Huhtasaari: Pankkikriisin loppuselvittely aloitetaan nyt – ”Velkaorjuuden vaikutukset heijastuvat perheisiin jo toisessa polvessa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari jättää tänään kirjallisen kysymyksen oikeusministeri Antti Häkkäselle omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan alas ajamiseksi ja pankkikriisin aikaisten velkojen perinnän lopettamiseksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari vaatii, että pankkikriisin asiat tutkitaan perusteellisesti ja valtio/hallitus velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan väärin kohdelluille yrittäjille ja heidän takaajilleen aiheutetut vahingot.

– Lähihistoriassamme on tapahtumia, joita ei ole läpivalaistu ja joista ei ole tehty oikeudenmukaista loppuselvitystä. 1990-luvun pankkikriisi ja lama on ollut sotiemme jälkeen järkyttävin tapahtuma, joka horjutti kansalaisten luottamusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Nämä tapahtumat on käsiteltävä ja selvitettävä, jotta Suomi voidaan palauttaa oikeusvaltioiden joukkoon.

Perintää olemattomista veloista

Huhtasaaren mielestä pankkikriisin loppuselvittely on aloitettava omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin lopettamisella, josta Lipposen ensimmäinen hallitus jo noin 20 vuotta sitten päätti.

– Velallisten kansalais- ja ihmisoikeuksien palauttaminen vaatii Arsenalin koko historian läpivalaisua. Vasta sen jälkeen on mahdollista tarkastella, voidaanko Arsenalin toiminnasta vastanneille myöntää vastuuvapautta vai ei.

– Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan läpivalaisussa selviää, onko ja missä määrin tapauksia, joissa velallisilta on peritty jo maksettu velka toiseen kertaan. On selvitettävä, kuinka paljon on tapauksia, joissa pankki on kyllä tehnyt päätöksen lainasta, mutta lainarahaa ei ole koskaan siirretty velallisen tilille. Ja kuitenkin pankki/Arsenal on toteuttanut perintätoimia nostamattomasta lainasta.

Huhtasaari saattaisi perusteettomista perintätoimista vastuulliset oikeuden eteen.

– Tällaiset laittomuudet on korvattava välittömästi väärin kohdelluille velallisille. Oikeusvaltion periaatteet edellyttävät tätä, vaati Huhtasaari.

Presidentti halusi suosia pankkeja

Huhtasaari muistuttaa, että Tampereen Aluesäästöpankki joutui ensimmäisenä pankkina tulilinjalle oikeusistuimissa. Kaikissa oikeusasteissa todettiin, ettei pankilla ollut oikeutta yksipuoleisesti nostaa asuntolainan korkoa. Korkein oikeus vahvisti (3.4.1992) periaatteen tekemällä ennakkopäätöksen lainanottajan eduksi.

– KKO:n ennakkopäätös ei miellyttänyt presidentti Mauno Koivistoa eikä muuta silloista poliittista johtoa. Siksi presidentin johdolla pidettiin presidentinlinnassa 6.5.1992 oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus, jossa oikeusjärjestelmän edustajia ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja näistä johtuvissa asioissa.

– Vastoin kaikkia oikeusvaltion periaatteita maamme korkeimman poliittisen johdon käskynjaon jälkeen, oikeusistuimien linja muuttui päinvastaiseksi kuin KKO:n ennakkopäätös Tampereen Aluesäästöpankin tapauksessa. Pankit pelastettiin poliittisella päätöksellä. Lainanottajista tehtiin maksumiehiä, Huhtasaari ihmettelee.

Huhtasaaren mielestä oikeuslaitoksen täyskäännöksen syy selviää, kun salaiset paperit julkistetaan.

Veronmaksajille 50 miljardin markan lasku

Lipposen ensimmäinen hallitus päätti jo ajaa omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan alas myymällä koko saatavakannan tarjouskilpailun pohjalta.

Myyntiä käsiteltiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä 1999 eli 29.11.1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana olivat saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12.1999 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui. Kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.

– Kaupalla myytiin Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat (77 000 saatavaa) kansainvälisille sijoittajille. Valtio sai tässä kaupassa koko velkapotista 600 miljoonaa markkaa, joka on viisi prosenttia velkojen nimellisestä arvosta. Myös velalliset olisivat halunneet ostaa saatavakannan, mutta heille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla samaisella viiden prosentin osuudella velkamäärästä. Miksi? Huhtasaari kysyy.

– Luottotappiot oli jo korvattu kertaalleen siirtäjäpankeille kansalaisten maksamista verovaroista noin 50 miljardin markan (8 miljardia euroa) pankkituella. Pankit saivat vapaasti käytännössä ilman kontrollia siirtää ongelma-asiakkaidensa luotot Arsenalin piikkiin ja saivat niistä valtiolta täysimääräisen korvauksen.

Myytiinkö myös perintäkelvottomat saatavat?

Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu takaisin ja ne olivat siten perintäkelvottomia.

Jo maksettujen lainojen perimisestä tai siitä, että lainaa ei ollut edes olemassa, on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan vuoden 2000 kertomuksessa. Siinä todetaan, että noin tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin sata todettiin aiheellisiksi.

– Siksi on selvitettävä, myytiinkö myös perintäkelvottomat tai olemattomat saatavat – eli joutuivatko jotkut velalliset maksamaan velkansa kahteen kertaan, tai joutuivatko velalliset maksamaan olematonta lainaa prosessin johdosta, Huhtasaari painottaa.

Suomalaisista norjalaisen pörssiyhtiön velkaorjia

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 29.11.1999 läsnä olivat Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes ja Eva Biaudet. Kokouksessa 8.12.1999 olivat: Sauli Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä, Suvi-Anne Siimes ja Erkki Tuomioja.

– Miksi valtiovarainministerit Sauli Niinistö ja Suvi-Anne Siimes myivät – tosin ainoastaan Siimeksen allekirjoituksella – kymmenet tuhannet suomalaiset velkaorjiksi norjalaiselle pörssiyhtiölle? Liittyikö kauppaan salainen sitoumus siitä, että Suomen valtio ei heikennä Aktiv-Hansan saatavien arvoa velkoja anteeksiantavalla lainsäädännöllä viiteentoista vuoteen?

– Norjalaisyhtiö teki saatavilla useiden miljardien eurojen voitot. Tästäkö syystä lamavelat anteeksiantava lainsäädäntö tuli voimaan vasta 2008? Miksi kuitenkaan kaikkia velallisia ei armahdettu, vaan Arsenal on edelleen joidenkin velallisisten kimpussa? Huhtasaari kysyy.

Arsenalin varauduttava jättikorvauksiin

Hänen mielestään prosessi on syytä perin pohjin tutkia, koska tuhansille velkavankeuden kokeneille perheille, myös perheiden lapsille, on jäänyt lähtemättömät arvet.

– Velkaorjuuden vaikutukset heijastuvat perheisiin jo toisessa polvessa.

Huhtasaari ihmettelee, miksi Arsenal sai julistettua valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi. Ministeri Siimes perusteli salausta sillä, että Arsenalille voi koitua vahinkoa julkistamisesta.

– Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin kolmelletoista yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportista ilmeni ainoastaan jäävuoren huippu.

Ex-velallisten kiusaaminen jatkuu

Perustamisvaiheessa Arsenaliin siirrettiin noin 3 600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä noin 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista aiheutuneet luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille kansalaisten maksamista verovaroista katetulla noin 50 miljardin markan (8 miljardia euroa) pankkituella.

– Miksi Arsenal jatkaa edelleen toimintaansa ja ex-velallisten kiusaamista? Onko kysymyksessä Arsenalin asianhoitajien henkilökohtaiset intressit? Valtiohan on jo omansa saanut. Vai eikö uskalleta paljastaa, että koko omaisuusyhtiö Arsenal perustettiinkin lähinnä suorittamaan uusi kansallinen pesänjako? Huhtasaari kysyy.

– Arsenal toteutti häikäilemättömän yrittäjien omaisuuden realisoinnin. Omaisuuserät vaihtoivat omistajaa reilusti alle käyvän hinnan. Myös yrittäjien keskinäinen riippuvuus johti siihen, että yrityksiä kaatui myös välillisesti toimien seurauksena likviditeettikonkursseissa ja monet lainoja taanneet ystävät ja sukulaiset joutuivat maksumiehiksi ja osa on maksumiehinä vieläkin.

Huhtasaaren mielestä Suomen ei voida katsoa kuuluvan oikeusvaltioiden joukkoon ennen kuin Arsenalin koko toiminta on lopettu ja paperit läpivalaistu.