

KUVAKAAPPAUS/TWITTER
Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto suojelevat syytteen saanutta faktantarkistajaa – ei sanaakaan kunnianloukkauksesta, kääntävät keskustelun ”toimittajien häirintään”
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei halua vastata kysymykseen siitä, miten toimittaja Johanna Vehkoota vastaan nostettu syyte vaikuttaa Vehkoon asemaan neuvoston jäsenenä.
Toimittaja Johanna Vehkoota vastaan nostettiin viime viikolla syyte kunnianloukkauksesta. Syyttäjä Kirsi Männikkö ei halua kommentoida syytteen sisältöä enempää.
Tapaus kuitenkin liittyy Vehkoon Facebook-kirjoitukseen, josta tehdyn rikosilmoituksen mukaan hän kutsuu oululaista kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa rasistiksi ja natsiksi. Poliisin esitutkinnassa Vehkoo on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
JSN:n jäsenen saama kunnianloukkaussyyte on harvinainen
Vehkoo on aiemmin Yleisradion faktantarkistajana toimittanut Yleisradiolle Valheenpaljastaja-juttusarjaa. Lisäksi Vehkoo on Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäsen. Tämän vuoksi esille nousee kysymys siitä, voiko Vehkoo jatkaa tehtävässään JSN:n jäsenenä siihen saakka, kunnes asia on käsitelty ja ratkaistu tuomioistuimessa.
Jo pelkästään JSN:n jäsentä vastaan nostettu rikossyyte on harvinainen, etenkin kun kysymys on kunnianloukkausasiasta.
Kunnianloukkaus on teko, jossa joku esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että tällaisen teon voidaan katsoa aiheuttavan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkorangaistus.
JSN:n varapuheenjohtajat vaikenevat
Suomen Uutiset pyrki selvittämään, miten kunnianloukkaussyyte vaikuttaa Vehkoon asemaan JSN:n jäsenenä. Ensin yritimme saada yhteyttä JSN:n puheenjohtajaan Elina Grundströmiin, joka ei vastannut puheluihin tai tekstiviesteihin.
JSN:n 3. varapuheenjohtaja Paula Paloranta kertoo puhelimitse, että ei kommentoi tapausta. Palorannan mukaan asiasta ei kuitenkaan oltu keskusteltu viime viikolla, kun Vehkoon syytteestä uutisoitiin.
JSN:n 1. varapuheenjohtaja Antti Kokkonen sanoo, ettei hänellä ole tilaisuutta sanoa Vehkoon tapauksesta mitään.
– Asia jää myöhemmin pohdittavaksi. Minun tehtäväni ei ole ottaa kantaa, Kokkonen sanoo.
”Esteellisyys huomioidaan kunkin kohdalla erikseen”
Suomen Uutiset tavoitti Grundströmin sähköpostitse. Grundström ei suoraan vastaa kysymykseen, miten Vehkoota vastaan nostettu syyte tulee vaikuttamaan Vehkoon asemaan JSN:n jäsenenä.
– JSN:n perussopimuksen mukaan jäsenen esteellisyyttä käsitellään kantelukohtaisesti. Neuvoston jäsenen esteellisyydestä ei tehdä yleisen tason päätöksiä, vaan mahdollinen esteellisyys huomioidaan kunkin kantelun kohdalla erikseen.
– Neuvostossa on oltu tarkkoja esteellisyyskysymyksissä. Kiistatilanteessa esteellisyyden ratkaisee neuvoston puheenjohtaja, mutta yleensä jäsenet ovat ilmaisseet esteellisyytensä oma-aloitteisesti, Grundström toteaa.
Tarkentaviin kysymyksiin ei saatu Grundströmiltä vastausta.
Journalistiliitolta vaaditaan perusteluja häirintäväitteille
Toimittajien ammattijärjestö Journalistiliitto julkaisi tiistaina 16.10. verkkosivuillaan julkilausuman, jonka otsikon mukaan toimittajien kiusaamisen on loputtava. Journalistiliiton lausumassa vaaditaan kaikille ihmisille tasapuolista kohtelua lain edessä.
Journalistiliiton mukaan Lokka olisi ”häirinnyt Vehkoota julkisesti eri tavoin vuosien ajan”.
– Tämä on kenen tahansa nähtävissä Lokan YouTube-kanavilla, julkilausumassa todetaan.
Journalistiliiton Twitter-tilillä monet esittävät tarkentavia kysymyksiä julkilausumaan liittyen, mutta liiton Twitter-tilin ylläpitäjä ei kommentoi asiaa mitenkään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimittaja Julkisen sanan neuvosto kunnianloukkaus faktantarkistaja Johanna Vehkoo Elina Grundström Journalistiliitto syyte Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tekniikan Maailman päätoimittaja kummastelee, miksi Johanna Vehkoon tapauksesta ei uutisoida

Näin meitä vedätetään: Vihervasemmistolainen media syöttää omia mielipiteitään uutisina

Journalistiliitto ja Helsingin Sanomat lobbaavat sharia-lakia länsimaihin – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Aivan sairasta ja absurdia vouhotusta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








