

Tiukka talouskuri vai velkaelvytys?
IMF:n tuore julkaisu ”Miten selvitä korkeista veloista alhaisen talouskasvun aikana” kertoo länsimaiden tehneen huonoja, velkamääriä kasvattaneita ratkaisuja. Euroalue sai pyyhkeitä vastasyklisen talouspolitiikan käytöstä sekä rahoitusalan jatkuvista pelastusohjelmista. Ne tulevat nostamaan julkista velkatasoa. Esimerkiksi Espanja oli varsin vähävelkainen maa, ennen kuin se alkoi pelastaa pankkejaan. Lopulta maa pyysi apua tähän muiltakin euromailta.
Vastasyklisen talouspolitiikan selitys on siinä, että keskellä lamaa tehdyt säästötoimet syventävät talousahdinkoa. Myötäsyklinen talouspolitiikka lamassa tai taantumassa tarkoittaisi elvyttävää talouspolitiikkaa. Suomi on toistaiseksi elvyttänyt melko tuntuvasti. Nyt toki Suomessakin ollaan käännetty katseet tiukan talouskurin puoleen. Se on sysännyt monen euromaan suoranaiseen katastrofiin.
Tasapainoilua korkotason ja vyönkiristelyn kanssa
IMF toteaa, että historian saatossa tuntuvat julkisen velan takaisinmaksut ovat tapahtuneet käytännössä lähes aina nopean talouskasvun aikana. Nopean kasvun aikana on paljon helpompaa kerätä suurempia veromääriä velan hoitamiseen. Nyt heikon kasvun aikana on jouduttu varsinaiseen tasapainoiluun. Toisella puolen velkojat odottavat toimia, joilla turvataan velan takaisinmaksu. Mikäli tätä ei arvella tapahtuvan, nousevat lainakorot. Toisaalta taas reippaat vyönkiristykset aiheuttavat talouden koko toiminnalle niin suuren hyytymän, että velkojien palkitsema alhainen korkotaso ei välttämättä hyödytäkään.
Heikon talouskasvun aikana on kuitenkin onnistuttu selviytymään korkeista veloista. Tällöin on apuna käytetty laajalti rahapoliittisia keinoja. Niinikään kova ulkomainen kysyntä on voinut auttaa vientiteollisuutta puristamaan velkatasoja alas. Esimerkiksi Saksan onnistui kääntämään kelkkansa teknologiakuplan puhjettua kymmenen vuotta sitten, koska Etelä-Euroopan raju velkavetoinen kysyntä pisti Saksan teollisuuden pyörät pyörimään.
Tällä hetkellä korkeasta julkisesta velasta kärsivät euromaat eivät ole onnistuneet löytämään rajua ulkomaista kysyntää vientituotteilleen. Lisäksi euroalueen rahapolitiikka on hyvin kireää. Rahapolitiikan kireyttä arvottaessa tulee sitä verrata muiden talousalueiden rahapolitiikkaan. Yhdysvaltain keskuspankki ostaa edelleen 85 miljardin dollarin kuukausivauhdilla Yhdysvaltain valtionvelkaa ja arvopaperistettua asuntolainaa. EKP itse asiassa toimii toisin, koskapa sen myöntämiä pitkäaikaisia LTRO-luottoja maksetaan takaisin, ja ylimääräinen likvidi hupenee.
Huonot näkymät
IMF:n julkaisu toteaa, ettei nykyisenkaltaisia velkaisuustasoja (bkt:hen nähden) ole nähty sitten toisen maailmansodan päättymisen. Tuolloin kasvua vauhditti suurelta osin jälleenrakentaminen, mutta myös asevoimien määrärahojen tuntuva karsiminen. Nykyiset haasteet ovat aivan erilaiset. Mittavia kasvukohteita on vaikea ainakaan ennakkoon havaita. Lisäksi ikääntyminen nostaa kulupuolta. Terveydenhuoltoon arvellaan uppoavan keskimäärin kolme prosenttia ja eläkkeisiin vielä yksi prosentti lisää bkt:hen nähden seuraavan 20 vuoden aikana.
Näiden rakenteellisten muutosten vuoksi IMF katsoo, että niihin tulee puuttua rakenteellisin uudistuksin. IMF kehottaa myös julkisia sektoreita kulukuureille, mutta mielummin asteittain kuin suurella rytinällä. Edelleen se myöntää, että liian nopeat muutokset voivat horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Epävakauden lisääntyessä velkojen takaisinmaksu ei ainakaan helpotu.
Näitäkin kohtia merkittävämpänä IMF pitää kasvunäkymien heikkenemistä. Finanssikriisin aiheuttama varovaisuus ja kulutuskysynnän kääntyminen velkojen takaisinmaksuun on laskenut tuntuvasti kasvuodotuksia. Kasvuodotusten heikennyttyä pääomat ovat hakeutuneet paremmin tuottaviin maihin. Toinen suuri pääomaliike on kohdistunut turvasatamiin. Suomi on toki hyötynyt jälkimmäisestä virtauksesta, mutta kärsinyt ensimmäisestä. Lisäksi alentuneet korot eivät ole merkittävästi parantaneet Suomen rahoitusasemaa, koska velkamäärät ovat kasvaneet viiden viimeisen vuoden aikana tuntuvasti.
Vaikeuksistakin on selvitty
IMF kertoo raportissaan, että seitsemän kehittynyttä maata on onnistunut haastavissa olosuhteissa kääntämään suuret velkamäärät tuntuvasti takaisinmaksun puolelle. Alhaisen talouskasvun aikana velkamäärien supistaminen on kuitenkin vaatinut onnistuakseen muutamia poikkeuksellisia olosuhteita.
Valuutan ulkoisen arvostuksen heikentäminen on auttanut vientiteollisuutta niin paljon, että valtio on kasvaneilla verotuloilla onnistunut lyhentämään velkojaan merkittävästi. Tyypillisesti valuuttakurssin avulla saatu vientiteollisuuden veto on auttanut kolmen vuoden kuluessa. Viennin vetäessä valuuttakurssi on hiljalleen palautunut, mutta vielä viiden vuoden päästäkin velkaa on pystytty lyhentämään.
Toinen pelastava lääke on ollut löysä rahapolitiikka, jolla on tarkoitus painaa velan korkomenot alas. Lisäksi alhainen korkotaso on houkuttanut lainarahalla tehtyjen investointien tekoa.
Kolmantena tekijänä on ollut yllättävä ulkomainen talouskasvu. Vientiteollisuuden odottamaton kasvu on johtanut myös sisämarkkinoiden piristymiseen. Kokonaisuutena verotulot ovat lisääntyneet. Tämän lisäksi vielä velan hinta on pudonnut, koska takaisinmaksukyky kohentuu.
Neljäntenä tekijänä on kasvun käynnistyttyä tehdyt budjettileikkaukset.
Euroalueen kriisimaiden selviäminen nykyisestä vaikeasta tilasta ei onnistu ainakaan valuuttakurssimuutoksella. Löysän rahapolitiikan jarruna on ollut Saksa ja sen inflaatiokammo. Ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jää yllättävä talouskasvu. Ehkäpä ihmeiden aika ei vielä ole ohi?
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








