

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hinnat nousevat ja kansa köyhtyy – vaaliuurnilla varmasti tavataan
Hinnat nousevat Suomessa nyt laajasti ja voimalla. Ainoa varma asia tulevaisuudessa on tavallisen kansalaisen köyhtyminen. Syitä on monia ja päitä haetaan pölkylle viimeistään kevään 2023 eduskuntavaaleissa.
Asuntojen hinnat nousivat Suomessa OP:n keskiviikkona ilmestyneen asuntomarkkinakatsauksen mukaan viime vuonna keskimäärin 3,7 prosenttia. Hintojen nousu oli nopeinta kymmeneen vuoteen. Nopeinta nousu oli edelleen suuremmissa kaupungeissa, mutta samalla se oli laaja-alaisempaa kuin vuosiin. Hinnat nousivat sekä osakeasunnoissa että omakotitaloissa.
Markkinoiden odotukset korkojen noususta ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina. Tyypillisimmän asuntolainojen viitekoron eli 12 kuukauden euriborkoron odotetaan yltävän positiiviseksi jo tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna.
– Korkojen nousu voi näkyä nopeasti asuntovelallisen elämässä, mutta erityisesti se heijastuu vuoden 2023 näkymiin. Ilmassa on kuitenkin useita talouskehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä, sanoo OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén.
Ruotsissa asuntolaina kallistuu jo nyt
Handelsbanken on jo ilmoittanut nostavansa asuntolainojen korkoa Ruotsissa. Kaksivuotisten lainojen korot nousevat 0,30 prosenttiyksikköä 2,19 prosenttiin, viisivuotisten 0,40 prosenttiyksikköä 2,58 prosenttiin ja 10-vuotisten asuntolainojen korot 0,30 prosenttiyksikköä 2,99 prosenttiin.
Ruotsi ei ole Euroopan talous- ja rahaliiton jäsen, joten EKP:n korkopäätökset eivät sido maan keskuspankin päätöksiä. RKP:n (Ruotsin keskuspankki siis) odottaa paikalliseen positiiviseen tyyliin inflaation laskevan loppuvuonna. Ohjauskorkoa nostetaan näillä näkymin vasta vuoden 2024 toisella puoliskolla.
Inflaatio kummittelee
Korkojen nostopaineet lähtevät karkaavan inflaation pelosta. Euroalueen inflaatio kiihtyi vuoden 2021 aikana alkuvuoden 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin tammikuuhun 2022 mennessä. Erityisen ripeää inflaation kiihtyminen oli heinäkuusta lähtien. Suomessa inflaatio kiihtyi maltillisemmin, yhdestä prosentista 3,4 prosenttiin.
Suomen Pankin asiantuntijat toteavat näin: vielä joulukuussa 2021 merkittävää inflaation kiihtymistä euroalueella oli havaittavissa muutamissa yksittäisissä tuotteissa ja palveluissa, joihin pandemia on erityisesti vaikuttanut. Näihin lukeutuvat lähinnä energiaan ja polttoaineisiin, sekä matkailuun liittyvät erät. Syksyn 2021 mittaan myös ruuan hinta on laajalti kallistunut mm. erilaisten tuotantoa heikentäneiden sääilmiöiden seurauksena sekä energian hinnan nousun tuotantokustannuksia nostavien vaikutusten takia.
Kun tähän päälle vielä lätkäistään valtion tolkuttoman velanoton seuraukset, lasku lankeaa veronmaksajalle valtion ottamien lainojen korkojen noustessa positiivisiksi. Kirsikkana katkerassa kakussa vielä sote-ratkaisun myötä tuleva viiden prosenttiyksikön korotus verotukseen.
Edellä mainitut lienevät eräitä keskeisiä teemoja huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- eduskuntavaalit 2023 Ruotsin keskuspankki euriborkorko Asuntomarkkinakatsaus Joona Widgrén OP Ryhmä asuntolainan korko asuntojen hinnat asuntolaina polttoaineiden hinta Energian hinta Euroopan keskuspankki Suomen Pankki Euroalue Inflaatio sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Ilmastohypetys maksaa: Kaupassa joutuu miettimään entistä tarkemmin, mitä laitetaan ostoskärryyn – ”Ruuan hinta on noussut selvästi”

Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”

Sähkön ja polttoaineiden hinnat syövät toimeentuloa – Purra: Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet?

Perussuomalaisten vaatimat polttoaineiden veronalennukset eivät kelpaa vihreille: ”Liian kallista” – Purra huomauttaa, että monelta autoilijalta alkavat jo olla rahat lopussa

Hallitus on ajanut eläkeläiset yhä ahtaammalle – Koponen: ”Luvatusta vappusatasestakaan ei jäänyt muuta kuin petetty lupaus”

Junnila: Hallituksen vastaus välikysymykseen oli populistista renkaanpotkintaa – ei auta bensapumpulla

Koskela soimaa hallitusta riittämättömistä toimista energiakriisin hoidossa: Rohkeus puuttuu
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








