaavasti, jos suomalainen on töissä toisessa EU-maassa, mutta hänen lapsensa asuvat edelleen Suomessa, sieltä toisesta EU-maasta maksetaan tänne lapsilisää – jos sellaista etuutta ylipäänsä edes on työntekomaassa olemassa.
EU:ssa sosiaaliturvaa annetaan aina siitä maasta, missä työntekijä on työssä ja hänen perheenjäsenensä saavat sosiaaliturvansa työntekomaasta, vaikka asuisivat toisessa maassa. Etuuksia ei makseta kuitenkaan tuplana, vaan ne yhteensovitetaan ja esimerkiksi Suomesta Viroon maksetaan lapsilisää sen verran, millä suomalainen etuus ylittää virolaisen etuuden. Ja reilustihan se sen ylittää.
Vähäisen työskentelyn perusteella ei lapsilisiä muihin EU-maihin makseta. Työskentelyn Suomessa tulee kestää vähintään neljä kuukautta. Lisäksi edellytetään vähintään 18 tunnin työskentelyä viikossa ja palkan tulee olla vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1154 €/kk.
Ei uutta alla auringon
Lapsilisien maksaminen Suomesta toiseen EU-maahan ei ole mikään uusi juttu, vaan näin on ollut EU-jäsenyytemme alusta asti. Lakia tosin muutettiin Suomessa vasta vuonna 2004. Lakiimme kirjattiin tuolloin säännöt siitä, että oikeus sosiaaliturvaan alkaa muodostua myös työnteon perusteella, eikä vakinaista asumista Suomessa voitu enää edellyttää.
Vuonna 2004 tehty lakimuutos tuli siis voimaan myöhässä. Suomessa oli pitänyt jo myös ennen tuota lakimuutosta noudattaa EU-asetusta, joka mahdollisti lapsilisien maksamisen ulkomaille. Oma lakimme oli siis ollut ristiriidassa EU-asetuksen kanssa, minkä takia EU-asetus jyräsi sen käytännössä jo EU-jäsenyytemme alusta lukien.
Suomeen työhön tulevalta EU-kansalaiselta ei ole voitu enää vuosikausiin edellyttää vakinaista Suomessa asumista, vaan oikeus sosiaaliturvaan syntyy työnteon perusteella. Tämä sama sääntö alkoi koskea myös EU-jäsenmaassa vakinaisesti asuvia EU:n ulkopuolisia (eli ns. kolmansien maiden) kansalaisia, jotka tulevat Suomeen työhön toisesta EU-jäsenmaasta. Näitä sääntöjä alettiin soveltaa EU:n kautta tuleviin kolmansien maiden työntekijöihin jo vuonna 2003. Asuinpaikan laillisuus on ollut ennakkoehtona tämän säännön soveltamiselle. Lisäksi lapsilisiä maksetaan vain EU-alueelle, eikä sentään sen ulkopuolelle.
Mitä yhdistelmälupadirektiivi toi tullessaan?
Viime aikoina keskustelussa on esiintynyt uusi, vuoden 2014 alusta Suomen lakiin leivottu yhdistelmälupadirektiivi. Se laajensi lapsilisään oikeutettujen piiriä avaamalla mahdollisuuden lapsilisiin myös suoraan EU:n ulkopuolisista maista Suomeen tuleville työntekijöille. Oikeutta on kuitenkin rajoitettu siten, että lapsilisää maksetaan vain ”mukana seuraaville lapsille”. Mikäli työsuhde kestää alle puoli vuotta, lapsilisää ei makseta lainkaan. Lisäksi edellytetään laillista asuinpaikkaa.
Mitä tilanteella voi EU-Suomessa tehdä?
Suomesta on siis maksettu lapsilisiä EU-maasta toiseen EU-maahan jo vuosikausia. Useimmista tämä tuntuu vähintään kummalliselta ja monien mielestä suorastaan väärältä. Kun eri EU-maiden sosiaaliturvaa sovitetaan yhteen työvoiman vapaan liikkuvuuden varjolla, Suomen säännöt väistyvät ja sosiaaliturvamme portit avataan uudella tavalla. EU:ssa halutaan purkaa kansallisen lainsäädännön luomat ”esteet” vapaalle liikkuvuudelle, kävipä siinä rytäkässä sosiaaliturvalle miten tahansa lopulta.
Itse pidän suomalaisten lapsilisien maksamista ulkomaille huonona asiana. Mutta mitä me voimme tälle asialle oikeasti tehdä? Kansallisilla päätöksillä asiaa ei ole mahdollista hoitaa. Jos taas tätä EU:sta tulevaa sääntelyä halutaan muuttaa, pitää pystyä muuttamaan yhtä EU:n perustavaa laatua olevaa säädöstä eli sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevaa asetusta. Tämä asetus nojaa vahvaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen sekä pyhään työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Kyseessä on siis todella iso urakka.
EU:ssa ei ole yhtä yhtenäistä yhdenvertaisen kohtelun säännöstöä. Syrjinnän kiellon perusteet löytyvät kuitenkin perussopimuksista, perusoikeuskirjasta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Näin vahvojen yhdenvertaisuuslähtökohtien maastossa on lähes mahdotonta edes ehdottaa, että jotkin asiat kuuluisivat vain jossain tietyssä EU-maassa asuville. Oman maan kansalaisten positiivinen erityiskohtelu leimataan saman tien muiden syrjimiseksi ja keskustelu jämähtää siihen.
Vapaata liikkuvuutta pidetään taas niin ylivertaisena asiana, että ennemmin ollaan vaikka valmiita tuhoamaan sosiaaliturva kuin miettimään sitä, haittaako sosiaaliturva oikeasti vapaata liikkuvuutta.
Jos lapsilisien maksamista ulkomaille ei saada muutettua, pahimmillaan vaarana on, että kansalaiset alkavatkin nähdä lapsilisän niin ongelmallisena asiana, että äänenpainot sen lakkauttamiseksi tai ainakin rajuksi leikkaamiseksi saattavat voimistua. Tämä voi olla jopa joidenkin piirien tavoitteena: eurooppalaisen sosiaaliturvan kilpajuoksuttaminen pohjalle. Toistaiseksi kansalaismielipide Suomessa on ollut lapsilisiä suojeleva, mutta universaalin etuuden vankka kannatuspohja rapistuu jo.
Mitä kaikkea olemme valmiita uhraamaan vapaan liikkuvuuden takia? Ilmeisen paljon.

Eurovaaliehdokas Piritta Poikonen: Lapsilisiä on maksettu jo vuosikausia ulkomaille

Vaalikentillä kulkiessani olen törmännyt ihmeelliseen asiaan. Ihmiset jotka vastustavat EU:ta sanovat herkästi etteivät äänestä. Tämä on outoa, koska vain äänestämällä voi saada muutoksen aikaan. Kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa vain vaaleissa, omalla äänellään ja jokainen ääni on tärkeä. Tässä ei toimi ajatus: äänestän jaloillani, niin koko homma kaatuu. Ei kaadu.
Euroopan unioni on suurissa vaikeuksissa. Se on kahminut itselleen sellaisen määrän taloudellista ja poliittista valtaa, ettei se enää pysty kunnolla hengittämään.
EU:lla olisi suuria tehtäviä, kuten rauhan edistäminen, vapaakaupan edistäminen, pienyritystoiminnan tukeminen, työntekijöiden aseman parantaminen, veroparatiisien purkaminen ja globaali ilmastopolitiikka sekä laittoman maahanmuuton estäminen. Mutta mitä tekee EU?
EU säätää direktiivejä siitä, kuinka kauan sinun kahvisi pysyy lämpimänä tai minkälaisia korkoja naiset käyttävät. Lisäksi EU askaroi asioissa, jotka sille eivät kuulu tai jotka aiheuttavat pahoinvointia kansalaisissa. Esimerkiksi sosiaalisen ulottuvuuden laventaminen koskemaan jopa EU- ja Eta-maiden ulkopuolisia ihmisiä tai raha- ja talouspolitiikan kiristäminen niin tiukaksi, että teollisuus valuu kolmansiin maihin ja sen myötä työttömyys ja pahaolo kasvavat Euroopassa.
EU:n artiklojen ja direktiivien mukaan meidän on maksettava sellaisille ihmisille lapsilisiä ja kotihoidontukia, jotka eivät ole koskaan käyneetkään Suomessa, jos yksi perheenjäsen työskentelee Suomessa. Nyt tätä taakkaa ollaan kasvattamassa sillä, että me maksamme työttömyysturvan yhden päivän työskentelyn jälkeen, jos työssäoloehto on hankittu muissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Romaniassa, Kreikassa, Espanjassa tai Virossa. Päivä töitä Suomessa siis riittää. Lisäksi EU on jo päättänyt, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta kuten Thaimaasta, Intiasta tai vaikka Kiinasta  töihin tuleva saa täyden sosiaaliturvamme oltuaan täällä puoli vuotta.
Suomessa on työssäkäyviä ihmisiä 2,4 miljoonaa, meidän rahamme eivät riitä koko maailman sosiaaliturvasta huolehtimiseen. Tämän saman asian on todennut mm Saksan liittokansleri Angela Merkel Saksan kohdalta. Miten Suomella voi riittää tähän rahaa?
Veroparatiiseissa on 1000 miljardia eurooppalaista rahaa. Suomalaisten rahoja on siellä verottajan ulottumattomissa  100 miljardia. Samaan aikaan meillä leikataan lapsilisiä ja kotihoidon tukia, vanhusten hoitoon ja hoivaan ei ole rahaa, omaishoitajia vähennetään ja koulutuspaikkoja leikataan rahan puutteen vuoksi. Veroja nostetaan, ALV:ia korotetaan ja keksitään tapoja rokottaa pienyrittäjiä ja kun tähän lisätään vaikkapa vapaa taksikilpailu, jota virolaiskuskit odottavat kielipitkällä ei ole ihme, että ihmisten usko huomiseen menee.
Tässä on muutamia syitä, joiden takia on lähdettävä liikkeelle, on mentävä äänestysuurnalle ja mielellään pidettävä huolta siitä, että naapurikin menee.
Äänestäminen on ainoa tapa puuttua näihin asioihin. Muutos lähtee aina kansasta. Sivistyneesti se tehdään &#8211; äänestämällä.
Maria Tolppanen, 
Kansanedustaja, eurovaaliehdokas (ps.)

Maria Tolppanen: Jokainen ääni on tärkeä

Kun Suomessa valmistauduttiin v. 1994 neuvoa-antavaan kansanäänestykseen Euroopan unioniin liittymiseksi, meille vakuuteltiin, ettei sosiaaliturvajärjestelmäämme koskettaisi. Kerrottiin, ettei EU:lla ole toimivaltaa puuttua maiden omiin järjestelmiin.
Kuitenkin vuonna 1997 Amsterdamin sopimuksen myötä myös sosiaalipolitiikkaa ja sen käsitettä ryhdyttiin avaamaan jäsenmaiden kesken. Kehitys on edennyt siihen, että EU maiden sosiaaliturvajärjestelmiä integroidaan kiivaasti yhteensopiviksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka on ollut asumisperusteinen, ja joka on tarkoitettu suomalaisten turvaksi tukea vaativissa elämäntilanteissa, on vaikeiden kestävyysongelmien edessä.
Olemme tilanteessa, jossa suomalaiset ovat ankarissa säästötalkoissa. Ajat ovat vaikeat, eikä sitä kukaan vastuullinen poliitikko kiellä. Sen sijaan se, millaisia painotuksia ja päätöksiä vaikeina aikoina teemme, on arvovalinta. EU sääntelee yhä enemmän sitä, millaisia kansallisia päätöksiä teemme. EU:n vaikutukset ja ohjaus näkyy vahvasti lainsäädännössämme. On sanottava, että EU:n sanelemat säännöt ja lait eivät kulje läheskään aina käsi kädessä moraalini, ja arvojeni kanssa. Minulle suomalainen ja suomalaisten etu tulee ensin.
EU:n vaikutuksesta asumisperusteisen sosiaaliturvamme tulevaisuuteen ei ole juuri käyty keskustelua. Syytä todella olisi, ja olisi ollut jo kauan sitten. Asiaan on suhtauduttu hyvin ylimalkaisesti ja kritiikittömästi. Kysyin sosiaaliturva-asiasta ministeri Risikolta viime viikon kyselytunnilla. Hän kertoi, että asiasta ollaan tekemässä selvitystä, joka valmistunee toukokuussa. Miksi hallituksessa on herätty asiaan vasta nyt, vaikka kaikki vaaranmerkit ovat olleet nähtävissä jo kauan? Sopivasti juuri ennen EU vaaleja?
Tähän asti kaikki direktiivit on kritiikittä, ja vailla kunnon vaikutusarviointeja, hyväksytty. Perussuomalaiset on ollut ainoa puolue, joka tästä asiasta on herättänyt keskustelua. Olemme ainoa puolue, joka on järjestelmällisesti valiokunnissa ja salissa tuonut näitä asioita esiin. Nyt apajille on tulossa uusia kalastajia, kun on havahduttu siihen, että olemme olleet oikeassa koko ajan.
Kun nyt olemme aiemmista vakuutteluista huolimatta tilanteessa, jossa EU maiden järjestelmät halutaan sovittaa yhteen, on varmaa, ettei Suomi ainakaan hyödy siitä, päinvastoin. Suomen muihin EU-maihin peilaten suhteellisen hyvä ja nimenomaan asumiseen perustuva sosiaaliturvajärjestelmä uhkaa murentua. Järjestelmämme hyväksikäyttö tulee kasvamaan, jos sen käyttäjiä ovat koko maailman asukkaat. Tästä suurimmat hyötyjät ovat ne maat, joiden talous on hoidettu vasemmalla kädellä, ja jotka eivät pysty rakentamaan kattavaa sosiaaliturvajärjestelmää kansalaisilleen.
<blockquote>Muille puolueille oli ja on siis täysin hyväksyttävää, että suomalaiset leipovat kakkua, mutta syöjiksi kutsutaan koko maailma.</blockquote>
Oikeudenmukaistako? Suomalaista sosiaaliturvaa on jo nyt avattu EU-maiden kansalaisille ns. vapaan liikkuvuuden nimissä. Viime joulukuussa eduskunta, perussuomalaisia lukuun ottamatta, äänesti yhdistelmälupadirektiivin hyväksymisestä, joka avasi järjestelmämme myös kolmansista maista tuleville. Olimme ainoa puolue, joka jätti asiaan eriävän näkemyksen, ja vaadimme esitysten hylkäämistä. Salissa jäimme asian kanssa yksin. Muille puolueille oli ja on siis täysin hyväksyttävää, että suomalaiset leipovat kakkua, mutta syöjiksi kutsutaan koko maailma. Oikeudenmukaistako? Ei minusta.
Paineet kolmansista maista tulevien siirtolaisten elättämiselle ovat kovat erityisesti Etelä-Euroopan maille. Kyseisillä mailla onkin kova halu muuttaa EU:n sopimuksia siten, että nämä henkilöt jaettaisiin tasapuolisemmin EU:n jäsenmaiden kesken. EU itsekin kutsuu tätä järjestelmää taakanjaoksi. Sana itsessään kertoo kaiken. Jos tämä taakanjako toteutuisi, se voisi pahimmillaan tarkoittaa yli sadan tuhannen elätettävän siirtämistä Suomeen. Lienee turhaa sanoa, miten tämä vaikuttaisi maamme talouteen ylipäätään.
Ihmisten siirtely ei ole mikään ratkaisu. Onko järkevää levittää ongelmaa, vai olisiko aika hoitaa ongelmat siellä, missä ne ovat? Kyse ei ole muukalaisvihasta. Kyse ei ole rasismista. Kyse on realiteeteista ja oikeudenmukaisuudesta.
Kenen hyväksi me suomalaiset keräämme veroja ja olemme säästötalkoissa? Kenelle ja mihin kohdennamme niukat resurssit, ja millä arvopohjalla?  Onko oikeudenmukaista, että kun esimerkiksi lastensuojelumme on retuperällä, lapsiperheköyhyys lisääntyy, lasten ja nuorten palveluja ei ole saatavilla, perheet ovat ahdingossa monin eri tavoin, vanhukset ajetaan ahtaalle, lapsilisiä leikataan, eläkeindeksit jäädytetään, elämisen kulut kasvavat jatkuvasti, pienyrittäjät ovat suurissa vaikeuksissa ja olemme menettäneet 100 000 teollista työpaikkaa lähivuosina, niin hallituksen tavoite onkin, että Suomi on koko maailman sosiaalitoimisto?
Suomi maksaa noin miljardi euroa vuosittain kehitysapua. Perussuomalaiset ovat vaatineet tästä leikkaamista ja varojen kohdentamista oman maamme kansalaisten hyvinvointiin. Olemme korostaneet, että auttaminen tulee tapahtua apua tarvitsevissa maissa paikan päällä ja valvotusti, jolloin voimme todentaa sen, mihin rahamme käytetään. Ilmaisen rahan jako lähinnä lisää korruptiota ja lihottaa lihavia. Apua pitäisi antaa esimerkiksi kouluttamalla, ja viemällä sitä osaamista, jota meillä on, ja josta olisi aitoa hyötyä. Lasten ja naisten aseman parantaminen on erityisen tärkeää. Anna miehelle kala ja ruokit hänet päiväksi, opeta hänet kalastamaan ja ruokit hänet loppuelämäksi, sanoo vanha viisaus.
Joka katsoo, että tämä kaikki edellä mainittu on oikeudenmukaista ja kannatettavaa, äänestää EU-vaaleissa puoluetta, joka kaiken tämän mukisematta hyväksyy ja katsoo, että kehitys on ollut hyvä ja oikea. Itse en erityisemmin arvosta politiikantekijöitä, jotka menestymisen halussa heräävät näennäiskriittisyyteen, koska ovat havainneet nousevan trendin. Liian usein kriittisyys loppuu sillä sekunnilla, kun viimeinen äänestyspaikka sulkee ovensa.
Tulevat EU-vaalit ovat Suomessa poikkeukselliset, sillä käytännössä ne ovat kaksipuoluevaalit. Sille, joka haluaa aidosti muutosta, on vain yksi vaihtoehto. Vaihtoehto joka ei ole kääntänyt takkiaan, vaan pitänyt aina kriittisen linjansa – Perussuomalaiset. Meille huudeltiin aikanaan, kun jättäydyimme pois hallituksesta. Emme kuulemma kantaneet vastuuta. Sanon, että höpö höpö. Me pidimme lupauksemme. Takki ei kääntynyt. Kompromissit ja yhteistyö ovat eri asia kuin se, että pettää periaatteelliset lupaukset kansalle. Mitä vastuuta se sellainen on, että kaikki käy?
Nyt hallituksesta ovat jo lähteneet tai lähdössä nämä itsensä vastuunkantajiksi useaan kertaan pontevasti nimenneet. Vasemmistoliitto otti ja lähti, vastuunkannon nimissä. Ministerikato käy samaa tahtia. Katainen lähtee omasta halustaan. Ministerit Alexander Stubb ja Henna Virkkunen haluavat myös lähteä. Ministeri Räsänen on valmis lähtemään. SDP:n Jutta Urpilaiselle on annettava tunnustus siitä, että hän olisi ollut valmis hallitusvastuussa jatkamaan. Demarit itse päättivät toisin. Nähtäväksi jää, millainen vastuunkantaja tulee olemaan uusi puheenjohtaja Antti Rinne.
Lopuksi haluan muistuttaa, että nyt on aika antaa viesti siitä, onko vallalla ollut politiikka kestävää, suomalaisia ja suomalaista työtä arvostavaa. Viestin on oltava vahva, jos haluamme muutosta.  Äänestämättä jättäminen ei ole vaikuttamista eikä viesti. Se on hyväksyntä kaikelle sille, jota Brysselistä on saneltu. Se on hyväksyntä tukipaketeille, yhteisille veloille ja liittovaltiolle. Se on hyväksyntä sille, että sosiaaliturvamme koskee tulevaisuudessa yhä laajempaa joukkoa &#8211; asuvat he Suomessa tai eivät. Toivon, että muistat tämän kun teet äänestyspäätöstäsi &#8211; nimittäin saat mitä tilaat.

Mäntylä: ”Suomalaiset leipovat kakkua, syöjiksi kutsutaan koko maailma”

Hyvät mikkeliläiset vapunviettäjät!
Vappupuheeseen pitäisi sisältyä vitsi tai pari. Aloitankin siis kiittämällä maamme hallitusta ja Euroopan komissiota tähänastisesta hyvästä työstä!
Tämän kevään puheenaihe on eurovaalit. Ennakkoäänestyksen alkuun on enää 14 päivää. Siksi on paikallaan, että myös vappupuhe on Eurooppa-henkinen.
Oikeusasiain komissaari Viviane Reding sanoi uudenvuodenpuheessaan, että nämä ovat EU:n historian tärkeimmät vaalit. Tämä näkyy myös ehdokasasettelussa, niin Suomessa kuin muuallakin. Näissä vaaleissa määritellään, mihin suuntaan unioni lähtee, ja sieltä, minne se viiden vuoden aikana päätyy, ei välttämättä ole paluuta.
Perussuomalaisten eurovaaliohjelmassa sanotaan, että tahdomme vähemmän ja parempaa EU:ta. Mitä tämä tarkoittaa?
Euroopan unioni ei ole kauttaaltaan mätä. Euroopalla on tämän päivän maailmassa yhteisiä haasteita ja ongelmia, joihin ei voida vastata pelkillä kansallisilla toimilla. Keskeisin niistä on tietysti eurooppalaisen työn ja tuotannon tulevaisuus globaalissa kilpailussa. Tuottava työ karkaa ja on jo suurelta osin karannut halvempien tuotantokustannusten maihin, etenkin Aasiaan. Toisin kuin vasemmisto kuvittelee, julkinen sektori ei voi työllistää koko väestöä, koska jonkun pitäisi tahkota lisäarvoa, jolla julkinen sektori rahoitetaan.
Integraatio ja ylikansalliset toimenpiteet voivat olla tässä ratkaisu, tai ne voivat olla osa ongelmaa. Ne ovat osa ongelmaa, jos Eurooppa esimerkiksi liian kunnianhimoisilla ja yksipuolisilla ympäristö- ja ilmastotavoitteilla tai liian ankaralla verotuspolitiikalla, tai liian raskaalla tulonsiirtojärjestelmällä tuhoaa yrittämisen ja työn edellytykset ja ajaa ne sinne, missä tavoitteet ovat vähemmän kunnianhimoisia. Integraatio on osa ongelmaa, jos Eurooppa liian sinisilmäisellä ja idealistisella maahanmuuttopolitiikalla kuormittaa muutenkin rahoituskriisissä olevan julkisen sektorinsa yli sen kantokyvyn.
Yksi perussuomalaisten keskeisistä huolenaiheista on juuri elintasokuilun synnyttämä siirtolaisuus Välimeren eteläpuolelta. Kylmä tosiasia on, että Euroopalla ei ole mitään mahdollisuuksia työllistää satojatuhansia tai miljoonia, pääosin kouluttamattomia tulijoita, eikä varsinkaan varaa tarjota heille vastikkeetonta ylläpitoa.
Yhteiskunnallisesti Euroopalla ei ole varaa säilöä näitä satojatuhansia tai miljoonia ihmisiä syrjäytymään suurkaupunkiensa lähiöihin. Näimme vuosi sitten Tukholmassa ja sitä ennen Pariisissa, Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja monissa muissa paikoissa, mihin se johtaa. EU voi olla osa ratkaisua, jos sen puitteissa pystytään luomaan yhteiset ja tiukat pelisäännöt maahanmuutolle ja toimiva ulkorajavalvonta.
Toinen aihe, joka on ollut viime aikoina vahvasti esillä, on työvoiman ja ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. Ne eivät olleet ongelmia siinä EU:ssa, johon Suomi liittyi vuonna 1995. Niistä on tullut ongelmia, koska EU ei enää koostu suunnilleen samalla kehitystasolla olevista jäsenistä. Nyt vapaa liikkuvuus on luonut kohdemaihin, kuten Suomeen, valtavat halpatyövoiman markkinat. Yksi ongelma tässä on se, että palkkatulot eivät päädy kiertoon kohdemaassa, kuten Suomessa, ja toisaalta erilaisten perhe-etuisuuksien vuoksi Suomesta on käytännössä tullut Tallinnan sosiaalitoimisto.
Mikä EU:ssa on tällä hetkellä vikana? Me kannatamme sektorikohtaista yhteistyötä silloin, kun se tuottaa lisäarvoa kaikille jäsenille. Mitä vastustamme, on poliittinen integraatio, harmonisointi harmonisoinnin vuoksi, päätösvallan keskittäminen, sanalla sanoen liittovaltiokehitys. Viime vuosina on vängätty ahkerasti siitä, onko EU:sta tulossa liittovaltio vai ei. Kysymys on väärä ja vanhentunut, koska monessa suhteessa EU on jo liittovaltio. Meillä on yhteinen valuutta, yhteinen keskuspankki, käytännössä yhteinen kansalaisuus, käytännössä yhteisvastuu veloista, ei sisärajavalvontaa. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kirjattu paperille, samoin yhteinen turvapaikkapolitiikka. Meillä on suorilla vaaleilla valittu federalistinen parlamentti, ja kansallisen lainsäädännön ohittava federalistinen lainsäädäntö. Ei ole mitään selkeää pistettä, jonka jälkeen on liittovaltio, ja jota ennen ei ole liittovaltiota. Kyse on siitä, miten pitkälle federalisoituminen päästetään, ja onko se Suomen kansallisen edun mukaista.
EU:n keskeinen ongelma on legitimiteettivaje. Jäsenet noudattavat yhteisiä sääntöjä hyvin vaihtelevasti, mistä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kasvu- ja vakaussopimus. EU ei noudata omia sääntöjään, mistä karmeimpana esimerkkinä voidaan mainita Kreikan velkojen sosialisointi veronmaksajien niskoille. EU ei kunnioita demokratiaa, mistä esimerkkinä kansanäänestysten uusiminen aina, kun niiden tulos ei miellytä. EU ei kunnioita läheisyysperiaatetta, jonka pitäisi olla lainsäädännön punainen lanka. Komissiosta on tullut generaattori, joka tuottaa sääntelyä mittaluokaltaan täysin naurettavissa asioissa.
Oma vaalilauseeni on &#8221;Suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa&#8221;. Tällä tarkoitan sitä, että yhtäältä Euroopan on pakko omaksua nykyistä protektionistisempi ja vähemmän idealistinen asenne suhteessa ympäröivään maailmaan, ja toisaalta Suomen on nykyistä pontevammin varjeltava omaa kansallista etuaan ja päätöksentekosuvereniteettiaan suhteessa Euroopan unioniin. Suomalaisuus ja eurooppalaisuus eivät ole ristiriidassa keskenään. On eurooppalaisia intressejä, joita kannattaa pyrkiä edistämään yhdessä, mutta on myös puhtaasti suomalaisia intressejä, joita Suomen pitää puolustaa, koska ketään muuta ne eivät kiinnosta.
Yhä suurempi osa jäsenmaista on esimerkiksi tukien osalta nettosaajia. Tällainen laajeneminen korostaa Suomen nettomaksajan roolia ja vahvistaa unionin luonnetta velka- ja tulonsiirtounionina. Ikävä kyllä EU nähdään unionin ulkopuolellakin kassana, josta voi saada tukea omiin kansallisiin ongelmiin. Jäsenyydestä ovat kiinnostuneet Serbian, Makedonian ja Turkin kaltaiset maat. Kun Islannin pankkijärjestelmä romahti, se jätti jäsenyyshakemuksen. Nyt, kun Islanti on päässyt jaloilleen, sivumennen sanoen toimenpiteillä, jotka eivät olisi olleet mahdollisia EU:n jäsenenä, se on vetämässä jäsenhakemustaan takaisin. Sveitsi ja Norja eivät ole kiinnostuneita jäsenyydestä.
Hyvät ihmiset!
Eurovaaleissa äänestysprosentti on pyörinyt 40 hujakoilla. Monet ajattelevat, että europarlamentti on epämääräinen ja epämielenkiintoinen elin. Kuitenkin suurin osa meidän kansallisesta lainsäädännöstämme tulee tällä hetkellä Euroopan unionista. Jos katsotte ympärillenne täällä torilla tai kotonanne, ette näe mitään, mitä EU ei tavalla tai toisella säätelisi. Europarlamentti on kotimaan politiikkaa ja nämä ovat kotimaan vaalit.
Alhainen äänestysaktiivisuus on johtanut myös siihen, että nykyisessä europarlamentissa liittovaltiokiimaisilla on n. 5/6 enemmistö. Tämä ei vastaa kansalaismielipidettä sen enempää Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa. Se on seuraus siitä, että liittovaltiokiimaisten puolueiden, kuten kokoomuksen ja RKP:n, kannattajat ovat paljon ahkerampia äänestämään kuin unioniin kriittisesti suhtautuvat.
Tähän asiaan on tulossa muutos. Hollannissa, Britanniassa ja Ranskassa eurokriittisistä puolueista on tulossa eurovaalien suurimpia puolueita. Tämä on mahdollista myös Suomessa, jos kansalaiset heräävät siihen, että äänestämättä jättäminen ei ole mikään protesti.
Eurovaaleissa meillä on kaksipuoluejärjestelmä, perussuomalaiset vastaan kaikki muut. Tässä suhteessa äänestäjän ei kannata pettää itseään. Keskusta pyrkii keräämään kaikkien äänet asettamalla ehdolle yhtäältä liittovaltiomies Olli Rehnin ja toisaalta Paavo Väyrysen, joka vastustaa kaikkea sitä, mitä Rehn edustaa. Kokoomus yrittää samaa tarjoamalla vasemmistoliberaaleille Sirpa Pietikäistä ja oikeistokonservatiiveille Kaj Pöntistä. Demareilta löytyy liittovaltion ja euron nimeen vannova Liisa Jaakonsaari ja toisaalta Thomas Wallgren, joka haluaa erota niin eurosta kuin unionistakin. RKP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton linjauksista nyt on turha edes sanoa mitään.
Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka johdonmukaisesti ja muuallakin kuin vaalipuheissa puolustaa itsenäisiä kansallisvaltioita ja vastustaa vallan keskittämistä Brysseliin.
Toivotan perussuomalaisten puolesta teille kaikille iloista vappua ja kehotan olemaan hereillä kahden viikon kuluttua. Tulevaisuutemme riippuu näistä vaaleista.
Jussi Halla-aho Mikkelissä 1.5.2014

Halla-aho vappupuheessaan: ”Suomesta on käytännössä tullut Tallinnan sosiaalitoimisto”

Virolaiset yritykset käyttävät Euroopan unionin niin sanottua yhdistelmälupadirektiiviä törkeästi väärin, väittää perussuomalainen EU-vaaliehdokas Jani Kolehmainen. Virolaisia houkutellaan alepalkalla Suomeen töihin. Kolehmaisen mukaan virolaisyrityksissä työntekijöille kerrotaan, että heidän on laskettava suomalainen lapsilisä osaksi palkkaansa.
Yhdistelmälupadirektiivi edellyttää, että Suomessa työskentelevä EU-maan keikkatyöntekijä saa lapsilisää, vaikka hänen lapsensa ei edes asuisi Suomessa. Perussuomalaiset ovat <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/yhdistelmalupadirektiivi/">arvostelleet voimakkaasti</a> yhdistelmälupadirektiivia.
Väärinkäytökset voidaan Kolehmaisen mukaan lopettaa vain lakkauttamalla yhdistelmälupadirektiivi. Suomen kokoisella pienellä maalla ei hänen mukaansa ole varaa maksaa lapsilisiä ja muita sosiaalisia etuuksia muiden EU-maiden kansalaisille. Lapsilisät ja muut sosiaalietuisuudet on ansaittava.
&#8211; Näitä etuuksia pitäisi maksaa vasta sellaiselle henkilölle, joka on työskennellyt kokoaikaisesti Suomessa vähintään kolme vuotta, EU-ehdokas vaatii.
Hän arvioi, että suomalaisten lapsilisät ja muut sosiaalietuudet joudutaan muuten leikkaamaan murto-osaan nykytasosta.
&nbsp;

Jani Kolehmainen: Virolaisissa yrityksissä suomalainen lapsilisä palkanjatkeena

Perussuomalaisten Maria Tolppanen piinasi hallitusta kyselytunnin alussa kysymyksellä eläkkeiden indeksileikkausten oikeudenmukaisuudesta. Ja tarkoituksenmukaisuudesta: onko niissä lainkaan järkeä?
&#8211; Koska työeläkkeen leikkaus ei vaikuta valtiontalouteen &#8211; se vaikuttaa vain pienituloisen eläkeläisen toimeentuloon, Tolppanen huomautti.
Tämä johtuu siitä, että suurin osa eläkkeistä koostuu työeläkkeistä, jotka eivät tule valtion kassasta vaan yksityisten työeläkeyhtiöiden rahastoista.
&#8211; 90 prosenttia eläkkeistä on työsuhteista karttunutta työeläkettä, joiden suurimmat maksajat ovat yksityiset työeläkeyhtiöt. Eläkeindeksien leikkaus ei siis tule valtion kassaan, vaan yksityisten eläkeyhtiöiden kassaan ja yhtiöiden eläkepomoille, joilla on ennestään älyttömän suuret palkat, Tolppanen sivalsi.
&#8211; Hallitus on monilla päätöksillään heikentänyt eläkeläisille suunnattuja palveluita. Kysynkin, miksi olette eläkeläisten kimpussa ja kuristatte heitä näillä toimenpiteillä, jotka ovat täysin merkityksettömiä valtiontalouden kannalta, Tolppanen jyrähti.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) toisti vanhan mantran siitä, ettei hallitus voinut välttää leikkaamasta myös etuuksia. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) myönsi indeksileikkausten ulottuvan yksityisiin eläkkeisiin, mutta kiisti rahojen kulkeutuvan eläkejärjestöjen palkkoihin. Katainen kummeksui, kuinka oppositio huolehtii työeläkkeistä, muttei niinkään kansaneläkkeistä.
<h4>Hallitus ei päätä eläkeyhtiöiden rahoista</h4>
&#8211; Hallitus tuskin pystyy vaikuttamaan eläkeyhtiöiden sisäiseen varainkäyttöön. Eläkeläisten kustannukset sen sijaan nousevat, mutta eläkeläisen tilinauha ei nouse plussalle koskaan, Tolppanen totesi.
Myös Kauko Tuupainen (ps.) muistutti lähes puolentoista miljoonan eläkeläisen murheista, joiden tulot ovat vähentyneet merkittävästi ansiotuloihin verrattuna.
&#8211; Kun hallitus viisaudessaan on leikkaamassa eläkeindeksiä 75 prosenttia. Inflaatio on tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, joten heikennystä tapahtuu voimakkaasti. Kuitenkin sen vaikutus valtiontalouteen on minimaalinen. Koska hallitus aikoo lopettaa eläkeläisten kurittamisen &#8211; varsinkin, kun eläkeläiset ovat rakentaneet hyvinvointivaltion, Tuupainen kysyi.
<h4>Valuvatko lapsilisät ulkomaille?</h4>
Tolppanen kysyi vielä, miksei hallitus uskalla leikata sieltä, mistä voisi: hän muistutti EU:n yhdistelmälupadirektiivin avanneen jo lapsilisien maksamisen ulkomaille.
&#8211; Liekö tuossa ollut paljonkaan totta, Katainen epäili hipoen eduskunnan pysyväismääräystä olla syyttämättä kansanedustajaa valehtelusta.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vakuutti, ettei hallitus ole siirtymässä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta työperustaiseen. Hän sanoi hallituksen katsovan, millaisia lainmuutoksia tarvitaan, jotta EU-sitoumuksista pidetään kiinni, muttei asumisperustaisuudesta luovuttaisi.
<h4>Katainen asettaisi asiat mittasuhteisiin</h4>
Katainen kehotti asettamaan vaikutukset oikeisiin mittasuhteisiin.
&#8211; Indeksin vaikutus on joitakin senttejä tai euroja. Myös eläkeläiset ovat talkoissa mukana. Eläkeläiset sanovat toreilla usein, että indeksi tuo vain 80 senttiä. Kun se leikataan puoliksi, siitä jää 40 senttiä. Vaikutus on niin vähän tai niin paljon, Katainen totesi.
&#8211; Ajatelkaa, jos tottelisimme teitä? Mitä tälle maalle sitten tapahtuisi, Katainen vielä kysyi.
<h4>Vuokrat kohoavat kymmeniä prosentteja</h4>
Myös Hanna Mäntylä (ps.) huomautti vanhusten kulujen nousevan monin tavoin. Vanhusten palvelutalojen vuokrat saattavat nousta jopa kymmeniä prosentteja.
&#8211; Hallituksen linjauksen mukaan vanhus voi riitauttaa asian oikeudessa ratkaistavaksi. Pienituloiselle eläkeläiselle käräjille lähtemiseen liittyvän riskin ottaminen on kuitenkin liian suuri. Sälytättekö kaiken vastuun eläkeläisten ja tuomioistuinten harteille, Mäntylä kysyi.
Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) sanoo asuntorahasto Aran valvovan vuokrien tasoa. Jos yhtiö ei saa valtion tukea, voi kustannusten nouseminen vaikuttaa vuokriin ikävällä tavalla, Viitanen totesi.

Tolppanen: Lihottaako hallitus kehyspäätöksillä eläkepomojen pankkitilejä?

Perussuomalaisten perhepoliittisen <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/hallitus-on-epaonnistunut-perhepolitiikassaan/">ryhmäpuheenvuoron</a> pitänyt Maria Lohela kiinnitti huomionsa lapsilisien valumiseen ulkomaille.
&#8211; Kelan tilastojen mukaan Suomesta maksettiin vuonna 2013 ulkomailla oleville ulkomaalaisille lapsilisiä ja kotihoidon tukea yhteensä yli kolme miljoonaa euroa. Lisäksi etuuksia luonnollisesti maksetaan myös ulkomaalaisten perheiden täällä asuville lapsille. Vuonna 2013 näiden etuuksien suuruus oli lähes 80 miljoonaa euroa, Lohela muistutti.
Hallitus päätti kehysriihessään leikata lapsilisiä 110 miljoonaa euroa.
<h4>Yhdistelmälupadirektiivi siirtää lapsilisiä ulkomaille</h4>
Suomessa on ollut perinteisesti pohjoismainen asumisperusteinen sosiaaliturva, joka on eurooppalaisittain harvinaisuus. Mutta EU:n paineissa tähän on tullut ja tulossa muutoksia.
&#8211; Perussuomalaiset ovat vastustaneet ns. yhdistelmälupadirektiiviä, jolla avataan suomalainen sosiaaliturva koskemaan myös maassamme työskentelevien, kolmansista maista tulevien ulkomaalaisten perheitä, Lohela totesi.
Hän sanoi perussuomalaisten tienneen, että koska sosiaaliturvamme on jo muutenkin vaikeuksissa, meidän tulisi kynsin ja hampain pitää kiinni perinteisestä sosiaaliturvan perusteesta.
&#8211; Näin ei kuitenkaan eduskunnan enemmistö halunnut. Nyt olemme tilanteessa, jossa sosiaaliturvaamme jaetaan kasvavassa määrin muiden maiden kansalaisille. Me maksamme ja leivomme tämän kakun verovaroin, minkä jälkeen sitä jaetaan muille. Onko tämä oikein ja kohtuullista, Lohela kysyi.
&#8211; Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista kehitystä. Vastustamme voimakkkaasti sitä, että EU on sisämarkkinoiden varjolla ulottanut lonkeronsa sosiaaliturvaamme, jonka piti olla kansallisen toimivallan piirissä, Lohela moitti.

Maria Lohela: Ulkomaisille maksetaan lapsilisiä lähes nyt leikattu määrä

Jos ulkomaalaisten kerjääminen yritetään estää rekisteröintipakolla, on seurauksena uusi ryhmä työperäisiä maahanmuuttajia. Näin se käy: Kun kerjäläinen rekisteröityy kerjäläiseksi, tulee hänestä samalla rekisteröitynyt tulonhankkija.  Suomessa lähtökohtaisesti kaikki ansaintatoiminta on veronalaista. Jos esimerkiksi Romanian romanit rekisteröityvät kerjäläisiksi, heistä tulee myös verovelvollisia ja se tuo heille työperäisen maahanmuuttajan statuksen.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että kerjäystoiminnan alkaessa heidän mukanaan olevat ja Romaniassa olevat lapsensa saavat oikeuden lapsilisiin ja Romaniassa alle kolmevuotiaitten lasten kotihoito avaa suomalaisen kotihoidon tuen.  Jos kerjäläinen tulee EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta, saa rekisteröitynyt kerjäläinen suomalaisen sosiaaliturvan neljän viikon kerjäämisen jälkeen. Tällöin hänen mukanaan tulleet lapset saavat suomalaista lapsilisää. Tämän mahdollistaa tammikuussa käyttöönotettu <a href="https://stage.sudev.fi/eun-ulkopuolisille-suomalainen-sosiaaliturva-hyvin-lyhyen-tyomarkkinoilla-olon-jalkeen/">yhdistelmälupadirektiivi</a>.
Lakeja ja lakiesityksiä pitää muistaa katsoa myös siltä kannalta, mitä niiden voimaantulo saa aikaan.
Maria Tolppanen 
Kansanedustaja (ps.)

Rekisteröitynyt kerjäläinen = työperäinen kerjäläinen

Hallitus sai kehysriihessä sovittua 2,3 miljardin euron leikkauksista ja veronkiristyksistä. Vasemmistoliitto, joka on kolmen vuoden ajan kehunut hallituksen toimintakykyä ja omaa vastuuntuntoaan, päätti aloittaa valmistautumisen vuoden 2015 eduskuntavaaleihin ja jättäytyi oppositioon. On mielenkiintoista nähdä, kääntyykö Arhinmäen takki yhtä sujuvasti kuin se kääntyi vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa.
Kaikki ymmärtävät, että valtion velkaantuminen on saatava taittumaan ja että leikkaukset ovat tarpeellisia. Hallitukselta ovat kuitenkin prioriteetit kateissa. Kehysriihessä sovitut leikkaukset, etenkin lapsilisiin kohdistuvat, kurittavat varsinkin pienituloisia, kun taas asuntolainojen korkovähennysoikeuden pienentäminen sekä polttoaine- ja autoveron korottaminen iskevät työssä käyvään keskiluokkaan ja leikkaavat entisestään sen ostovoimaa. Ostovoiman heikentyminen heijastuu kulutukseen ja kulutus työllisyyteen.
Pyhiä lehmiä suojellaan
Velkaantumistakin suurempi pitkän aikavälin ongelma on se, että työnteko, yrittäminen ja työllistäminen on Suomessa tullut  liian kalliiksi ja vaikeaksi nykyisen ja kolmen edellisen hallituksen ympäristöperusteisilla veroilla ja maksuilla sekä lupabyrokratian mammuttimaisella kasvattamisella. Suomi tuhoaa muutenkin vaikeuksissa olevaa kilpailukykyään liian kunnianhimoisilla ilmastotavoitteillaan ja yrittäjyyttä rankaisevalla intohimoisella säätelyllä. Samaan aikaan Suomi epäsuorasti tukee esimerkiksi venäläisiä raskaan liikenteen harjoittajia, jotka voivat käyttää maksutta rapistuvaa tieverkkoamme.
Merkillepantavaa kehysriihen tuloksissa on, että pyhiin lehmiin kuten kehitysyhteistyöhön, maahanmuuton kustannuksiin, Yleisradion määrärahoihin ja puolue- ja järjestötukiin kajotaan joko riittämättömästi tai ei lainkaan. Kyseessä ovat suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toissijaiset rahareiät, jotka pitäisi tukkia ensimmäisenä. Budjetista maksettava kehitysapu pitäisi lopettaa kokonaan, ainakin niin kauan kuin budjettialijäämää rahoitetaan velanotolla, ja korvata vapaaehtoisella kehitysyhteistyöverolla. Pelkästään tällä toimenpiteellä saavutettaisiin vuosittain 800 miljoonan euron säästöt eli yli kolmannes siitä, mistä kehysriihessä saatiin sovittua. Puolueiden ja poliittisten järjestöjen tukeminen ei palvele kansalaisia millään tavoin vaan ainoastaan pönkittää vallitsevaa puoluejärjestelmää. Yleisradion siirtyminen budjettirahoitteiseksi ei ole taannut laadukasta ja tasapuolista asiaohjelmatarjontaa eikä sitä nykymuodossaan voida pitää yleishyödyllisenä laitoksena, jota veronmaksajan pitäisi tukea nykyisessä mitassa.
Maailmanparantaminen etusijalla
Suomi on rakenteellisessa kriisissä. Ensimmäisenä toimenpiteenä sen pitää luopua globaalin sosiaalitoimiston roolistaan. Kalliiksi käyvä ei-työperäinen maahanmuutto lisääntyy kaiken aikaa, ja tätä tilannetta hallitus on aktiivisesti pahentanut mm. avaamalla suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kolmansien maiden kansalaisille (&#8221;yhdistelmälupadirektiivi&#8221;), puuhaamalla &#8221;paperittomien siirtolaisten&#8221; terveydenhoitoa ja vaikeuttamalla entisestään suojeluperusteella annettujen oleskelulupien lakkauttamista (&#8221;määritelmädirektiivi&#8221;). Perheenyhdistämistä koskeva lainsäädäntömme on etenkin toimeentuloedellytyksen osalta liberaalimpi kuin muissa EU-maissa. Suomi houkuttelee taloudellisessa ahdingossa oleviin korkeakouluihinsa ulkomaalaisia opiskelijoita maksuttomalla eli suomalaisen veronmaksajan rahoittamalla opetuksella. Sisäministeri vaatii parhaillaan pakolaiskiintiön kasvattamista.
Hallituksen toimenpiteillä voidaan lyhyellä tähtäyksellä hidastaa valtion velkaantumista, mutta säästöt on priorisoitu väärin ja epäoikeudenmukaisella tavalla. Maailmanparantaminen on etusijalla. Suomalaiselle yrittäjälle ja työntekijälle on jätetty maksumiehen rooli.
Kansanedustajat Jussi Halla-aho ja Olli Immonen

Halla-aho ja Immonen: Hallituksen prioriteetit ovat edelleen kateissa

Vaasalainen toimittaja ja kansanedustaja Maria Tolppanen on tehnyt 33-vuotisen työuran Yleisradion toimittajana ja freelance-toimittajana. Hän on tuottanut Yleisradiolle lukuisia dokumentteja, uutisraportteja ja ohjelmia laidasta laitaan, oikeastaan kaikkea muuta paitsi hartaus- ja musiikkiohjelmia. Tolppanen on syntyjään kemiläinen, mennyt naimisiin ja hankkinut lapsensa Rovaniemellä ja muuttanut Vaasaan vuonna 1986.
Tolppanen on myös istunut Journalistiliiton radio- ja tvfreelancerien ammattiosaston FAO:n hallituksessa yli kaksikymmentä vuotta sekä Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n hallituksessa kaksi kautta. Hän on ollut mukana sorvaamassa oman alansa työehtosopimuksia Etelärannassa.
&#8211; Brysseliin tarvitaan ehdokkaita, joilta löytyy tietoa, taitoa ja uskallusta. Pitkä toimittajanura ja kauteni eduskunnassa ovat antaneet minulle eväitä siihen, että pystyn poimimaan olennaisen ja tarttumaan siihen. Kuvia en kumartele enkä satuja säikähtele. Peruslähtökohtani on välittäminen; pitää mennä ihminen edellä eikä rahan mahti edellä. Liituraitaedustajaksi en ole pyrkimässä, siitä huolimatta pyrin luomaan hyvät suhteet muihin ryhmiin, Tolppanen sanoo.
<h4>Työttömyys on Euroopan suurin ongelma</h4>
Euroopan suurin ongelma Tolppasen mukaan on työttömyys, joka kulkee käsi kädessä talousvaikeuksien kanssa. Jos veroeurojen virtaaminen veroparatiiseihin estettäisiin, olisi Euroopalla varaa hoitaa työllisyys ja talous kuntoon.
&#8211; EU:n hallitsematon sosiaalinen ulottuvuus on saatava kuriin. Suomi esimerkiksi maksaa Suomessa työskentelevien unionikansalaisten perheille perhe-etuudet, kuten kotihoidontuen, vaikka perhe ei olisi koskaan edes käynyt Suomessa. Lisäksi uusi direktiivi takaa EU:n ulkopuolelta töihin tulevalle suomalaisen sosiaaliturvan vain neljän viikon maassa oleskelun jälkeen. Tähän meillä ei ole varaa. Unioni yrittää muuttaa hyvän asumisperusteisen sosiaaliturvamme työperusteiseksi, joka on ehdottomasti huonompi vaihtoehto.
EU:n tulevaisuuden Tolppanen näkee horjuvana eikä ole lainkaan vakuuttunut siitä, että koko unionia on olemassa enää viidentoista vuoden päästä. EU unohtaa tyystin Suomen kaltaiset pohjoiset kolkat, joissa ongelmat ovat tyystin toiset kuin Etelä-Euroopassa. EU:n pitäisi toimia siten, että kansallisetkin ongelmat tulisivat kunnioitetuiksi.
&#8211; Pelkään pahoin unionin kaatuvan omaan mahdottomuuteensa pankkiunioni- ja liittovaltiohaaveidensa kanssa, Tolppanen arvelee.
<h4>Koko kakkua ei voi syödä</h4>
Politiikka vie suurimman osan Tolppasen vapaa-ajasta, mutta englantia ja ruotsia hän opiskelee pari kolme kertaa viikossa, ja uintia silloin kun ehtii. Lukemis- ja elokuvaharrastukselle ei enää riitä aikaa. Laatuajan viettäminen ystävien kanssa on tärkeä henkireikä. Lisäksi leskeksi jääneellä Tolppasella on Vaasassa kolme lasta ja neljä lastenlasta, joita hän tapaa viikoittain.
Vaalityötä Tolppanen aikoo jatkaa samalla kaavalla kuin eduskuntavaaleissakin, kirjoittamalla ja puhumalla samoista asioista ja kiertämällä maata sen, minkä eduskuntatyö antaa myöden. Ensisijalla on Vaasan vaalipiiri sekä Lappi, joka on aina ollut lähellä Tolppasen sydäntä. Kierrettyä tulee myös Helsinki ja Uusimaa, koska työmaa on pääkaupunkiseudulla.
&#8211; Mielellään kiertäisin koko maan, mutta ymmärrän ettei koko kakkua voi syödä. Johonkin pitää keskittyä.
Tolppanen ei ole säästänyt sukanvarteen EU-vaaleja varten eikä hänellä ole varsinaista vaalibudjettia suunniteltuna. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa Tolppaselta paloi omaa rahaa vain kuutisen tuhatta euroa kannattajien tekemän valtavan ja pyyteettömän vapaaehtoistyön ansiosta.
&#8211; On myös muistettava, että EU-vaali ei ole henkilövaali, vaan ennen muuta puoluevaali. Nämä vaalit ratkaisevat, tuleeko Euroopasta liittovaltio ja jatkuuko suomalaisten veroeurojen jakaminen ympäri Eurooppaa ja nykyisin jopa maailmaa.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-032014/">Perussuomalainen 3/2014</a> -lehdessä.

Maria Tolppanen: EU tarvitsee tietoa, taitoa ja uskallusta

Valtiovetoinen Finnair lennättää emonsa työttömyyskortistoon. Yhtiö haluaa palkata ulkomaista työvoimaa Amerikan lennoilleen. TE-keskus on antanut työluvat Euroopan ulkopuolisille työntekijöille. Käsittämätön päätös, kun tiedetään, että Finnair on lomauttanut omaa väkeään.
Aikaisemmin Finnair palkkasi kiinalaista työvoimaa Aasian lennoilleen 400 euron kuukausipalkalla. Tähänkö on tultu?
Halpatyövoimaa, ihmisten hädänalaisen aseman hyväksikäyttöä, suomalaisen työvoiman hylkäämistä. Onko tämän narun toisessa päässä suomalaisen sosiaaliturvankin avaaminen nyt myös amerikkalaisille? Unionin asukkaillehan olemme jo sosiaaliturvamme avanneet, samoin yhdistelmädirektiivin myötä unionin ulkopuolisille Suomessa töitä tekeville ihmisille. Pääsevätkö amerikkalaiset lentoemännät nyt esimerkiksi suomalaisen työttömyysturvan piiriin? Eihän sitä koskaan tiedä, jos puolen vuoden jälkeen Finnair löytää halvempaa työvoimaa jenkkilennoilleen.
Missä ovat ministerit? Nyt tarvitaan työministeri Lauri Ihalaista ja valtion omistajaohjauksesta vastaavaa ministeri Pekka Haavistoa. Nyt on näytön paikka. Miten te pidätte suomalaisista ja suomalaisten eduista huolta?

Lentoemäntien ammatti lentämässä pois suomalaisten ammattikartalta

Kolmansista maista tulevilla työntekijöillä on Suomessa sama sosiaaliturva kuin oman maan kansalaisilla. Hallitus esitti ja ajoi läpi niin sanonut EU:sta määrätyt yhdistelmälupa- ja potilasdirektiivit viime syksynä. Perussuomalaiset vastustivat muutosta jyrkästi.
Esityksillä haluttiin kasvattaa ja tukea työperäistä maahanmuuttoa kolmansista maista ja saattaa heidät laajasti sosiaaliturvamme piiriin. Jokainen ymmärtää, mitä seuraa kun vähäistä kakkua jakaa yhä useampi, perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä huokaisee.
&#8211; Edessä on suomalaisille vakavia sosiaaliturvan ja turvaverkkojen heikennyksiä, joista olemme nähneet vasta alkusoittoa. Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet vastustivat näitä esityksiä ja toimme vahvasti esiin niiden ongelmallisuuden &#8211; tuloksetta. Esitykset menivät salissa heittämällä läpi.
Perussuomalaiset ilmaisivat huolensa myös uudistusten kustannusvaikutuksista, joita ei vielä tiedetä.
&#8211; Kukaan ei tiedä, miten paljon esimerkiksi ulkomaille maksetaan lapsilisiä, Mäntylä huomauttaa.
Hallitus haluaa halpaa työvoimaa
Mäntylä on erityisen huolissaan kasvavasta työttömyydestä ja jatkuvista yt-neuvotteluista.
&#8211; Tämän hallituksen aikana Suomesta on hävinnyt käsittämätön määrä työpaikkoja. Hallituspuolueista on väläytelty palkka-alea &#8211; ensin nuorille ja nyt muillekin. Ilmeisesti meille todella halutaan luoda halpatyövoimamarkkinat, Mäntylä puuskahtaa ja muistuttaa näidenkin maahanmuuttajien päätyvän työssäoloehdon täytyttyä sosiaaliturvamme piiriin.
&#8211; Olemme tilanteessa, jossa on odotettavissa todella vakavia leikkauksia ja heikennyksiä suomalaisten sosiaaliturvaan. Oli täysin kohtuutonta toimeenpanna direktiivi, jolla sosiaaliturva avattiin koskemaan yhä laajempaa joukkoa, kun emme pysty huolehtimaan kohta edes oman maamme kansalaisista.
Päätösvalta lipuu käsistä
EU ohjaa Suomea yhä enemmän kohti terveydenhuollon ja sosiaaliturvan harmonisointia. Sitä, että viime kädessä päätöksenteko kansallisesta terveydenhuollosta, sosiaalipolitiikasta ja siihen liittyvästä taloudesta on aivan muualla kuin Suomessa.
&#8211; Pienin askelin tapahtuva toiminta on monin tavoin helpompaa toteuttaa kuin suurempi kertarysäys. Näin emme oikein huomaakaan, kuinka olemme menossa kohti liittovaltiota ja todellisuutta, jossa päätösvalta on muualla. Tämänkin vuoksi tulevilla EU-vaaleilla on paljon suurempi merkitys kuin moni ehkä ymmärtääkään, Mäntylä muistuttaa.

Mäntylä: EU-vaaleissa äänestetään myös suomalaisesta sosiaaliturvasta

EU:n päätöksenteko kiinnostaa maan korkeinta poliittista johtoa. Pääministeripuolue heittää EU-kehiin istuvia ja entisiä ministereitä. Miten käy pääministerin, kun peräti kaksi hänen ministeriään on valmis jättämään hallituksen. Toisaalta pääministeri itsekin kolkuttelee EU:n kovapalkkaisimpia ovia. Mutta se näyttää kummalliselta, että Katainen haluaa kahden ministerinsä rinnalle vielä yhden entisen kokoomusministerin. Ettei pelin henki vain olisi se, että ykkösehdokkaiden pallia halutaan horjuttaa ja ääniä jakaa. Tai ehkäpä tämä on pieni muistutus siitä, että ministereillä on vastuunsa myös Suomessa, mene ja tiedä.
Hallituspuolueista myös vasemmistoliitto on valmis luopumaan ministeristään. Jos vielä SDP laittaa ministeritasoa peliin suuren valiokunnan puheenjohtajan lisäksi, näyttää asetelma oudolta. Mutta tämä on politiikkaa. Ministereiden on joka tapauksessa lusikoitava kotimaassa keittämänsä soppa, vaikka se maistuisi kitkerältä. Tosin nyt saattaa käydä niin, että yksi sopan keittäjistä pääsee pälkähästä ja avaa EU-oven. Mutta kaikki Suomen ministerit eivät tuosta oviaukosta mahdu.
Ministerit tietävät, että yli 80 prosenttia lainsäädännöstämme sanellaan unionista. Suomessa ei näihin asioihin voida vaikuttaa. Kun direktiivi tulee, meidän valtamme yltää sanamuotoihin ja siihen, milloin haluamme ottaa direktiivin käyttöön. Suomen tehtävänä on lähinnä leimata annettu säädös.
Näin tuli hyväksyttyä muun muassa se, että esimerkiksi Suomessa työssäkäyvän tallinnalaisen lapsille maksetaan suomalainen lapsilisä Tallinnaan. Samoin hyväksyttiin se sosiaalisen ulottuvuuden vaatimus, jonka mukaan esimerkiksi Somaliasta ja Etiopiasta Suomeen töihin tuleva saa suomalaisen sosiaaliturvan ja lapsilisät sillä perusteella, että hän on töissä täällä. Perinteisesti meidän sosiaaliturvamme on ollut asumisperusteista, nyt sitä muutetaan direktiivien voimalla työperusteiseksi, joka on ehdottomasti suomalaisille huonompi vaihtoehto.
Tällä hetkellä ongelmana on myös se, ettei EU noudata omia sääntöjään. Esimerkiksi oman velan maksattaminen muilla on vastoin yhteisiä sopimuksia. Silti Suomi on tukenut Euroopan pankkeja riihikuivilla euroilla. Ikävintä on, että raha on peräisin lainarahasta ja Suomi velkaantuu koko ajan. Rahaa on lainattu mm Kreikkaan, joka toki on maksanut lainastaan korkoja, mutta Suomi on palauttanut korot, koska emme kuulemma voi ottaa heiltä rahaa vastaan. Ihme juttu. Muistan, kuinka silloin, kun rahaa lapioitiin, meille vakuuteltiin, että diili on hyvä, saamme korkotuloja. Silloin ei koron palauttamisesta puhuttu mitään.
Riihikuivan lisäksi olemme taanneet, antaneet vakuuksia kymmeniä miljardeja. Jos kaikki takuut lankeavat maksettavaksi, on meiltä löydyttävä liki 40 miljardia euroa Euroopan pelastamiseksi. Tämä kaikki samaan aikaan, kun jo kuusi vuotta kestänyt eurokriisi olisi ratkaistavissa EU:n omia sääntöjä noudattaen katkaisemalla rahavirrat veroparatiiseihin. Mutta sitä ei haluta tehdä. Sen sijaan annoimme apuamme myös Kyprokselle, vaikka saari tuntuu olevan yksi Euroopan suurimmista rahanpesun pesuloista.
Nähtäväksi jää, luottavatko suomalaiset ministereihinsä ja antavat heille tukensa kevään vaaleissa. Ehdolla ovat samat ministerit, jotka keittivät sotesoppaa, maustoivat sen kuntauudistuksella ja jota tarjoillaan rakennepakettina. Tästä sopasta on sanottava: aatsipoppaa, pojat teki soppaa, josta ne ei ees tykkää.
Maria Tolppanen 
Kansanedustaja (ps)

Kolkuttelua EU:n ovella

Tunnen itseni eurooppalaiseksi. Pidän tärkeänä sitä, että Suomi on avoin, eurooppalainen ja itsenäinen valtio. Yhteistyön on oltava meille tärkeä asia, mutta kuitenkin niin, että päätöksenteko on omissa käsissämme. Vain me tiedämme mikä on Suomen etu.
Kirjoitan aiheesta, koska ennen joulua eduskunnassa jälleen kerran nuijittiin nippu lakeja, jotka ovat peräisin Brysselistä. Kolme sosiaaliturvaan liittyvää lakiesitystä hyväksyttiin Keskustan ja hallituspuolueiden voimin.
Kysymys oli merkittävästä muutoksesta sosiaaliturvaamme. Jatkossa Suomen valtio maksaa myös EU:n ulkopuolelta tuleville ihmisille. Lailla säädetään muun muassa siitä, minkälaisen työskentelyn perusteella Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen työhön tuleva työntekijä kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, vaikka hän ei asuisi Suomessa vakinaisesti.
Tämä pyrkii romuttamaan suomalaisen sosiaaliturvan asumisperusteisuuden periaatteen. Pääsy sosiaaliturvan piiriin voi aueta varsin vähäisellä ja lyhytaikaisella työskentelyllä Suomessa.
Laki avaa myös suomalaisen työttömyysturvan kolmansista maista tuleville henkilöille, vaikka näitä ei pidettäisi Suomessa asuvina.
Yhdistelmälupadirektiivin myötä EU:n ulkopuolisen  maan kansalaisella on oikeus työttömyyspäivärahaan, mikäli hän on ollut vähintään kuuden kuukauden ajan työsuhteessa, ja sen jälkeen rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, vaikka henkilö ei asuisi Suomessa. Uskon, että uusi järjestelmä lisää väärinkäytöksiä.
Niin näissä kuin muissakin asioissa, tarpeen mukaan,  komissio on valmis viemään jäsenvaltion EU-tuomioistuimeen, mikäli direktiivejä ei viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Talouselämä-lehden mukaan näin kävikin Suomen osalta marraskuun lopulla.
Pidän tärkeänä hädässä olevien auttamista, mutta keinot ja tapa kuinka toimitaan, on oltava tarkoituksen mukaisia. Suomalaisten maksamilla veroilla olisi mielestäni ensisijaisesti huolehdittava kotimaan kansalaisten välttämättömästä hyvinvoinnista. Auttamisen pitäisi aina perustua vapaaehtoisuuteen, silloin antajakin saa siitä hyvän mielen.
Pelkäänpä, että tällainen lainsäädäntö murentaa veronmaksumotiivia.
Kaj Turunen, 
Kansanedustaja

Suomalaista sosiaaliturvaa – etänä

Kansanedustaja Jussi Halla-aho on jättänyt tänään Eduskunnassa kirjallisen kysymyksen toimeentulotukilain ja ulkomaalaislain ristiriidasta. Suomalaista sosiaaliturvaa avataan ensi vuoden alusta EU:n yhdistelmälupadirektiivin mukaisesti myös EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleville.
Halla-aho <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-kyselytunnilla-suomi-omaksuu-saastojen-keskella-maailman-sosiaalitoimiston-roolin/">kysyi</a> suullisella kyselytunnilla 5.12.2013 ulkomaalaislain ja toimeentulotukilain välisestä ristiriidasta: Suomessa oleskelevan ulkomaalaisen on pääsääntöisesti kyettävä huolehtimaan toimeentulostaan ilman toistuvaa toimeentulotukeen turvautumista. Sosiaalihuoltolain salassapitomääräykset kuitenkin estävät sosiaaliviranomaista luovuttamasta tietoja oma-aloitteisesti oleskelulupaviranomaiselle. Tämä estää ulkomaalaislain toteutumisen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti jo vuonna 2011 toimeentulotukilain muutosta ristiriidan korjaamiseksi, mutta lakiesitystä ei ole vieläkään tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen suullisella kyselytunnilla (5.12.2013) Halla-aholle antaman vastauksen mukaan työryhmä selvittää parhaillaan toimeentulotuen maksamisen erityistilanteita. Koska tällainen selvitys on jo olemassa, on Halla-ahon mukaan tarpeen kysyä, miksei muutosesitys ole kahden vuoden aikana edennyt lainkaan. Epäselvää on hänen mukaansa myös se, mihin työryhmään ministeri vastauksessaan viittasi.
&#8211; Eikö ole julkisen talouden resurssien tuhlausta selvittää samaa asiaa uudestaan, Halla-aho pohtii.
Halla-aho toteaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän kannasta poiketen, että toimeentulotukiviranomaiselle tulee oikeuden sijaan asettaa velvollisuus tiedonantoon maahanmuuttoviranomaiselle.
&#8211; Harkintaan perustuva oikeus vaarantaisi ulkomaalaislain toteutumisen ja olisi veronmaksajan intressien vastainen, mutta se myös asettaisi Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan riippuen asuinkunnasta ja siitä, kenen kanssa toimeentulotukiasioissa asioidaan. Tätä kantaa tullaan tarvittaessa myös edistämään lakialoitteella, Halla-aho lupaa.

Suomalainen sosiaaliturva avautumassa EU:n ulkopuolisille – Halla-aho kysyy lakien ristiriidasta

Perussuomalaiset avasivat eduskunnan kyselytunnilla keskustelun sosiaalitukiin perustuvasta turismista. Yhdistelmälupadirektiivi avaa sosiaaliturvan maahan tuleville työntekijöille ja opiskelijoille. Keskustelussa viitattiin myös Helsingin kaupungin päätökseen avata terveyspalveluitaan myös maassa laittomasti oleskeleville maahanmuuttajille.
Jussi Halla-aho (ps.) kysyi hallitukselta, katsooko hallitus, että sosiaalitukien avaaminen kolmansien maiden kansalaisille ei edistä sosiaalitukijärjestelmän kriisiytymistä ja vaaranna sosiaalitukien asumisperusteisuutta.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vastasi, että Suomi pyrkii pitämään kiinni asumisperusteisesta sosiaaliturvasta, mutta EU tuo tähän ongelmansa.
&#8211; Suomessa on asumisperustainen sosiaaliturva ja EU:ssa työperustainen. On pitänyt miettiä, miten nämä sovitetaan yhteen. Ei ole tarkoitus muuttaa järjestelmää, vaan sovittaa sitä direktiiveihin. Asiasta on kuitenkin monta näkemystä ja sijaa populismille, joten käynnistämme selvityksen ja katsomme kevään aikana, millainen on asumisperäinen sosiaaliturvamme ja miten siihen lisätään työperäinen sosiaaliturva, joka on väistämättä meille tulossa, Risikko vastasi.
Suomi maailman sosiaalitoimisto?
Halla-aho jatkoi, että on vaikeaa hyväksyä säästöjen keskellä, että Suomi omaksuu maailman sosiaalitoimiston roolin.
&#8211; Esimerkiksi Helsingissä vihreät, vasemmistoliittolaiset ja demarit ovat päättäneet avata kaupungin terveyspalvelut maassa laittomasti oleskeleville ihmisille. Hallituksessa samat puolueet ovat vaatineet, ettei kunnille saa sälyttää uusia tehtäviä. On selvää, että antelias sosiaaliturva luo voimakkaan houkuttimen köyhien maiden ihmisille. Britannia on omaksunut tiukemman kannan sosiaaliturismille eli sosiaalitukien hyväksikäytölle. Onko hallituksella käytössään puolueettomia arvioita sosiaalitukien hyväksikäytöstä ja onko se käyttänyt hyväksi kaikki direktiivien soveltamiseen kuuluvat kansalliset rajoitukset?
Risikko vastasi ymmärtävänsä kysymyksen ja miettineensä itse, miten säännökset sovitetaan yhteen niin, ettei maahan tultaisi sosiaalitukien vuoksi.
&#8211; Se ei saa olla maahantulon lähtökohta, vaan työperäisyys, ministeri linjasi ja sanoi hätätilassa haettavan turvapaikan olevan oma lukunsa.
&#8211; Meillä on tarkat säännöt direktiivien soveltamisesta. Mutta on niin monenlaisia direktiiveja, että olen päättänyt tilata ulkopuolisen henkilön selvittämään, miten säilytämme asumisperustaisen pohjoismaistyyppisen sosiaaliturvan ja yhdistämme siihen työperäisen sosiaaliturvan. Tästä valmistuu kevään aikana selvitys. Sitten toivon, että voimme tässä salissa keskustella, miten järjestelmä alkaa toimimaan, ministeri kertoi ja sanoi, että tämä perkaus olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.
Hanna Mäntylä (ps.) ihmetteli, miksei sosiaalitukien avaamisesta koituvia kustannuksia ei ole tuotu esiin.
&#8211; On vain leppoisia ja vähätteleviä arvioita ja mututuntumaa. Kuitenkin muiden maiden esimerkit osoittavat selkeästi, mitä seurauksia sosiaaliturvan avaamisella on ollut. Kaavailtu muutos tuo todella vakavasti otettavia ja vaikeasti ennakoitavia muutoksia ja myös yhteiskunnallisia paineita. EU ohjaa meitä yhä vahvemmin sosiaaliturvan harmonisointia kohti. Päätösvalta siirtyy Suomesta pois, Mäntylä moitti.
&#8211; Hyväksyttekö kehityssuunnan ja jos ette, mitä aiotte asian hyväksi tehdä, Mäntylä kysyi.
Risikko vastasi, että hallitus aikoo pitää kiinni omasta päätösvallastaan sosiaaliturvan järjestämisen tavasta. Hän sanoi myös, ettei terveydenhoito koskisi monia ulkomaisia ihmisiä. 
Kokoomuksen Lasse Männistö säesti kysymällä, pitäisikö valtakunnan tasolla hakea malli, jota sovellettaisiin kunnissa sen sijaan, että kunnat päättävät itse, kuten Helsingissä on tehty, että terveydenhoitoa annetaan tarvittaessa, vai pitäisikö Helsingin vastata koko Suomen paperittomista maahanmuuttajista?
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) vastasi, ettei hän tietenkään kannata, että Helsinki vastaisi koko Suomen paperittomista. Mutta heitä asuu metropolialueella paljon. Hän piti tärkeänä, että he voivat turvautua joihinkin terveyspalveluihin esimerkiksi kansanterveyden kannalta merkittävien sairauksien hallitsemiseksi.
&#8211; Asian pohdinta on käynnissä ja myös valtakunnallinen linja tarvitaan. Ei ole järkevää edetä kuntakohtaisesti, mutta Helsingin päätös on perusteltu, hän vastasi.
<h4>Virolaisten kirvesmiesten lapsilisät Viroon?</h4>
Kristiina Salonen (sd.) kysyi virolaisista kirvesmiehistä, joiden lapset saavat lapsilisiä Suomesta Viroon.
&#8211; Suomessa lapsilisä on sidottu asumiseen, mutta EU:ssa lapsilisä on sidottu työhön. Eli lapsilisän maksaa se maa, jossa henkilö on töissä. Mutta EU:n jäsenmaista yli puolet on sellaisia, joissa lapsilisää maksetaan asumisen perusteella. Millaisia keskusteluita on käyty siitä, että EU vaihtaisi käytäntöä niin, että lapsilisä voitaisiin sitoa asumiseen, mikä poistaisi väärinkäytökset, joista on puhuttu?
&#8211; Tämä on hyvä esimerkki, joka mietityttää, että mihin kaikkeen erilaiset direktiivit vaikuttavat, mihin maahan tuleva ihminen on oikeutettu, mikä direktiivi siihen vaikuttaa ja mikä on maan oma lainsäädäntö, Risikko totesi ja kertoi työryhmän ratkovan asioita kevääseen mennessä niin, että suuret ongelmat ja kustannukset torpataan niin, ettei väliinputoajia jää ja järjestelmässä toteutuu myös EU:n yhdenvertaisuusperiaate.
<h4>30 miljoonaa turhaa toimeentulotukea?</h4>
Halla-aho kysyi, eikö laki toimeentulotuesta estä ulkomaalaislain toteutumisen? Ulkomaalaislain perusteella maassa asuvan täytyy kyetä elättämään itse itsensä, mutta toimeentulotuesta vastaavat viranomaiset eivät saa kertoa toimeentuloasiakkuudesta ulkomaalaisviranomaisille.
&#8211; Pelkästään Helsingissä on 9 000 ulkomaalaista kotitaloutta, jotka ovat toimeentulotuen asiakkaita. Näihin maksettiin tukea viime vuonna yli 30 miljoonaa euroa. Talouksiin, joilla ei ole ulkomaalaislain mukaan maassaolon edellytyksiä. Aikooko hallitus ryhtyä asiassa toimiin?
Susanna Huovinen sanoi asian nousseen esiin eduskunnassa. Työryhmä selvittää toimeentulotuen edellytyksiä parhaillaan. Sosiaaliviranomainen ei voi olla aloitteellinen. Maahanmuuttoviranomainen voi halutessaan kysyä tietoja ja ne annetaan. Sosiaaliviranomainen voi olla tarvittaessa halutessaan aloitteellinen itsekin, Huovinen vastasi.

Halla-aho kyselytunnilla: ”Suomi omaksuu säästöjen keskellä maailman sosiaalitoimiston roolin”

Mikäli eduskunnassa parhaillaan käsiteltävät hallituksen esitykset menevät läpi, kolmansien maiden kansalaiset pääsevät jatkossa kattavan suomalaisen sosiaaliturvan piirin hyvin lyhyen ja vähäisen työmarkkinoilla olon jälkeen. Muutosten taustalla on Euroopan komission antama potilas- ja yhdistelmälupadirektiivi, joka avaa suomalaisen sosiaaliturvan EU:n ulkopuolelta tuleville kolmansien maiden kansalaisille.
&#8211; Eduskunnassa on juuri nyt käsittelyssä useita hallituksen esityksiä, joiden kokonaisvaikutus on laaja ja perusteellinen, perussuomalaisten kansanedustajat Hanna Mäntylä ja Jari Lindström huolestuneina selventävät.
Perussuomalaiset ovat erittäin huolestuneita siitä, että Suomen asumisperusteista terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa ollaan parhaillaan murentamassa pala palalta. He kertovat, että hallituksen esitykset rajat ylittävästä terveydenhuollosta, työttömyysturvalain ja ulkomaalaislain muuttamisesta sekä EU:n yhdistelmälupadirektiivi liittyvät kaikki talous- ja rahaliitto EMU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseen.
&#8211; Erilaiset perhe-etuudet ulottuvat jopa työntekijän perheenjäseniin. Muutokset  ovat myrkkyä julkiselle sektorille, joka jo ennestään rimpuilee kasvavien kustannuspaineiden puristuksissa, perussuomalaiset täsmentävät.
&#8211; Pala palalta etenemisen vaihtoehto on valittu todennäköisimmin siksi, että sosiaalipolitiikan siirtäminen kertarysäyksellä jäsenmailta EU:lle olisi poliittisesti mahdotonta. Pitkän aikavälin tavoitteena euroalueelle halutaan oma autonominen budjetti, josta solidaarisuuden nimissä voidaan tukea niitä maita, jotka erilaisten rahoitusongelmien vuoksi tarvitsevat apua julkisen sektorinsa vahvistamiseen.
Perussuomalaiset eivät anna tukeaan EMU:n sosiaaliselle ulottuvuudelle.
&#8211; Olemme jättäneet hallituksen esityksiin perustellut vastalauseet esitysten hylkäämiseksi ja tänään nostimme aiheen esiin myös suullisella kyselytunnilla. Uskomme ja luotamme siihen, että suomalaiset osaavat itse pitää huolta kansallisesta sosiaaliturvasta. Päätökset suomalaisen sosiaaliturvan tasosta tulee jatkossakin tehdä Suomessa, ei EU-tasolla Brysselissä. Suomalaisten veronmaksajien kontolle ei voi sälyttää vastuuta koko euroalueen sosiaalijärjestelmästä, Mäntylä ja Lindström painottavat.

Yhdistelmälupadirektiivi

Eurovaaliehdokas Piritta Poikonen: Lapsilisiä on maksettu jo vuosikausia ulkomaille

Maria Tolppanen: Jokainen ääni on tärkeä

Mäntylä: ”Suomalaiset leipovat kakkua, syöjiksi kutsutaan koko maailma”

Halla-aho vappupuheessaan: ”Suomesta on käytännössä tullut Tallinnan sosiaalitoimisto”

Jani Kolehmainen: Virolaisissa yrityksissä suomalainen lapsilisä palkanjatkeena

Tolppanen: Lihottaako hallitus kehyspäätöksillä eläkepomojen pankkitilejä?

Maria Lohela: Ulkomaisille maksetaan lapsilisiä lähes nyt leikattu määrä

Rekisteröitynyt kerjäläinen = työperäinen kerjäläinen

Halla-aho ja Immonen: Hallituksen prioriteetit ovat edelleen kateissa

Maria Tolppanen: EU tarvitsee tietoa, taitoa ja uskallusta

Lentoemäntien ammatti lentämässä pois suomalaisten ammattikartalta

Mäntylä: EU-vaaleissa äänestetään myös suomalaisesta sosiaaliturvasta

Kolkuttelua EU:n ovella

Suomalaista sosiaaliturvaa – etänä

Suomalainen sosiaaliturva avautumassa EU:n ulkopuolisille – Halla-aho kysyy lakien ristiriidasta

Halla-aho kyselytunnilla: ”Suomi omaksuu säästöjen keskellä maailman sosiaalitoimiston roolin”

EU:n ulkopuolisille suomalainen sosiaaliturva hyvin lyhyen työmarkkinoilla olon jälkeen?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025