

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n säännöllisesti julkaistavat maaraportit kertoivat viikonlopun alla Suomen talouden näkymistä. IMF korosti raportissaan Suomen onnistuneen välttämään pahimman korona-aikana korkeahkon rokotekattavuuden vuoksi. Sen sijaan valtion tulisi hillitä menojaan saadakseen velka-asteensa kuriin.
Rahasto arvelee Suomen talouden kasvavan 3,25 prosenttia tänä vuonna ja 2,75 prosenttia ensi vuonna. Kasvun lähteinä ovat yksityinen kulutus ja investoinnit. Kasvun arvellaan hidastuvan myöhemmin vain 1,25 prosenttiin.
IMF odottaa Suomen velkaisuuden rikkovan 70 prosenttia bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Velan kasvu hidastuu, mutta valtion pysyvät menot ovat kasvaneet pandemian edeltävältä ajalta. Tällaisia menoja on noin prosentti bruttokansantuotteesta
Työllisyystoimet eivät korjaa tasapainoon
Hallituksen laatimilla työllisyystoimilla maamme velkaisuus ei todennäköisesti pysäytä velan kasvua vuosikymmenen puolivälissäkään. Rahasto suosittelee talouspolitiikan tasapainottamista pääosin menoja vähentämällä.
IMF:n mukaan Suomessa verotus on jo verrattain kireää, eikä talouden tasapainoa kannata hakea veroja korottamalla.
Rakenteellinen perusalijäämä on jäämässä koronavuoden 2020 korkealle tasolle – 2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Korona luo vieläkin varjoja
Monissa eurooppalaisissa maissa on jouduttu turvautumaan uusiin koronasulkuihin. Esimerkiksi Itävallassa hallitus määräsi lähes täyden sulun kymmeneksi vuorokaudeksi. Maan rokotekattavuus on kuitenkin Suomea alhaisemmalla tasolla.
Suomi voi silti joutua uuden korona-aallon kouriin. Tällöin talouspolitiikkaa voidaan joutua helpottamaan kertaluontoisilla menolisäyksillä.
Kun toipuminen on käynnissä, tulee talouspolitiikkaa kiristää velan kääntämiseksi laskuun. Suomen tulisi myös varautua ikääntymisen myötä tuleviin menoihin.
Osan menokorjauksista voisi tehdä vähentämällä varhaista eläköitymistä.
IMF suosittelee menokehyksiin palaamista vuonna 2023. Hallitus on aikeissa ylittää menokehyksen 2023 hulppealla puolella miljardilla eurolla. Menokehyksiin palaaminenkaan ei tarkottaisi vielä velan kasvun pysäyttämistä.
Keskusta yrittää uudelleen
Kevään puoliväliriihessä keskusta ja RKP olisivat toivoneet tiukempaa talouskuria vuodelle 2023. Punavihreät puolueet sanelivat kuitenkin ehdot, joihin erityisesti keskustan oli vaikea taipua.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoitti puoliväliriihen tuottamasta pettymyksestä:
– Onkin vaikea pitää riihessä päätettyä sinänsä pientä kehyksen ylittämistä vielä vuonna 2023 suhdannepoliittisesti mitenkään perusteltuna, Vihriälä kirjoitti keväällä.
Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko antoi hallituskumppaneilleen ukaasin, että sovituista menokehyksen lisäyksistä tulee pitää kiinni. Muutoin keskusta ei jatka hallituksessa.
Ainakin pääministeri Sanna Marin (sd.) on oudoksunut Saarikon ulostuloa. Marinin mukaan kehykset ylitetään aivan ennalta sovitulla tavalla. Saarikon ukaasille ei ollut siten mitään tarvetta. Ellei sellaiseksi lasketa lähestyviä aluevaaleja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset esittää sähkön ja polttoaineiden veron alentamista neljänneksellä: Keskivertoperheelle lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa – hallituksen vaihtoehdosta tulossa 1 200 euron lisälasku

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Hakkarainen: Keskustalaiset väittävät, että liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä onnistuu ilman bensiinin ja dieselin tuntuvia hinnankorotuksia – ”Tietävät valehtelevansa”

Sote-uudistus syöksee kunnat entistä suurempaan ahdinkoon – Purra: Keskustan eloonjäämiskamppailu tulee kansalaisille kalliiksi

Perussuomalaisen Nuorison talouspoliittinen ohjelma julkaistu: ”Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi”

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








