Hätähuuto poliisilta ja muilta toimijoilta – Purra: Sisäisen turvallisuuden takaajat eivät suoriudu enää tehtävistään

Eduskunnan valiokunnat ovat viime viikkoina käsitelleet valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025. Sisäisen turvallisuuden valiokuntana toimiva hallintovaliokunta on arvioinut yksimielisessä lausunnossaan asiantuntijatiedon pohjalta budjettikehysten vaikutuksia sisäisen turvallisuuden viranomaisten mahdollisuuksiin suoriutua tehtävistään.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra haluaa nostaa esille kehyskauden rahoituksen merkittävät puutteet sisäisen turvallisuuden toimialalla.

– Vuodesta toiseen poliisi, rajavartiolaitos, hätäkeskuslaitos ja muut toimijat kertovat rahoituksen ongelmista, esimerkiksi kasvavien ICT- ja toimitilamenojen vuoksi, mutta tänä vuonna asiantuntijakuulemisten piirtämä kuva on entistäkin lohduttomampi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten välttämättömät menot eivät tule katetuksi, Purra sanoo.

Poliisien määrä uhkaa vähentyä

Esimerkiksi poliisilla on velvollisuus suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Vuoden 2022 tavoitteena hallitusohjelman mukaisesti on 7 500 poliisin taso. Purran mukaan kaikki puolueet näyttävät kannattavan poliisimiesten määrän nostamista, mutta yhdessä valmiiksi alijäämäisen kehyksen kanssa tämä ei tule toteutumaan.

– Poliisin esittämä realistinen riski on, että käytännössä mentäisiin alle toiminnan kannalta kriittiseksi määritellyn 7 200 poliisin tason ja jopa siitäkin alemmaksi 7 050 henkilötyövuoteen, mikäli pakolliset menot jatkavat kasvuaan samalla tavalla eikä tilanteeseen vastata ylimääräisillä resurssilisäyksillä, Purra kertoo.

Koulutettavat suoraan kortistoon

Ilman lisärahoitusta poliisi ei valiokunnan saaman tiedon mukaan pysty suoriutumaan perustehtävistään eikä pitämään kiinni hallitusohjelman kirjauksista.

– Päinvastoin edessä on leikkauksia, jotka johtavat säästöihin. Lisääntyneet poliisikoulupaikat tuottavat lisää poliisimiehiä, mutta samanaikaisesti joudutaan vähentämään henkilöitä nykytasoon nähden eikä uusia voida palkata. Poliiseja koulutetaan siis kortistoon, ja edessä on myös yt-neuvotteluja. Samalla ajoneuvot, varusteet, toimitilat, ICT ja monet muut vievät yhä kasvavan osansa, Purra kuvaa.

Valiokunnalle toimitetun lausunnon mukaan poliisimiesten määrän säilyttäminen nykytasolla merkitsisi niin merkittäviä säästötoimia, ettei niiden toteuttaminen ole realistista.

Rahoitusvajeista johtuen poliisi on jo nyt joutunut tinkimään välttämättömistä varustehankinnoista niin, että työnteko kärsii.

Poliisi ei suoriudu tehtävistään edes nyt

Kaikkein huolestuttavinta Purran mukaan on, että poliisi ei edes tällä hetkellä suoriudu tyydyttävästi nykyisistä tehtävistään, vaikka rahoitus on vielä kohtuullisella tasolla.

– Saamamme tiedon mukaan resurssivaje näkyy kenttä- ja hälytyspartioiden kasvavissa hälytysvasteajoissa ja hälytystehtävien priorisointina. Kaikkeen ei voida reagoida eikä varsinkaan säällisessä ajassa. Henkilöstön työuupumus ja työtaakka ovat kasvaneet merkittävästi. Kun poliisi keskittyy vakavien rikosten selvittämiseen, päivittäisrikosten tutkinta ja niin kovin paljon juhlapuheissa kuuluva ennalta estäminen heikkenevät entisestään. Tutkinta-ajat pidentyvät ja selvitettyjen rikosten määrä vähenee, Purra luettelee.

Purran mukaan tämä kaikki vaikuttaa myös kansalaisten luottamukseen.

Rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet jo pitkään ja ovat osin huomattavan alhaisia, esimerkiksi omaisuusrikosten selvitystaso on viime vuosina ollut vain 36—37 prosenttia. Rikosten tutkinta-aika on keskimäärin yli 140 vuorokautta.

Hätäkeskuslaitoksen palvelutaso heikentynyt

Myös hätäkeskuslaitos kärsii samanlaisista ongelmista. Määrärahat eivät mahdollista oppilaitoksista valmistuvien hätäkeskuspäivystäjien palkkaamista. Henkilöstö on ollut selvästi alimitoitettu jo vuosia.

– Tämä on näkynyt erittäin korkeina sairauspoissaoloina sekä työterveydenhuollon kustannuksina. Tämän lisäksi henkilöiden vähäisyys näkyy suoraan siinä, miten sujuvaa avunsaanti on. Ongelmia on jo normaaliolojen ruuhkatilanteissakin, puhumattakaan esimerkiksi kesäloma-ajoista. Apua pyytävä kansalainen saa odottaa yhä kauemmin. Pahimmillaan tästä seuraa kuolemia, Purra sanoo.

Hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on myös välitön vaikutuksensa hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten eli poliisin, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelujen saatavuuteen ja siten ihmisten yleiseen turvallisuuteen.

– En voi kuin ihmetellä, mistä tämä sisäisen turvallisuuden toimijoiden krooninen alibudjetointi johtuu. Samaan aikaan kun turvallisuusympäristöstä tulee yhä haastavampi, resurssit heikentyvät. Jos kaikki kerran kannattavat turvallisuuteen satsaamista, miten tällainen kierre on päässyt syntymään? Kenen poliittinen arvovalinta tämä on? Purra miettii.

—