Perussuomalaisten Aittakumpu vaatii suomen kielen aseman vahvistamista

– Kahviloissa ja ravintoloissa tulee saada tarvittaessa palvelua suomen kielellä. Yliopistoissa pitää pystyä tekemään tutkinnot kaikilla tasoilla suomen kielellä. Kielilain tehtäväksi on säädettävä myös kansalliskieltemme suomen ja ruotsin kielten suojeleminen ja kehittäminen, Pekka Aittakumpu kertoo aloitteen tavoitteet.

Aittakummun mukaan on täysin nurinkurista, että suomalainen ei saa välttämättä etenkään pääkaupunkiseudulla ravintolassa palvelua äidinkielellään, vaan joutuu käyttämään englantia.

– Meillä tulee olla itsetuntoa ja oman kielemme arvostusta niin, että myös valtion ja kuntien hallinnossa pidetään suomen kieli ykköskielenä. Esimerkiksi ministeriöiden sähköpostiosoitteet on muutettava takaisin englanninkielisistä suomenkielisiksi.

Suomen tulee säilyä myös tieteen kielenä

Aittakummun mukaan on huutava vääryys, että yliopistoissa englannin kieli on paikoin kasvattanut asemaansa ainoana kielivaihtoehtona.

– Hyvänen aika! Me asumme Suomessa ja suomen kieli on kielemme. Suomen tulee säilyä myös tieteen kielenä, jos haluamme pysyä kehityksessä mukana.

Aittakumpu on tehnyt suomen kielen asemasta tällä kaudella myös keskustelualoitteen, jonka pohjalta eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun suomen kielen asemasta Kalevalan päivänä 28.2.2024.

Tilanne mennyt yhä huonompaan suuntaan

Aittakummun mukaan tilanne suomen kielen osalta on mennyt yhä vain huonompaan suuntaan.

– Kuvaavaa on, että kevään kuntavaalien isoissa vaalikoneissa yhdessäkään ei kysytä mitään suomen kielen asemasta. Sen sijaan Ylen vaalikoneessa kysytään, pitäisikö ruotsin opetusta alakouluissa lisätä. Ilta-Sanomien vaalikoneessa taas kysytään, pitäisikö englannin kieltä lisätä kuntapalveluissa ja kouluissa.

Valtavan iso kysymys koko yhteiskunnan kannalta

Aittakumpu sanoo, että tulevien valtuutettujen tulee huolehtia ennen kaikkea suomen kielen edistämisestä.

– Tämä on valtavan iso kysymys koko yhteiskunnan kannalta. Pisa-raportin mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla oli niin heikko lukutaito, etteivät he kykene täysipainoisesti jatko-opintoihin ja työelämään.

– Nyt on vahvistettava suomen kielen käyttöä ja sen osaamista kaikilla yhteiskunnan aloilla, Aittakumpu vaatii.