

LEHTIKUVA
Italia ja Ranska ajavat EU:n perussopimusten muuttamista, luopuisivat päätösten yksimielisyydestä – tarkoittaisi lisää suomalaisille yhteistä velkaa, yhteistä verotusta, uusia elvytysrahastoja
Ranska ja Italia ovat ryhtyneet ajamaan EU:n perussopimusten muuttamista. Ne haluavat luopua yksimielisistä päätöksistä.
Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Presidentti Emmanuel Macron aikoo ottaa perussopimusten avaamisen esille EU:n valtionpäämiesten kesäkuun huippukokouksessa (Yle ja der Spiegel).
Taustalla on Saksan ja Unkarin vastustus EU:n energiapakotteisiin Venäjää kohtaan. Saksa vastustaa energiapakotteita erityisesti maakaasun tuontiin Venäjältä. Se vastustaa myös raakaöljyn hintakattoa. Unkari onnistui pysäyttämään öljyn tuontikiellon ja sekin vastustaa maakaasun pakotteita (der Spiegel).
Italian pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla perussopimusten avaamista. Häntä ovat tukeneet Macron, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola. Kaikilla on taka-ajatuksena myös EU:n yhteisvastuiden lisääminen. Se tarkoittaisi lisää yhteisiä velkapapereita eli eurobondeja, yhteistä verotusta ja uusia elvytysrahastoja. Pienet jäsenmaat Suomi mukaan lukien eivät halua luopua yksimielisyyden vaatimuksesta EU:n päätöksenteossa.
EU:n perussopimusten muuttaminen olisi joka tapauksessa hidas ja vaikea prosessi. Sopimusten muuttaminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Hallitusten välinen konferenssi valmistelee perussopimusten muutoksen. Uusin perussopimus on vuonna 2007 hyväksytty Lissabonin sopimus. Aloite siihen tehtiin jo vuonna 2000. Alkuperäinen sopimus kaatui ainakin kahdessa jäsenmaassa. Vuonna 2007 hyväksytty versio oli vesitetty versio alkuperäisestä ehdotuksesta.
Suomen on syytä vastustaa yksimielisyyden vaatimuksesta luopumista. Jos näin tehtäisiin niin neljä suurta maata Saksa, Italia, Ranska ja Espanja hallitsisivat täysin EU:n päätöksentekoa. Varsinkin Ranska, Italia ja Espanja ajavat voimakkaasti EU:n yhteisvastuiden kasvattamista. Saksakin saattaa taipua ainakin osin tälle linjalle. Suomella olisi tällöin pysyvä nettomaksajan rooli EU:ssa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Perussopimukset Roberta Metsola Yksimielisyys EU:n perussopimukset Ursula von der Leyen Emmanuel Macron Lissabonin sopimus Mario Draghi Ranska Italia Espanja EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen vaatii tolkkua EU-komission energiaremonttivaatimuksiin – ”Älytön uudistus ajaisi omakotitalon omistajia vaikeuksiin”

Immonen: EU pyrkii kahmimaan itselleen lisää valtaa perussopimuksia muuttamalla – ”On kylmä tosiasia, että suuri osa suomalaisia koskevista päätöksistä tehdään Brysselissä”

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

Giorgia Meloni voitti Italian parlamenttivaalit: ”Italialaiset voivat taas olla ylpeästi italialaisia”

EU:n elvytysrahat rikollisten liiveihin Italiassa – mafian apuna häärivät parhaat tukiasiantuntijat sekä tekoäly
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








