

Martti Kainulainen
Hallitus tiukentaa ampumarata- ja aseidensäilytyslakeja
Hallitus aikoo kiristää ampuma-aseiden säilytystä ja ampumaratoja koskevia lakeja. Eduskunta keskusteli asioita koskevasta esityksestä keskiviikkona lakiesityksessään.
Aseiden säilytysmääräysten osalta laista poistuu mahdollisuus säilyttää ase lukitsematta niin, että aseesta poistettaisiin osa, kuten lukko ja nämä osat säilytettäisiin eri paikoissa. Kaikkien vähintään viisi asetta omistavien täytyisi myös hankkia määräykset täyttävä lukittava asekaappi.
Ampumaratojen lupaehtoja kiristettäisiin. Vähäisen ampumamäärän ampumaradan raja tulisi 10 000 laukaukseen. Tätä pitävät ampumaharrastajat aivan liian pienenä: Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savolan (kesk.) mukaan raja pitäisi nostaa vähintään 50 000 laukaukseen. Jo yksi huipulle pyrkivä ampuja voi ampua jopa 20-30 000 laukausta vuodessa.
Immonen: Harrastusta vaikeutettu jatkuvasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan nykyinen ja jo edellinen hallitus vaikeuttivat johdonmukaisesti metsästäjien ja aseharrastajien toimintaa. Ehdotetut kiristykset jatkavat samaa kehitystä.
Ampumaratoja ylläpitävät seurat huolehtivat jo nyt ratojen turvallisuudesta ympäristönsuojelulain ja -asetusten mukaisesti. Erillisen ampumarataluvan säätäminen lisää byrokratiaa entisestään ja aivan turhaan. Hänen mukaansa eduskunnalla ei ole mitään syytä säätää ampumaratalupaa eikä lisätä poliisin työtaakkaa ratojen turvallisuuden valvontavelvollisuudella.
Immonen sanoi aseharrastajien pitävän tilannetta erityisen tuskastuttavana ja kertoi erään aseharrastajan sanoneen, että hallitus on pettänyt kaikki lupauksensa ampuma-asetaitojen ylläpitämisestä maassamme.
– Hallituksella näyttää todellakin olevan aikomuksena asteittain ajaa koko ampuma-ase- ja metsästysharrastus alas ja tehdä mahdottomaksi tavallisten ihmisten mahdollisuudet hankkia ja omistaa ampuma-aseita, Immonen moitti.
Kaikille radoille pitäisi hakea virallinen lupa
Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohelan mukaan 10 000 laukauksen raja tarkoittaa käytännössä, että kaikki seurat joutuvat hakemaan lupaa Poliisihallitukselta. Näin käy jo viiden hengen seuralla, jonka jäsenet ampuvat 100 laukausta kuussa.
– Näillä viiden hengen seuroilla ei ole mahdollisuuksia ampumaradan ylläpidon vaatimiin velvoitteisiin, Lohela pahoitteli.
Puoluetoveri Kimmo Kivelä totesi kouluampumisten ja rikollisten laittomien aseiden johtaneen aselain kiristyksiin.
– Tällaiset asiat eivät saisi johtaa rehellisten ja vastuullisten ampumaharrastajien ja metsästäjien syyllistämiseen, Kivelä vetosi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








