

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Jani Kolehmainen: Suomi voidaan pelastaa vain työllä
SIILINJÄRVELÄINEN Jani Kolehmainen on 37-vuotias putkiasentaja ja perheenisä, jonka pitkä työura alkoi jo 13-vuotiaana eikä ole sen jälkeen katkennut. Koulut jäivät vähän vähemmälle; peruskoulun jälkeen Kolehmainen suoritti ruokatuotannon perustutkinnon ja on sen jälkeen työskennellyt ravintola-alalla, kuorma- ja linja-autonkuljettajana ja nyt kahdeksatta vuotta putkimiehenä. Asuntovelkaa omakotitalonomistajalla on sen verran, että tietää miksi aamulla pitää töihin lähteä.
– Olen tavallinen duunari, raksaäijä, joka tuntee suomalaisten arjen ongelmat. Uskon vapaaseen työhön ja kovaan työhön, joka suomalaisille tulee verenperintönä jo äidinmaidossa. Sen asenteen haluaisin nyt viedä Eurooppaan, kertoa heille, millaisia me suomalaiset olemme, sanoo Kolehmainen.
Puolueen jäseneksi Kolehmainen liittyi vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen. Hän oli perustamassa Siilinjärven paikallisyhdistystä ja on istunut sen puheenjohtajana kaksi kautta. Pohjois-Savon piirihallituksessa Kolehmainen on jo toista kauttaan, sitä ennen hän oli varajäsenenä yhden kauden.
Liittovaltiokehitys pysäytettävä
Eurovaaliehdokkaaksi Kolehmaisen ajoi huoli Suomen tulevaisuudesta. Rakennusalalla toimiessaan hän näkee joka päivä ne ongelmat, joita työvoiman vapaa liikkuvuus tuo tullessaan ilman kunnollisia keinoja niihin puuttumiseksi. Kolehmainen pelkää, että Suomea ollaan EU-direktiiveillä tahallaan ajamassa asumiskelvottomaksi.
– Liittovaltiokehitys on pysäytettävä keinolla millä hyvänsä. Brysselin kumileimasinpolitiikka on estettävä myös. Vapaakauppa-alue, jonka sisällä tavara liikkuu ilman tulleja, on sinänsä hyvä asia, mutta jollain tavalla valtioiden pitäisi pystyä rajoittamaan ihmisten ja työvoiman liikkumista. Eurosta eroamista en suoraan lähde ajamaan, mutta olisi selvitettävä onko eroaminen ylipäänsä mahdollista ja minkälainen Suomen tilanne olisi, jos emme olisi siihen aikoinaan liittyneet, Kolehmainen pohtii.
Erityisesti Kolehmaista kiinnostaa ammattiliittojen asian ajaminen Euroopassa. Se on myös yrittäjien etu. Kolehmainen tuntee monta pk-yrittäjää ja tietää, että jos yrittäjien asiat ovat kunnossa, ei heillä ole mitään ammattiliittoja vastaan.
– Tulevaisuuden EU:n näkisin mielelläni itsenäisten valtioiden talousliittona, en liittovaltiona. Siinä suhteessa näyttää synkältä, niin rajut voimat ovat liittovaltiokehityksen taustalla. Meiltä puuttuu yhteinen kieli ja kulttuuri, joten yhteinen solidaarisuuden tunne tulee Euroopasta varmasti aina puuttumaan.
Putkimies sulkemaan rahahanat
Politiikan ja työn vastapainoksi Kolehmainen harrastaa monipuolista liikkumista, muun muassa nyrkkeilyä, kalastusta, uimista ja sählyä. Liikunnan avulla saa aivot nollattua ja pidettyä itsensä kunnossa, että jaksaa töissä. Nyrkkeilysalilla palaute on välitöntä ja yleensä sattuu, eikä siellä tarvitse ajatella muuta kuin seuraavaa liikettä.
– Lämmitän myös taloni puulla. Sekin käy harrastuksesta, kuten kuka tahansa puulämmittäjä hyvin tietää. Elän onnellista avioelämää ja perheeni on minulle tärkein voimavara ja taustatuki, Kolehmainen kiittelee.
Vaalityötä Kolehmainen aikoo tehdä sosiaalisen median ja blogipäivitysten lisäksi jalkautumalla kansan pariin, pääasiassa Itä-Suomen vaalipiirissä. Loppusuoralla tarkoitus on kiertää myös Suomen suurimmat kaupungit ja hän on mielellään ammattiliittojenkin käytettävissä, jos ne haluavat kutsua hänet tilaisuuksiinsa.
– Vaalitelttaelämää siis tämä kevät. Vaaliteemani on ”äänestä putkimies sulkemaan rahahanat Suomesta Brysseliin”. Omia säästöjä minulla on viisi tonnia, se on tällä hetkellä ainoa varma vaalibudjetti. Kiitollisuudella otan vastaan myös kaikki tuet mitä puolueelta, piiriltä, paikallisyhdistykseltä ja muilta tahoilta tulee. Mielestäni on äärettömän hienoa, ettei puolue ole lähtenyt asettamaan ehdokkaita pelkkien megabudjettien perusteella vaan on todella asetettu suomalaisten näköiset ehdokkaat näinkin tärkeissä vaaleissa.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








