

Immonen: EU-eliitti on suurin syyllinen Euroopan jakautumiseen
EU:n poliittinen johto ja valtavirtaiset taloustieteilijät ovat maalailleet Euroopan ylle kilpaa uhkakuvia, kun Italia sai vastikään uuden hallituksen, joka monin tavoin viittaa kintaalla EU:n poliittisen eliitin käskyvallalle, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.
Immosen mukaan EU-eliitti on hätää kärsimässä, ja siksi se maalailee ilmoille monenlaisia uhkakuvia.
– Uhkakuvat talouden saralla voivat olla hyvin perusteltujakin, sillä onhan Italia talouden luvuin mitattuna kolmanneksi suurin euromaa. Silti näkisin suurimpana syynä uhkakuvien maalailuun sen, että Italian kansallismielisen hallituksen pelätään aiheuttavan monin tavoin kestämätöntä päänvaivaa EU-eliitille ja murentavan EU:n suosiota eurooppalaisten silmissä entisestään.
– EU-eliitti pelkää, että kansallista etua puolustava politiikka leviää Italiasta, Unkarista, Puolasta ja Itävallasta myös muihin jäsenmaihin, Immonen sanoo.
Kansallismielisyys kasvaa
Immosen mukaan on tärkeä ymmärtää, että kansallismielisyyden nousu Italiassa ja muissa jäsenmaissa ei ole kyseisten maiden kansalaisten ja niiden tahtoa toteuttavien kansallismielisten puolueiden vika, vaan EU:n, euroalueen ja niiden käskyvaltaa noudattavien kotimaisten päättäjien vika.
– EU ja EMU ovat pilanneet maineensa itse huonolla politiikalla. Eurooppalaiset ovat nähneet, miten heidän verorahansa käytetään tukipaketteihin ja miten EU:n ulkorajojen yli vyöryvä massamaahanmuutto tuhoaa heidän asuinympäristönsä. He ovat nähneet, miten EU:n komissio kävelee kansallisten päätöksentekoelinten yli ja määrää sanktioita maille, jotka yrittävät valvoa omia rajojaan ja ajaa kansallisia etujaan.
– Nämä asiat herättävät tavallisissa kansalaisissa oikeutettua huolta, johon EU-eliitti valtamedian avustuksella on reagoinut leimaamalla heidät rasisteiksi tai tietämättömiksi hölmöiksi, Immonen toteaa.
Nykypolitiikka jakaa Eurooppaa
Immonen ihmettelee, miten vielä tähänkään päivään mennessä EU-federalistit eivät ole osoittaneet pienintäkään kykyä itsekritiikkiin eikä pienintäkään halua pohtia, missä he itse ovat menneet harhaan.
– Sen sijaan he ovat soimanneet väärin äänestänyttä kansaa ja kansallismielisiä puolueita sekä laatineet suunnitelmia integraation syventämiseksi. He ovat jatkaneet samalla ylimielisyyden tiellä, joka on johtanut Euroopan unionin tähänastisen historiansa pahimpaan kriisiin.
– Erityisen vaarallista tämä ylimielisyys on siksi, että se vain syventää ristiriitoja Euroopan kansojen välillä ja tuhoaa mahdollisuudet aitoon yhteistyöhön, Immonen sanoo.
”Ajatus vahvasta Euroopasta ei ole huono”
Immosen mielestä ajatus vahvasta ja yhteen hiileen puhaltavasta Euroopasta ei suinkaan ole läpikotaisin huono.
– Euroopassa on kyse joukosta ihmisiä ja kansoja, jotka jakavat keskeisiltä osiltaan esimerkiksi yhteisen historian ja juuriltaan yhteisen kulttuuritradition. Eurooppalaisuus on omanlaisensa kulttuurimuoto, eräs ainutkertainen tapa elää ja olla olemassa. Euroopan historian merkittävät ilmiöt kuten kaupunkikulttuurin synty, feodalismi, uskonpuhdistus vastareaktioineen, löytöretket, valistus ja romantiikka, kansallisvaltioiden synty ja teollinen vallankumous ovat olleet koko mannerta ja kaikkia sen kansoja koskettavia asioita, Immonen toteaa.
Yhteiset kriisit yhdistävät kansoja
Kaikesta monimuotoisuudesta ja erimielisyyksistäkin huolimatta Euroopan kansoilla on Immosen mukaan myös yhteisiä poliittisia intressejä, jotka ovat viime aikoina vain korostuneet.
– Turvapaikanhakijakriisi, suurten valtioiden voimapolitiikka ja ekologinen kriisi ovat ongelmia, joiden ratkaisemiseen vaaditaan kaikkien Euroopan maiden yhteistyötä. Toivoisin Euroopassa toimittavan ennen kaikkea näissä asioissa yhteisessä rintamassa Euroopan kansojen etu edellä, Immonen sanoo.
EU-eliitti ymmärtänyt eurooppalaisuuden väärin
Immosen mukaan nykymuotoinen EU:n poliittinen johto on ymmärtänyt yhteisen eurooppalaisuuden idean tuhoisalla tavalla väärin.
– EU-eliitti uskoo, että jonkinlainen yleinen eurooppalaisuus hiljalleen liuentaa ja poistaa kansalliset identiteetit ja tekee kansallisvaltiot tarpeettomiksi. On päivänselvää, ettei tällaista abstraktia eurooppalaisuutta ole olemassa eikä voikaan olla. Ei ole olemassa ”pelkästään” eurooppalaista ihmistä, vaan jokainen eurooppalainen kuuluu myös johonkin kansakuntaan, Immonen sanoo.
– Tervehenkisen eurooppalaisen yhteisöllisyyden pitäisi suojella ja vaalia näitä kansakuntia ja kansallisia identiteettejä, ei suinkaan pyrkiä hävittämään niitä. Samalla tavoin kansallisvaltiokin rakentuu erilaisten paikallisten identiteettien päälle ja parhaassa tapauksessa toimii niitä suojaavana rakenteena.
Ihmiset puolustuskannalla
Immosen mukaan EU-federalistien suurin virhe on ollut kuvitelma, että nationalismi on Eurooppa-aatteen vihollinen.
– Kiintymys yhteiseen eurooppalaiseen perintöön olisi voinut kehittyä kansallisen yhteenkuuluvuuden tunteen rinnalle, samalla tavoin kuin paikallis- ja heimoidentiteetit ovat toimineet ja toimivat yhä kansallisvaltioiden perustana.
– Vallanhimossaan ja liittovaltiohaaveissaan EU-fanaatikot ovat viitanneet kintaalla nationalismin myönteisille voimille, kuten rakkaudelle kotiseutua, kulttuuria ja kanssaihmisiä kohtaan. He eivät kuitenkaan ole kyenneet hävittämään kansallistunnetta vaan ajaneet sen puolustuskannalle ja näin kylväneet vihan ja sekasorron siemenet. Siitä EU-eliitti saa syyttää vain itseään, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtamedia jäsenmaat EU-eliitti EMU Kansallismielisyys Eurooppa Euroopan komissio Federalismi Italia Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari: Perussuomalaiset rakentaa ruotsidemokraattien kanssa isänmaallista Europpaa

Immonen: Kokoomuslaiset pikkuporvarit eivät ymmärrä kansallismielisyyden käsitettä

Puola ja Unkari haastavat EU:n päätöksen kaventaa EU-kansalaisten työskentelymahdollisuuksia muissa EU-maissa

Italia syyttää EU-virkamiehiä maan talousahdingosta

Euroopan komissio tyrmäsi odotetusti Italian budjettiesityksen

Voiko EU saada Italiaa liekaan?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








