

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Jengit estävät lastensuojelun toiminnan – seuraako Suomi tässäkin Ruotsin tietä?
Lastensuojelun työntekijöille tehty kyselytutkimus kertoo karua kieltään ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tilasta. Lastensuojelulain tavoitteet jäävät toteutumatta, koska maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä vallitsevat niiden omat lait. Sosiaalityöntekijät eivät usein uskalla puuttua lapsiin kohdistuviin akuutteihin tilanteisiin, koska pelkäävät maahanmuuttajataustaisten rikollisjengien kostoa. Poliisikaan ei ehdi apuun.
Kyselytutkimuksen mukaan rikollisjengien ja sukujen taholta tuleva uhka estää lastensuojeluviranomaisia toimimasta lastensuojelulain mukaan, kirjoittaa ruotsalaislehti Göteborgs-Posten. Tällaista ”vaikemisen kulttuuria” esiintyy maahanmuuttajavaltaisilla alueilla ympäri Ruotsia.
– Jokainen tällainen tapaus on liikaa. Tämä on tärkeä signaali siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, kommentoi kriminologi Amir Rostami.
Tutkimuksen mukaan monet sosiaalialan työntekijät ovat kokeneet uhkailua rikollisjengien ja rikollisten sukuklaanien taholta. Työntekijälle on saatettu esimerkiksi vihjata, että ”me tiedämme, missä sinä asut” tai ”me tiedämme, missä sinun lapsesi käyvät koulua”.
Uhkailut ajavat lastensuojelulain yli
Kyselyyn vastasi 480 sosiaalityöntekijää, jotka työskentelevät maahanmuuttajavaltaisilla alueilla lasten ja nuorten parissa. Heistä seitsemän prosenttia vastasi jättäneensä puuttumatta lapseen kohdistuneeseen akuuttiin tilanteeseen, koska oli saanut uhkauksia tai muuten pelkäsi.
– Sosiaalitoimi on lapsen viimeinen turva. Jos sitä estetään toimimasta uhkailuilla, tilanne on todella vakava, toteaa Ruotsin Akavan puheenjohtaja Heike Erkers.
Sosiaalityöntekijöiden tunteman pelon tarkat syyt eivät käy ilmi kyselytutkimuksesta, mutta asia voi liittyä yleiseen väkivaltarikollisuuden nousuun ja rikollisten kasvaneeseen valtaan yhteiskunnassa, Erkers arvioi.
Poliisi ei auta
Joka neljäs kyselyyn vastanneista kertoi joutuneensa tilanteeseen, jossa olisi tarvinnut poliisin tukea työtehtäviensä suorittamiseen, mutta ei ollut saanut sitä. Ammattiliiton puheenjohtaja Erkers ymmärtää poliisin resurssipulan, mutta pitää huonona sellaista ajattelua, että uhkailujen tai vaaratilanteiden katsotaan ikään kuin ”kuuluvan työhön”.
– Jos on ajauduttu siihen, että lapsi on kuolemanvaarassa, jos häntä ei oteta huostaan, mutta huostaanottoa ei uskalleta tehdä uhkailujen takia, niin silloin ollaan jo todellakin pohjalla, Heike Erkers sanoo.
Rikollisjengit värväävät yhä enemmän lapsia
Jengien värväämiseen puuttumista pidetään ratkaisevana keinona vakavan jengiväkivallan torjunnassa. Tilanne on kuitenkin menossa huonompaan suuntaan, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoo tuntevansa enemmän rikollisjengien värväämiksi joutuneita, alle kaksitoistavuotiaista lapsia kuin kaksi vuotta sitten.
Sosiaalityöntekijöiden on kuitenkin vaikea puuttua asiaan, koska he pelkäävät rikollisjengien kostoa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on siis avuton maahanmuuttajajengien edessä.
Suomi seuraa Ruotsin tietä
Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan. Helsingin Uutiset on haastatellut keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgrenia, joka kertoo, että myös Suomessa jengeissä pyörivät nuoret voivat päätyä järjestäytyneen rikollisorganisaation apureiksi. Nuoria voidaan käyttää esimerkiksi huumeiden levittämisessä.
Jopa 13-vuotiaat nuoret liikkuvat ylikomisarion mukaan huolestuttavassa seurassa. Huolta aiheuttavissa nuorisoryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria.
- Meillä näytetään seuraavan samaa kaavaa kuin Tanskassa ja Ruotsissa, Ahlgren toteaa.
Myös Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että nyt poliisikin myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Ruotsin tiellä. Tuolloin asian myönsi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Christer Ahlgren Heike Erkers huostaanotto Klaanit rikollisjengit lapset Nuoriso Göteborg Seppo Kolehmainen Ruotsi lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


10 000 lasta kateissa Ruotsissa – satojen miljoonien lapsilisät ja vanhempainrahat juoksevat huijareiden taskuun

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – ”Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Hallitus haluton puhumaan maahanmuuttajien aiheuttamasta turvallisuusuhasta – PS: ”Me puhumme maahanmuuttajien rikollisuudesta ja jengeistä, te vastaatte koronalla ja kokoomuksella”

Äiti Göteborgin lähiössä: ”Karkottakaa poikani – mikään muu ei auta”

Lastensuojelu kriisissä – istuva hallitus siirtää uudistuksen seuraavalle hallitukselle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








