
Ari Koponen: Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei saa rapauttaa suomen kielen asemaa
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

PS ARKISTO
Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.
Suomen kieli on elävä ja ainutlaatuinen ilmaisuväline, jota puhuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Se taipuu runoista someviesteihin, tieteestä tarinoihin ja arjen huumoriin. Mikael Agricola antoi aikoinaan suomen kielelle siivet kehittämällä sen kirjalliseen muotoon, ja tänä päivänä se on moderni työkalu, joka yhdistää suomalaisia ja kantaa kulttuuriamme. Hänen perintönsä elää sanoissa, joita käytämme jokaisena päivänä.
– Suomen kielen eri murteet tuovat maamme eri alueita vahvasti ja oivasti esille. Murteet ovat kansalaistemme arjen elävää kieltä ja merkittävää kulttuuri-identiteettiämme. Suomen kieli on Suomen mieli, sanoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Agricolan päivä kutsuu juhlistamaan suomen kieltä monin tavoin. Kirjastoissa ja kouluissa järjestetään tapahtumia; lukupiirejä, sanataidetta ja keskusteluja kielen tulevaisuudesta. Suomen kieli kuuluu meille kaikille – lapsille, jotka opettelevat lukemaan ja kirjoittajille, jotka luovat sanataidetta. Päivä kannustaa myös pohtimaan, mitä suomi meille merkitsee.
– Suomen kieli tarvitsee myös puolustajansa. Ilman Suomen kansan vahvaa tukea kielellemme se ei selviä maailman myrskyissä. Erityisesti englannin kielen jatkuvasti leviävä voima syövyttää suomen kieltä ja sen asemaa. Meidän tulee luottaa ja uskoa suomenkielisiin nimiin myös julkisten tilojen nimissä ja toiminnoissa. Maassa maan tavalla myös kielellisesti, Strandman vaatii.
– Perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmassa korostetaan suomen kielen merkitystä kansallisen identiteetin, kulttuurin ja yhteiskunnan perustana. Ohjelmassa painotetaan, että kieli on kansakunnan olemassaolon edellytys ja sen asema on turvattava kaikilla elämänalueilla. Kukaan muu maailmassa ei puolusta suomen kieltä, pientä vähemmistökieltä suuressa maailmassa, jos me emme itse sitä tee. Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielellä on yksi perustaidoistamme, ja tähän nykyhallitus panostaa perusopetuksessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuore jäsenkysely kertoo karua kieltä maahan muuttaneiden hoitajien kielitaidon aiheuttamista ongelmista. Kielitaidottomuus lisää työn kuormittavuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita.


Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu on jättänyt lakialoitteen, jossa esitetään suomen kielen aseman vahvistamista.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää