LEHTIKUVA
Verohallinnon tehovalvonta paljasti pitsa-, kebab- ja kiinalaisravintoloista yli 11 miljoonan euron edestä maksamattomia veroja ja lähes 200 rikosepäilyä. Viranomaiset korostavat, että suurin osa suomalaisista ravintoloista toimii oikein ja maksaa veronsa, mutta ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä väärinkäytökset ovat selvästi yleisempiä.
Reilun kahden vuoden aikana Verohallinto tarkasti 373 ravintola-alan yritystä. Peräti 53 prosentissa tapauksista löytyi niin vakavia puutteita, että ne siirrettiin rikostapausharkintaan. Lisäksi muille viranomaisille tehtiin yli 450 ilmoitusta muun muassa etuuksien väärinkäytöstä, eläkemaksujen laiminlyönnistä ja rahanpesusta.
– Veroja kiertävä ravintola on tyypillisesti juuri pieni tai keskikokoinen anniskelu-, kebab- tai pizzeriaravintola. Tulokset osoittavat, että kohdevalinta on ollut onnistunut ja valvonta on kohdistunut niihin, jotka todennäköisimmin toimivat väärin, kertoo harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta.
Valsin mukaan väärin toimiminen on yleisempää ulkomaalaisomisteisissa ravintoloissa kuin suomalaisissa.
– Verot kertyvät suomalaisilta toimijoilta. On selvää, että velvoitteiden laiminlyöminen antaa kilpailuetua, kun hinnat voidaan pitää reilusti toimivien kilpailijoiden hintoja matalampina, hän sanoo.
Verohallinnon mukaan ilmoittamatta jätettyä tuloa löytyi yhteensä 18,3 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroa maksuunpantiin 4,8 miljoonaa euroa ja puuttuvia palkkoja todettiin vajaat kaksi miljoonaa euroa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Harmaa talous aiheuttaa Suomessa miljardiluokan loven julkiseen talouteen ja vääristää rehellistä kilpailua. Arviot verovajeesta liikkuvat useissa miljardeissa euroissa vuodessa, ja asiantuntijat arvioivat pelkästään arvonlisäveroketjusta puuttuvan yli miljardin. Tämä raha on suoraan pois hyvinvointipalveluista ja suomalaisten arjen turvasta.
Hallitus edistää harmaan talouden torjuntaa päivittämällä harmaan talouden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmaan otetaan mukaan keskeisimmät harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hankkeet. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen huomauttaa, että harmaan talouden torjunnassa tärkeitä ovat työperäiseen maahanmuuttoon tehtävät kiristykset.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu varoittaa englannin kielen yleistymisestä, joka uhkaa jo suomen kielen asemaa. Tänään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä Aittakumpu korostaa, että suomen kielen arvostusta on vahvistettava lainsäädännöllä ja käytännön toimilla.
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.
Perussuomalaisten kansandustaja Miko Bergbom toteaa, että uudella 1 600 euron tulorajalla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa ei enää harjoitettaisi sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
