

Viikon 2/2018 luetuin
Ihanan puolueetonta: Lehtikonserni lapioi ensin kymppitonneja Saulille, nyt päätoimittaja haukkuu Huhtasaarta
Karjalainen-lehden päätoimittaja, kauppatieteiden maisteri Pasi Koivumaa otti keskiviikkona julkaistussa kolumnissaan räväkästi kantaa presidentinvaalikisaan. Koivumaa piti Laura Huhtasaaren ja Paavo Väyrysen ehdokuutta ”yksinomaan irvokkaana”. Hän korosti, etteivät nämä kaksi ehdokasta tuo vaaleihin ”mitään arvokasta”.
Kommentti on hätkähdyttänyt monia, mutta se muuttuu täysin ymmärrettäväksi, kun tutustuu Karjalainen-lehden sekä Koivumaan taustoihin.
Karjalainen on perinteinen kokoomuslehti
Ensinnäkin on hyvä tiedostaa se, että Karjalainen-lehti on perinteisesti ollut kokoomuslehti ja sen vanha äänenkannattaja. Vuonna 1874 perustettu lehti toimi kokoomuksen äänenkannattajana vuoteen 1994 saakka. Lehden parhaat päivät on nähty aikana, jolloin puoluetaustaa ei yritetty peitellä vaan sitä päinvastoin korostettiin. Noina aikoina monissa Suomen kaupungeissa toimi neljänkin eri puolueen lehtiä. Toiminta oli tuolloin avointa ja kaikkien tiedossa – kukin lehti kirjoitti tapahtumista oman katsomuksensa mukaisesti. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua suomalaisista sanomalehtiä tutkineeseen Keijo Lehden väitöskirjaan.
Lehden taustayhteisö
Karjalaisen taustayhteisö on tukenut Sauli Niinistön kampanjointia erittäin avokätisesti.
Karjalainen-lehteä julkaisee pörssilistattu konserniyhtiö Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj. Konsernin alaisuuteen kuuluu suuri joukko yrityksiä, muun muassa Karjalaista kustantava Sanomalehti Karjalainen Oy. Yritysryppään suvereeni omistaja on Laakkosen suku. Konserniyhtiön kymmenestä suurimmasta omistajasta kaikki kuuluvat tavalla tai toisella suvun piiriin, ja näiden omistajien yhteenlaskettu osuus on lähes 90 %.
Muistellanpas, mikä se konsernin määritelmä ja lähipiiri oikein olikaan.
Lähipiirimääritelmässä määräysvallalla tarkoitetaan yli 50 % omistusosuutta yhtiössä. Huomioon tulee ottaa niin välitön kuin välillinen omistus. Määräysvalta muodostuu yleensä silloin, kuin kontrolloi yli 50 prosentin äänivaltaa toisesta yrityksestä. Määräysvalta muodostuu myös silloin, jos yrityksellä on oikeus nimittää enemmistö toisen yrityksen hallituksesta tai vastaavasta toimielimestä, tai muutenkin, jos toinen yritys tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yrityksiä johdetaan yhteisesti.
Tältä pohjalta: Laakkosten suku kontrolloi yritysryppään kaikkia osia. Myös Karjalainen-lehteä.
Laakkosten suvulta kymmeniä tuhansia Saulille
Kuten vuoden 2012 vaalirahoitusilmoitus kertoo, Laakkosten suvun jäseniltä on lahjoitettu Niinistön kampanjalle joko välillisesti tai välittömästi kymmeniä tuhansia:
Mikko Laakkonen: 10 000 eur
Yrjö Laakkonen: 5 000 eur
Kauppahuone Laakkonen Oy: 10 000,00 eur
Autotalo Laakkonen Oy: 5 000 eur
Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj: 10 000,00 eur
Näistä kertyy yhteensä 40 000 euroa.
Mainittakoon, että Yrjö Laakkonen on kuitannut Pohjois-Karjalan rikkaimman henkilön tittelin. Mikko Laakkonen on Yrjön veljenpoika.
Osakeyhtiölain mukaan yhtiöt eivät voi lahjoittaa merkittäviä summia ilman pääomistajien siunausta. On selvää, että Laakkoset ovat vähintäänkin välillisesti hyväksyneet nämä lahjoitukset.
Päätoimittajan on nautittava Laakkosen suvun luottamusta
Vuonna 2008 päätoimittajan tehtäväänsä nimitetty Pasi Koivumaa kantaa kolmea hattua. Sen lisäksi, että hän toimii lehtitoimialan päälehden päätoimittajana, hän toimii konsernin johtoryhmässä sekä konsernin lehtitoimialan toimitusjohtajana.
Konsernin erittäin keskittynyt omistusrakenne sekä päätoimittaja Koivumaan moniroolisuus konserniyhtiössä varmistaa sen, ettei hän voi mitenkään toimia ilman Laakkosten suvun intressien huomioimista.
Vanha sanonta kertoo: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kun otetaan huomioon Karjalainen-lehden historia, konsernin omistusrakenne ja omistajasuvun merkittävä panostus kokoomuslaisen ehdokkaan tukemiseksi, on lehden mahdotonta esiintyä vaaleissa puolueettomana toimijana.
Karjalainen korostaa omassa viestinnässään olevansa ”puoluepoliittisesti sitoutumaton” ja olevansa ”pohjoiskarjalaisten asialla”.
Niinpä niin.
Jaan Pasi Koivumaan näkemyksen siitä, että näissä vaaleissa on nähty irvokasta toimintaa – hänen omaansa.
Ymmärrän senkin, miksi Koivumaan mukaan Huhtasaaren mukanaolossa ei ole ”mitään arvokasta”. Ei olekaan, jos asiaa katsotaan kokoomuslaisen konsernin näkökulmasta.
En lakkaa hämmästelemästä kokoomuksen jatkuvaa enemmän tai vähemmän peiteltyä toimintaa muiden puolueiden ehdokkaiden kampittamiseksi. Välillä kuulemme Sauli Niinistön lehmänkaupoista. Välillä Petteri Orpo syöttää valtakunnalle arvopohja-pajunköyttä. Välillä kokoomuslainen päätoimittaja yrittää puolueettoman toimijan savuverhon takaa vakuuttaa lukijoitaan puolitotuuksilla.
Kyllä se demokratia ottaa koville.
Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida sitä, kuinka paljon propagandasta kannattaa vuosittain maksaa.
Lopuksi:
Viime vuoden joulukuussa Karjalainen uutisoi näyttävästi, että Sauli Niinistö kutsui päätoimittaja Pasi Koivumaan Linnan juhliin. Miksipä ei olisi kutsunut? Onhan se luontevaa muistaa vaalirahoittajaansa edustajia kutsuja lähettäessään.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon puolueettominta journalismia – missäs muualla kuin Ylellä

Pääkirjoitus: HS ei ole enää uutisväline

Vihapuhetta MTV:n Twitter-tilillä: Yhdysvaltain presidenttiä kutsuttiin idiootiksi ja toivottiin potkuja tehtävästä

Suomeen perusteilla lobbauksen helvetinkone – Mustread.fi kertoo häpeilemättä, miten se yrittää maksua vastaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon

Näin meitä vedätetään: Vihervasemmistolainen media syöttää omia mielipiteitään uutisina

Miksi Yleisradio käyttää jatkuvasti puolueellisia asiantuntijoita uutislähetyksissään eikä mainitse näiden taustoja?

Kerro mielipiteesi Huhtasaaren MTV3:n presidentinvaalitentistä – oliko reilu meininki?

Kokoomustaustainen Karjalainen-lehti märisee: ”Persut ottivat somen ilmaherruuden”

Bemareita kauppaavan konsernin Karjalainen-lehti ylimielisenä: suomalaisten pitää lopettaa lihansyönti ja hävetä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








