

PS ARKISTO
Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari on tänään jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallitusta selvittämään, voitaisiinko jatkossa lyhytterapiaa hyödyntää tehokkaammin psykoterapiajonojen purkamisessa ulottamalla lyhytterapian hoitomuoto Kelan korvauksen piiriin.
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren mukaan lyhytterapeuttikoulutuksen suosio on kasvanut Suomessa ja kasvaa edelleen. Kysynnän kasvaessa eri kouluttajat ovat lisänneet koulutettavien ryhmien määrää. Koulutusta on saatavilla jo useilla paikkakunnilla. Lyhytterapeutin koulutus kestää keskimäärin noin kaksi vuotta.
– Alan kouluttajat ovat kertoneet, että suosio johtuu muun muassa siitä, että mielenterveyspalveluiden kysyntä on ollut jo vuosia kasvussa. Myös kynnys avuntarpeen myöntämiseen on madaltunut. Lisäksi psykoterapeuteista on tällä hetkellä suuri pula, mikä usein hidastaa avunsaantia.
Tehokas keino käsitellä mielenterveysongelmia
Lyhytterapeuttisten menetelmien hyötyä alettiin pohtia Suomessa 1970-luvulla. Menetelmä oli silloin vastatuulessa, mutta nykyään tutkimustieto tukee terapian hyötyjä. Lyhytterapia on nimensä mukaisesti keskimäärin lyhyempää kuin pidempi terapia ja sisältää yleensä noin 7–20 käyntikertaa.
– Lyhytterapian pääasiallinen ero verrattuna pitkäkestoisempaan terapiaan on se, että se on luonteeltaan ratkaisukeskeisempää keskittyen menneisyyden läpikäymisen sijaan tulevaisuudennäkymiin. Lyhytterapialla hoidetaan lievempiä mielenterveysongelmia, eikä sitä käytetä vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitoon, Huhtasaari muistuttaa.
– Lyhytterapia on osoittautunut monissa tapauksissa tehokkaaksi keinoksi käsitellä mielenterveysongelmia ja sosiaalisia haasteita erityisesti lievemmissä mielenterveysongelmissa. Lyhytterapialla voidaan myös ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista.
Hallitus ottaa mielenterveysongelmat vakavasti
Huhtasaaren mielestä lyhytterapia olisi yksi tie psykoterapiajonojen purkamiseen. Nykyisin lyhytterapian koulutusta on saatavilla paljon, eikä terapia-ajan saamista lyhytterapeutille tarvitse odottaa kauan.
– Ongelmaksi voi kuitenkin koitua se, ettei lyhytterapiaan ole mahdollista saada Kelan korvausta. Kaksivuotisen koulutuksen käyneiden lyhytterapeuttien osaamista voisi hyödyntää tehokkaammin korvaamalla Kelan kautta osan käynneistä, kuten jo kuntouttavan psykoterapian kohdalla tehdään. Lyhytterapian tarjoaminen vähentää pitkäaikaisten hoitojen tarvetta ja siten säästää kustannuksia terveydenhuollolle pitkällä aikavälillä.
– Hallitus on selkeästi ottanut kasvaneet mielenterveysongelmat vakavasti. Sen tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja kehittää lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvää tukea. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutoksia, joiden myötä lapset ja nuoret saisivat helpommin ja laadukkaampaa tukea mielenterveyden ongelmiin. Olisi hyvä, että myös lyhytterapian tehokkaampaa hyödyntämistä kehitettäisiin, Huhtasaari sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lyhytterapia lasten ja nuorten pahoinvointi psykoterapia Kela-korvaus mielenterveysongelmat toimenpidealoite Mielenterveyspalvelut mielenterveys Terveydenhuolto Laura Huhtasaari
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikkumattomuus maksaa Suomelle miljardeja vuodessa – Suomi liikkeelle -ohjelma laittaa suomalaiset liikkeelle

Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa

Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: ”Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”

Mira Nieminen huolissaan nuorten tulevaisuudesta – ”Epävarmassa maailmassa nuoret tarvitsevat toivoa ja kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








