

LEHTIKUVA
Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää
Viime syksyn huonot sadot näkyvät nyt siemenviljan saatavuudessa. Siemenkauppiaiden yhdistys teki hakemuksen Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) muutama viikko sitten, jotta HVK avaisi varmuusvarastoja kevään kylvöjä varten. Huoltovarmuuskeskus teki maanantaina päätöksen, että kylvösiementen osalta varmuusvarastoja ei avata.
– Olemme haastatelleet huoltovarmuusorganisaation alkutuotannon poolia, siemenpakkaamoja ja viljelijöitä. Tutustuimme myös MTK:n kyselyyn, jonka mukaan 88 prosentilla viljelijöistä ei ole ongelmaa sertifioidun siemenen saannissa. Ei siis ole tarvetta varaston avaamiseen. Kynnysarvot eivät ylity, kertoo johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki Huoltovarmuuskeskuksesta.
Samalla hän kertoo Huoltovarmuuskeskuksen tunnistaneen sen, että ohrasta voi esiintyä vajetta.
– Mutta kyse on myös normaalista markkinatilanteesta, hän jatkaa.
Huonoin tilanne 20 vuoteen
Kurikka on yksi Suomen suurimmista maatalouspitäjistä. Ohrasta on siellä pulaa.
– Ohrat on aika tyynni menneet. Ottajia olisi. Ohratilanne on vaikea, kauraa on kohtuullisesti, vehnää on saatu toistaiseksi. Pelikortit on jaettu, näillä mennään. En muista, että 20 vuoden aikana olisi ollut näin vaikeaa tilannetta. Tilanne tiedettiin jo syksyllä, kun sadot olivat surkeat koko Suomessa, sanoo Jussi Korpi-Tassi Peltosiemen-ketjuun kuuluvasta Korpi-Tassin pakkaamosta.
Paikoitellen ohralle suunniteltuja aloja on vaihdettu kauraan tai jouduttu ainakin tyytymään toiseen lajikkeeseen.
– Tai isännät joutuvat kylvämään tilojen omalla siemenellä ohraa, jonka laatu ei sekään ole tänä vuonna kummoinen, hän arvelee.
Samaa kerrotaan Hankkijalta.
– Viljojen osalta lajikkeet ovat menneet lähes kaikki. Ohra ja vehnä ovat vähissä, kauraa on jonkin verran. Niukkuutta on. Ohrien suhteen on huonoin tilanne, kertoo asiantuntijamyyjä Pasi Lähdesmäki Jalasjärven Hankkijalta.
Teollisuus tarvitsee ohraa
Suomen suurin ohran ostaja löytyy Ilmajoen Koskenkorvalta. Koskenkorvan viinatehtaalle Anora ostaa ohraa ympäri Suomen. Lähes puolet tulee Pohjanmaan maakunnista. Vuosittain ohraa tarvitaan tehtaalla 175 000 – 210 000 tonnia.
– Jos ohran viljelyala pienenee, se ei kovin paljon vaikuta. Satotaso vaikuttaa, kertoo Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä.
Kolmannes tehtaan tuotteista on etanolia, toinen kolmannes menee ohratärkkelyksenä paperi- ja kartonkiteollisuudelle ja viimeinen kolmannes päätyy rehuksi. Paperiteollisuudessa ohratärkkelystä tarvitaan paperin päällysteisiin ja kartonkiteollisuudessa liima-aineeksi. Lisäksi sitä käytetään panimo- ja elintarviketeollisuudessa.
Koskenkorvaa ja Finlandiaa
Anoralla on suoria sopimuksia tilojen kanssa, ja ohraa se saa myös viljaliikkeiden kautta.
– Heikosta viime vuodesta selvittiin, koska vuoden 2022 sato oli kohtalaisen hyvä. Tiloille ja teollisuudelle jäi silloin varastoja. Vuoden 2023 sato ei kattanut kulutusta. Tämä vuosi selvitään, mutta mikä on tilanne 2024, on kaikille arvoitus, tuumaa Kiltilä.
Anora aikoo käyttää ensimmäistä kertaa ruisvehnää. Sitä voi käyttää vain pieniä määriä.
– Kotimainen ohra tarvitaan Koskenkorva-tuoteperheen ja Finlandia Vodkan tekoon. Muuten voidaan varioida tarpeita, ja teknisiin tarkoituksiin ei ole niin väliä, mistä sen tekee. Ohran lisäksi ruisvehnä ja vehnä käyvät. Ruisvehnän viljely on lisääntynyt Pohjanmaalla.
Ohran kylvöala pienenee
Jos jatkossa tulee pulaa kotimaisesta ohrasta ja muusta viljasta, tuonti on mahdollista.
– Se on viimeinen mahdollisuus. Kotimainen vilja on aina ykkössijalla. Kun vuonna 2021 sato oli huono, Anora käytti seuraavana vuonna ensimmäistä kertaa tuontiohraa. Nyt siihen ei ole tarvetta, ainakaan vielä.
– Suhteellisen luottavainen olen siihen, että siementä löytyy ennakoidulle pinta-alalle, joka on noin 400 000 hehtaarin pinnassa, sanoo Kari Kiltilä.
Koko maassa kylvöaikomusennusteiden mukaan ohraa tullaan kylvämään noin 7 prosenttia pienemmälle alalle kuin viime keväänä. Tammikuussa Suomi sai EU:lta luvan alentaa itävyysvaatimuksia. Ruokavirasto voi siten sertifioida alennetulla itävyydellä muun muassa 3 390 tonnia ohraa, 2 800 tonnia kauraa, 940 tonnia kevätvehnää ja 120 tonnia rypsiä. Itävyyden pitää kevätviljoilla olla kuitenkin vähintään 80 prosenttia.
Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista sai kylvösiementä toissa keväänä. Kesä 2021 oli kuiva, ja sato oli pieni. Sitä aiemmin kylvösiemeniä sai varmuusvarastosta keväällä 2018 edellissyksyn sateiden heikennettyä siementen laatua.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Kiltilä Pasi Lähdesmäki Jussi Korpi-Tassi Miika Ilomäki vilja- ja siemenvarastot alkutuotanto varmuusvarastot Huoltovarmuuskeskus MTK Huoltovarmuus Maatalous Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Simula tylytti kyselytunnilla: Onko keskustan jäljiltä vielä paljonkin lantaa luotavana?

Suomessa viljellään ruokohelpeä kasvualustoihin – viljelyn toivotaan työllistävän turvetuottajia

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

Hallituksen kasvupaketti on maataloudenkin tukena

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








