

Henkilökuvassa: Perusinsinööri Joonas Kiviranta ratkoo käytännön ongelmia – mutta tykkää myös filosofoida
Jos mies on koulutukseltaan insinööri, ammatiltaan käytännön ongelmista kiinnostunut lujuuslaskija, kotoisin Tampereelta ja viihtyy parhaiten ruudun ääressä numeroiden ja analyysien parissa, onko hänestä valovoimaiseksi poliitikoksi?
Karisma varmasti riippuu katsojasta, mutta jotain voi päätellä siitä, että 33-vuotias Joonas Kiviranta sai eurovaaleissa lähes 7 000 ääntä.
Kokonaisuudessaan vaalit eivät tällä kertaa sujuneet perussuomalaisten kannalta toivotusti.
Kivirannalla lienee kuitenkin syytä tyytyväisyyteen henkilökohtaisen äänimääränsä vuoksi, kun ottaa huomioon, että hän lähti politiikkaan vasta viisi vuotta sitten.
Kivirantaa voisi kieli poskessa väittää ääriajattelijaksi. Hän on nimittäin aivan äärimmäisen asiakeskeinen. Jopa niin, että osa hänen ulostuloistaan saattaa äkkiseltään kuulostaa melkoisen korkealentoiselta – tai ainakin teoreettiselta.
Vaalikampanjakysymys meni nörttihuumorin puolelle
Vaalikampanjan tuoksinassa Kivirannalle lähetettiin julkinen kysymys, joka koski erästä luonnontieteen tunnetuinta matemaattista ongelmaa eli niin sanotun Navier-Stokesin yhtälön ratkaisumahdollisuutta.
Kyseistä yhtälöä on pyöritetty niin ihmisten kuin algoritmien voimin viimeiset 200 vuotta, mutta lopullinen totuus ei ole vielä auennut kenellekään.
Kiviranta alkoi tyynesti pohtia asiaa kameroiden käydessä ja onnistui jopa muotoilemaan sen ymmärrettävästi niin, ettei sortunut virheisiin yleisöystävällisyyden kustannuksella. Kivirannan fysiikan opettajilla ei ole mitään syytä hävetä, päin vastoin.
– No ehkä se meni enemmän nörttihuumorin puolelle – niin kysyjän kuin vastaajankin osalta, kuittaa Kiviranta jälkeenpäin.
– Mutta vaikka käytännön talous- ja tekniset asiat ovat sydäntäni lähinnä, olen kyllä luonnontieteistä laajemminkin kiinnostunut. Olen ollut sitä aina, ja alanvalinta oli selvä jo junnuna.
Tieteessä pidettävä seinät leveällä ja katto korkealla
Junnun into vei opiskelemaan fysiikkaa, geofysiikkaa, meteorologiaa ja lentotekniikkaa. Melkoinen kattaus siis. Oppiarvo on tekniikan lisensiaatti, ja ainevalikoima viittaa siihen, ettei Kivirannan asiantuntemus lopu kesken, kun pitää osallistua energia- ja ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Teknis-luonnontieteellinen tausta tukee pienemmänkin mittakaavan politiikassa.
Kiviranta on istunut vuosia muun muassa Tampereen asuntokiinteistölautakunnassa. Siellä numeropäälle löytyy käyttöä. Insinöörejä pidetään joskus vähän yksitotisina tai putkiaivoina, mutta analyyttisen ajattelutavan vuoksi he hahmottavat suuruusluokkia tai kustannusarvioiden vaihteluvälejä jo erilaisten hankkeiden alkuvaiheessa.
Kiviranta on kuitenkin sitä mieltä, että tieteessä ja tiedepolitiikassa on syytä pitää seinät leveällä ja katto korkealla. Siis siitä huolimatta, että yliopistoissa tuotetaan myös huuhaata tai niin sanottua agendatiedettä eli poliittisia ja moraalisia kannanottoja, jotka on naamioitu tieteellisellä terminologialla.
Hyödytönkin tiede voi tulla joskus tarpeeseen
Kiviranta tunnistaa ongelman, mutta ei ole siitä kauhean huolissaan.
– Tiede on onneksi itseään korjaava järjestelmä, joten luotan siihen, että huuhaa ei kauan tai ainakaan loppumattomiin siinä kokonaisuudessa elä. Kannattaa myös pitää mielessä, että enemmistö suomalaisesta tiederahoituksesta menee kumminkin ihan järkeviin hankkeisiin.
– Eikä tieteessä kaikkea kuitenkaan voi arvioida suoranaisen hyödyn kannalta. Ihminen on olento, joka pystyy tekemään asioita puhtaasta uteliaisuudesta ja tiedonhalusta. Emme voi tietää etukäteen, tuleeko hankitulle tiedolle käyttöä.
Ilmastonmuokkaus ei saa olla tabu
Palataan sitten vielä puhtaasti teknisiin asioihin. Miten ilmakehän ja geotieteiden asiantuntija suhtautuu ajatukseen ilmastonmuokkauksesta?
Tiedejulkaisu Naturessa julkaistu artikkeli maalaa uhkakuvia siitä, miten paikallinen ilmastonmuokkaus voi johtaa ongelmiin aivan toisella puolella maapalloa.
– Totta on, että riskit ovat suuria. Mutta vielä isomman vahingon ehkä teemme, jos ilmastonmuokkauksen teknisiä toteutusmahdollisuuksia ei edes tutkita. Se voi kuitenkin osoittautua ihmiskunnalle yhdeksi selviytymiskeinoksi muiden joukossa. Minusta yhtäkään kiveä ei pidä jättää kääntämättä, jos sillä tavalla ehkä voidaan auttaa ihmisiä.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastonmuokkaus agendatiede Eurovaalit 2024 tiederahoitus Joonas Kiviranta päätöksenteko Yliopistot ilmastopolitiikka Energiapolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Sebastian Tynkkysestä europarlamentaarikko

Sebastian Tynkkynen lähtee Brysseliin puolustamaan suomalaisten etua: Liittovaltiokehitykselle on laitettava stoppi

Ruotsidemokraattien kannatus jälleen nousussa – heikosti menneiden eurovaalien tulosta selvitellään

Saksalaiset antoivat eurovaaleissa kuitin Saksan hallitukselle – massasiirtolaisuuden haitat ja sisäpolitiikka painoivat ilmastoa enemmän
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








