

PS ARKISTO
Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen tyrmää EU:n suunnitelmat rakennusten pakollisista energiaremonteista: ”Hölmöläisten hommaa”
EU-parlamentti äänesti tiistaina energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Uudistusehdotus hyväksyttiin selvin lukemin ja myös osa suomalaismepeistä äänesti direktiivin hyväksymisen puolesta.
– Tätä täytyy ihmetellä, sillä jo keväällä 2022 Suomi antoi ehdotukseen vastauksensa, jossa korostettiin tarvetta päättää asiasta kansallisella tasolla eikä kaikkia jäsenmaita samoin velvoittavalla direktiivillä, kirjoittaa rakennusalan yrittäjä, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Jorma Piisinen.
– Syntyy väkisinkin sellainen kuva, että arvon meppimme eivät nyt ole ihan kartalla – tai sitten on vain ollut pakko äänestää muun ryhmän mukana ideologisin perustein. Näin EU-parlamentti ampuu meitä kaikkia omaan jalkaan. Ideologia ei saa mennä terveen järjen edelle.
Ehdotus on pähkähullu
Piisisen mielestä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia.
– Parlamentin nyt hyväksymä ehdotus on kuitenkin pähkähullu. Energiatehottomin kolmannes rakennuskannasta olisi korjattava hyvin pian, muutamassa vuodessa jopa kahta energialuokkaa paremmaksi, muista korjaustarpeista riippumatta.
– Tutkimuksissa on kuitenkin todettu moneen kertaan, että esimerkiksi ikkuna- ja julkisivuremontit pelkän energiatehokkuuden parantamiseksi eivät ikinä ole kannattavia. Parlamentin hyväksymä ehdotus merkitsisi toteutuessaan aivan valtavia pakkoremontteja sellaisillekin rakennuksille, joille ei jatkossa ole mitään käyttöä. Mistä rahat, mistä tekijät – ja ennen muuta minkä ihmeen vuoksi? Hölmöläisten hommaa! Piisinen lataa.
Piisinen muistuttaa, että huonoinkin kolmannes suomalaisesta rakennuskannasta peittoaa energiatehokkuudessa muun EU:n jäsenmaiden suuren osan kaikki talot.
– Niissä on kehnot ikkunat ja kehnot eristykset. Lämmitykseen ja varsinkin jäähdytykseen tuhlataan yleisesti ottaen paljon energiaa. Kyllä parannettavaa riittää, mutta ei meillä niinkään.
Toimitaan nyt järkevästi!
Suomessa viranomaiset ovat ajaneet linjaa, jonka mukaan energiatehokkuutta on parannettava, jos rakennusta muutenkin korjataan. Tämä on Piisisen mielestä järkevää.
– Silloin energiakorjausten hinta asettuu tasolle, jossa niiden takaisinmaksuaika – siis aika jossa korjauksen tuoma energiansäästö on niin suuri, että se kattaa kustannukset – mitataan vuosissa, eikä sadoissa vuosissa.
– Onneksi parlamentin äänestyspäätös ei vielä merkitse direktiivin toteutumista sellaisenaan. Voi toivoa, että kun EU:n komission on joka tapauksessa otettava huomioon jäsenmaiden antamat vastaukset ja sovitettava direktiivi niihin, lopputulema olisi sentään järkevä, Piisinen toteaa.
Piisinen huomauttaa, että kansanedustajien – ja tulevien sellaisten – on nyt syytä olla tarkkana.
– Jos kyse olisi ns. täysharmonisoivasta direktiivistä, sellainen ei juuri jätä kansallista liikkumavaraa soveltamiseen. Jos liikkumavaraa on eli kyse on ns. vähimmäissääntelystä, kaikki pitää hyödyntää. Ihan kaikki.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korjaukset energiatehokkuusdirektiivi rakennuskanta pakkoremontit kansallinen päätösvalta Jorma Piisinen lämmitys ideologia kustannukset Suomi perussuomalaiset EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Suomea pitää rakentaa, ei raunioittaa

Uusille rakennuksille rutkasti lisää velvoitteita ja sääntelyä – perussuomalaiset vastustavat

”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen: Poikkeusoloihin varautuminen on viisautta

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

Hakkarainen: EU-komission järjettömät pakkausjätesäännöt torjuttava – ”Esityksessä sanellaan jopa 40 muovikassin vuosittainen kiintiö asukasta kohden!”

Kokoomus ja SDP sumuttivat taas äänestäjiä – molempien puolueiden mepit äänestivät EU:ssa suomalaiskotien pakkoremonttien puolesta

Uusi hallitus ryhtyy purkamaan normeja: Turha sääntely ja byrokratia pois
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








