Jimmie Åkesson: ”Lisää painetta heitä kohtaan, jotka eivät ole osa Ruotsia”

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson haluaa vauhtia keskusteluihin maan seuraavan hallituksen ohjelmasta. Maahanmuuttajien palauttaminen lähtömaihinsa on korkealla ruotsidemokraattien vaatimuslistalla.

Jimmie Åkessonin mukaan kyse ei ole maahanmuutosta sinänsä, vaan sen nettovaikutuksista. Eli siitä, paljonko maahanmuutto tulee maksamaan yhteiskunnalle eli veronmaksajille. Siksi ruotsidemokraatit haluavat lopettaa kokonaan turvapaikkajärjestelyn ja sitä myöten pakolaisten ja heidän omaistensa vastaanottamisen.

– Minulla ei ole pienintäkään ongelmaa lisätä painetta heitä kohtaan, jotka elävät omaa elämäänsä ongelmalähiöissä, eivätkä ole osa Ruotsia, Åkesson sanoo Dagens Nyheterin haastattelussa.

– Pakolaispolitiikassa pitäisi olla kyse siitä, että ihminen saa tarvitessaan suojelua ja kun ei sitä enää tarvitse, hän palaa kotimaahansa.

Veronmaksajien piikki kiinni

Åkessonin mielestä palauttamisen pitäisi koskea myös oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Heitä, jotka eivät ole sopeutuneet tai halua sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tällaisten henkilöiden olisi parempi palata kotimaahansa, kuin elää vieraassa maassa veronmaksajien kustannuksella.

– Kaiken pitää kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen. Meillä ei ole mitään lakiin liittyviä mahdollisuuksia saada ihmisiä palaamaan, emmekä mekään sitä halua.

Paluumuuttoon lisätukea

Åkesson toteaa, että Ruotsi ei saa pakolaisuutta kokonaan loppumaan ja siksi pitää käyttää muitakin keinoja kuten paluumuuttoa.

– Meidän täytyy nostaa tuntuvasti paluumuuttoon suunnattuja tukia, jotta yhä useampi haluaa palata vapaaehtoisesti kotimaahansa. Jos samalla hankaloitamme sosiaalituille pääsyä Ruotsissa, niin olen vakuuttunut siitä, että yhä useampi haluaa palata kotiin.

– Katsotaan vaikkapa Tanskaa, joka haastaa syyrialaisia palaamaan, koska osassa Syyriaa on jo turvallista. Näin meidänkin tulisi toimia. Meidän täytyy terästää myös ulkomaalaisten valvontaa, jotta täällä laittomasti oleskelevat ihmiset voidaan tunnistaa ja karkottaa maasta, Åkesson painottaa.

Porvarihallitusta perustamassa

Ruotsin valtiopäivävaalit pidetään syyskuussa vuonna 2022. Kannunvalanta eri hallitusvaihtoehdoista on jo täydessä vauhdissa. Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson ja kristillisdemokraattien Ebba Busch ovat jo ilmoittaneet olevansa valmiit ainakin budjettiyhteisyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Myös liberaalit ovat puheenjohtaja Nyamko Sabunin mukaan valmiita hallitukseen, joka tukeutuu ruotsidemokraatteihin.

– Tärkeintä on tehdä läpimurto asialinjalla ja edistää hankkeita, jotka ovat tärkeitä kannattajillemme. Näihin kuuluvat erityisesti maahanmuutto ja sopeuttaminen (integraatio) sekä oikeus- ja energiapolitiikat, Åkesson määrittelee.

Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että seuraavan porvarihallituksen pääministeri tulee kokoomuksesta. Poliittiset realiteetit ovat ruotsidemokraattien puheenjohtajalla hyvin hallussa. Hän pohtii asioita siltä kannalta, että politiikka on mahdollisen taitoa. Asioista on pyrittävä sopimaan.

– Meidän on ennen kaikkea löydettävä ne asiat, joista olemme yhtä mieltä. Myös erimielisyydet on tunnistettava ja katsottava, voidaanko niistä sopia. On hyvä päästä keskustelemaan kaikesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

”Julkinen media ei ole vallan äänitorvi”

Åkessonin vastustajat ovat maalanneet piruja seinille ja ilmoittaneet, että ruotsidemokraattien mahdollinen valtaannousu tarkoittaa kansankodin suistumista Puolan ja Unkarin tielle. Ensimmäiseksi se huutokuoron mukaan tarkoittaisi kaupallisen ja ennen kaikkea julkisen palvelun median ja samalla sananvapauden suitsemista.

– Meillä pitää olla julkisin varoin kustannettu media mutta se ei saa olla vallan äänitorvi. Tilanteen pitäisi olla samanlainen sekä Ruotsissa että Puolassa ja Unkarissa.

– Tämä kysymys tulee tuskin kuitenkaan olemaan kovin korkealla mahdollisessa yhteistyössä. Kuten sanottu, keskitymme ratkaisemaan todellisia ongelmia ja julkisen palvelun media on siinä listassa melkoisen alhaalla.