

LEHTIKUVA
Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”
VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU:n talouskurisääntöjen uudistamista ja varoittaa Suomea hyväksymästä mukisematta kaiken yhteisvastuiden kasvattamisen, mitä komissio ja useat EU-maat suunnittelevat. Odotettavissa Suomelle on taas nettomaksajan roolin kasvu.
Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz kävi tapaamassa Ranskan presidenttiä Macronia, joka yritti taivutella Saksaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen. Kyse on erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Macron haluaa joustavoittaa sääntöjä, lisätä unionin yhteistä velkaa ja perustaa uusia yhteisiä rahastoja. Lisäksi hän haluaa euroalueelle oman budjetin.
EU:n finanssipoliittiset säännöt hyllytettiin koronan alkaessa. Sääntöjen mukaan velkaa saisi olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja budjetin alijäämä enintään kolme prosenttia. Useimmat EU-maat ylittävät nämä rajat nyt merkittävästi. Usealla jäsenmaalla on velkojen ja BKT:n suhde reilusti yli 100 prosenttia. Ja velkavuori uhkaa vain kasvaa.
Italia ja Ranska hamuavat yhteistä velkaa
Varsinkin Italia ja Ranska haluavat nopeita uudistuksia näihin sääntöihin. Lisäksi ne ovat suuresti viehättyneitä yhteisen velan eli eurobondien kasvattamisesta. Tällöin ne eivät itse joutuisi vastaamaan veloistaan, koska velkojen liikkeellelaskija olisi komissio. Viime kädessä yhteiset velat olisivat jäsenmaiden yhteisellä vastuulla.
Useat tutkimuslaitokset ovat alkaneet varoitella liian hätäisesti tehdyistä uudistuksista. Näitä ovat olleet Bruegel-instituutti ja Center for European Policy Studies eli CEPS sekä saksalaiset tutkimuslaitokset. Ne ovat alkaneet varoitella finanssipolitiikan ja velkaantumisen liiallisesta löysäämisestä. Tämä voisi johtaa suorastaan kurittomaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaan ja ylivelkaantumiseen.
Pohjoinen vastaan etelä
Tutkimuslaitokset ovat varoitelleet talouskehityksen epävarmuudesta. On suuri riski, että talouskehitys voisi alkaa taantua ja inflaatio pysyä korkealla. Inflaatio on jo nyt euroalueella yli neljä prosenttia ja Saksassa peräti viisi prosenttia. EKP voi olla pakotettu nostamaan korkoja, jolloin ylivelkaantuneet maat olisivat suurissa ongelmissa. Pahimmillaan voidaan ajautua jopa velkojen saneeraukseen.
Ranskan EU-puheenjohtajuus alkaa ensi vuoden alussa. Odotettavissa on erittäin tiukkaa vääntöä vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Vastakkain ovat EU:n pohjoiset ja eteläiset maat. Suomen hallitus ei ole edes viritellyt keskustelua näistä uudistuksista. Olemmeko taas ajopuuna EU:n uudistuksissa ja hyväksymme mukisematta kaiken yhteisvastuun kasvattamisen, mitä komissio ja useat maat suunnittelevat? Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu.
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- talouskehitys CEPS Bruegel-instituutti finassipolitiikka eurobondit Vakaus- ja kasvusopimus korona yhteisvastuut Euroopan unioni EU:n budjetti Olaf Scholz Emmanuel Macron EU-komissio Ylivelkaantuminen Nettomaksaja velkasaneeraus Talouskuri EKP Heikki Koskenkylä Ranska Inflaatio Velkaantuminen Saksa Italia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – ”Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

Euroopan komissio näyttää jo valinneensa yhä syvemmän velkaunionin

IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?

Ranskan presidentti Macron ei aikaillut: Vetosi Saksan uuteen liittokansleri Scholziin EU:n yhteisvelan kasvattamisen puolesta

Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: ”Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”

Münchau: Euroopan integraatio epäonnistui – toiveajattelusta on syytä luopua

Ilmaisia energiaremontteja tarjolla – Italia pistää EU-rahaa palamaan

PS-Nuoriso vaatii pääministeriä selvittämään Saksan liittokanslerin lausuntoja: EU-kärkimaat eivät päätä suvereenien valtioiden puolesta

Taloussanomat: ”Italia tukee kansan ja yritysten energiapiinaa lähes 130-kertaisella rahamäärällä Suomen hallituksen ilmoittamaan täsmätukeen verrattuna”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








