

LEHTIKUVA
Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee
Metsästys on ensimmäistä kertaa kirjattuna nykyisessä hallitusohjelmassa. Metsästys onkin arvokas osa suomalaista elämäntapaa. Hallitus tunnustaa metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen ja samalla ilmoittaa halunsa turvata metsästyksen tulevaisuuden. Hallitusohjelma torjuu metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua, eikä sen myötä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla.
Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta. Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys on riistakannan hoitoa. Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on yksi näistä metsästyskortillisista.
– Metsästäjät tekevät arvokasta työtä myös suurriistaan liittyvässä virka-aputoiminnassa. Tämä ns. SRVA-toiminta antaa poliisille virka-apua suurriistakonflikteissa, kuten esimerkiksi hirvieläinten ja suurpetojen kolaritilanteissa. Tämän toiminnan tulee jatkua, ja siksi on tärkeää, että eduskunnassa reagoidaan kasvaviin suurpetokantoihin, sanoo Strandman.
Petokannat kasvaneet liian suuriksi
Strandmanin mielestä sekä EU:n että kansallisen edunvalvonnan ja lainvalmistelun tulee turvata myös suden, karhun ja ilveksen metsästys. Jo aloitettua työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi tulee jatkaa eduskunnan päätöksen mukaisesti.
– Viime päivinä karhujen ja ilvesten metsästykseen liittyen on tullut esiin perustelematonta lupien epäämistä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää noin 2 500 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta on kasvanut. Karhukanta on noin 1 800 yksilöä ja susikanta 40-45 perhelaumaa, mikä tarkoittaa reilua 300 sutta. Nämä lukemat ovat Suomen luontoon liian korkeita, ja tämän vuoksi meillä tulee harjoittaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.
Metsästysharrastuksen on saatava jatkua
Maa- ja metsätalousministeri on antanut susiasetuksen, jonka mukaan metsästykseen saa myöntää enintään 28 suden poikkeusluvan. Lisäksi Suomen Riistakeskus voi myöntää luvan tapauskohtaisen harkinnan perusteella – myös kannanhoidollisella perusteella. Strandman muistuttaa metsästämisen syistä:
– Suurpetoja tulee metsästää, jotta lajit pysyvät ihmisarkoina ja niiden lukumäärä luonnon paikallisen sietokyvyn mukaisena. Ei voi myöskään olla niin, että pikkuoppilaille joudutaan järjestämään ylimääräisiä koulukyytejä sen vuoksi, että suurpedot uhkaavat koulumatkoilla. Viikoittain olemme saaneet lukea surullisia uutisia lammastiloilta, kun sudet ovat hyökänneet lammaslaumojen kimppuun, tappaen usein koko lammaskatraan. Monet metsästäjät ovat tänäkin syksynä menettäneet uskollisen ystävänsä, itse kouluttamansa metsästyskoiran suden hampaisiin.
– Haluan rauhoitella metsästäjiä, sillä teemme eduskunnassa toimia pitkäjänteisesti, että suurpetokanta Suomessa tullaan saamaan tasapainoon ja rauhalliseksi. Metsästäjien tulee jatkaa arvokasta metsästyskoirien jalostusta ja metsästysharrastusta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- susiasetus suurpetokannat Jaana Strandman ilves luonnon monimuotoisuus karhut suurpedot susikanta luonnonsuojelu Hallitusohjelma riistanhoito Metsästys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Simula iloitsee susiasetuksen etenemisestä: ”Kaikki keinot käyttöön, jotta metsästys helpottuu ja susiongelmia voidaan ennaltaehkäistä”

Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Antikainen: Kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuus turvataan

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu

Komissio esittää suden suojelutason alentamista – Jenna Simula: ”Merkittävä uutinen suomalaiselle metsästykselle”

Hakkarainen EU:n suurpetopolitiikasta: Toteutuuko yhtenäinen tulkinta naapurimaissakaan?

Afrikkalainen sikarutto uhkaa suomalaisia tuotantotiloja – Koponen: Villisikakanta saatava alas ja nopeasti

Antikainen: Suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista on kiirehdittävä

Suurpedot uhkaavat metsäpeurojen elinmahdollisuuksia Suomessa – Polviselta kirjallinen kysymys metsäpeuran tilanteesta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








